keskiviikko 8. elokuuta 2012

Belgialaista mureketta Eneco Tourin vilskeessä

Eneco Tour Belgiassa on hyvässä vauhdissa. Tallennusyrityksemme päivän lähetyksestä jäi vähän vajaaksi, mutta saimme selkoa, että Rabobank-tallin Theo Bos voitti massakirin.

Ei ollut helppoa löytää belgialaisia ruokaohjeita, ellei lasketa vohveliohjeita. Löysin kuitenkin muutamasta lähteestä lihamurekkeen, jonka kerrottiin olevan belgialaista perää. Ohje on kyllä hyvin yleismaailmallinen, enkä tiedä mikä siitä tekee erityisen belgialaisen. Tavallisesti en laita murekkeeseen portviiniä enkä konjakkia, joten omavaltaisesti päätin, että ne olivat ne belgialaiselementit! Otin ohjeen täältä ja sovelsin sitä tarpeen mukaan. Mureketaikinaan käytin:
  • 700 g naudan jauhelihaa
  • 1,5 dl korppujauhoja
  • 1,5 dl maitoa
  • 2 kananmunaa
  • 1 rkl tuoretta timjamia
  • 1 rkl tuoretta oreganoa
  • 1 rkl tuoretta salviaa
  • 1 rkl tuoretta persiljaa
  • 1 rkl tuoretta basilikaa
  • 1 tl persiljasuolaa ja maisteltuani vähän lisää
  • pippuria maun mukaan
  • 1 rkl portviiniä
  • 1 rkl konjakkia
  • 2 pientä sipulia
  • 1 iso valkosipulinkynsi
  • 6 kantarellia
  • 1 rkl voita 
Mittasin isoon kulhoon korppujauhon ja maidon ja sekoitin seoksen tasaiseksi. Jätin sen turpoamaan hetkeksi. Silppusin sipulit ja kantarellit pieniksi ja  paistoin niitä pannulla hetkisen, kunnes ne pehmenivät. Jätin ne jäähtymään pannulle, kun sekoitin yrtit ja mausteet turvonneseen korppujauhoon, samoin portviinin ja konjakin. Seuraavaksi sekoitin jauhelihan ja kananmunat mukaan ja lopuksi paistetut sipulit ja sienet. Paistoin pienen koepalan murekkeesta pannulla ja lisäsin vielä pippuria ja persiljasuolaa. Unohdin, että minulla on valmista lipstikkasuolaa, joka erityisesti sopisi lihamurekkeeseen, seuraavalla kerralla sitten! Muotoilin taikinasta pitkulaisen murekelimpun, jonka nostin voideltuun vuokaan.

Reunoille valmistelin lisäkkeiksi perunaa, porkkanaa ja kesäkurpitsaa. Leikkasin kaksi isoa perunaa ohuiksi veneiksi, viisi pientä porkkanaa paloiksi ja isonpuoleisen kesäkurpitsan pätkän suikaleiksi ja keräsin ne kaikki kulhoon. Jauhoin päälle pippuria ja suolaa ja luruttelin vähän oliiviöljyä, pyörittelin kaikki suikaleet mausteissa ja öljyssä ennen kuin asettelin ne vuokaan murekkeen ympärille. Muutama nätti kantarellikin pääsi ihan päällimmäksi timjamin- ja rakuunanoksien kanssa. Asetin lämpömittarin anturin murekkeen keskelle ja paistoin mureketta 230 asteessa ensin 30 minuuttia. Laskin lämpötilan sitten 200 asteeseen ja paistoin kunnes murekkeen sisälämpötila oli 68 astetta. 



8 kommenttia:

  1. Minulle ranskalaiset on ihan belgialaista ja sinisimpukat, vaikka nyt ei ihan niiden sesonki olekaan ;-)

    VastaaPoista
  2. Ankerias: Päivän kohokohta (syömisen lisäksi) oli Tintin lavastus :) Kerrankin pihan rikkaruohoista oli hyötyä, nyhdin niitä metsäksi auton taakse.

    Jonna: samaa tuumin minäkin, ei vaan saa simpukoita täältä keskeltä maata nyt tai jos niitä on myytävänä, epäilyttää ostaa.

    VastaaPoista
  3. Kuten Jonna tuossa jo kirjoittikin, niin belgialaisista belgialaisin ruoka on sinisimpukat ja ranskalaiset potut sekä tietenkin suklaa-aamupala (tanko suklaata vaalean leivän päälle...). Parsa-ajan herkku on asperges à la Flamande.
    Hyvää ruokaa siellä on aina saanut, pääasiassa hyvin ranskalaistyylistä.

    VastaaPoista
  4. luimupupu: Olen aika vähän ollut Belgiassa, muutamia kertoja vaan. Tekisin mielelläni vohveleita, muttei rautamme kyllä sovelu siihen. Kitchen Aidin rauta maksaa aika monta euroa, sillä saisi muhevat vohvelit aikaan, niitä tehtiin Amerikassa motellien aamupaloissa, oli kuppeihin valmiiksi tehtyjä taikina-annoksia:) Oi, joskus tulee kumma kaipuu kummiin asioihin.

    Olin aamulla kävelemässä sateesa,ei ajettu pyörillä, ilman lokasuojia harvat urheilukuteet kärsii liiasta liasta, jospa huomenna olisi kuiva hetkonen, että saisi pösö taas kyytiä:)

    VastaaPoista
  5. Mulle taas tuli belgialaisesta ruuasta ekana mieleen endiivit, mutta saattaa hyvin olla, että olen vaan saanut sen mielikuvan jostain, eikä endiiveillä ole tosiasiassa mitään tekemistä Belgian kanssa ;)

    VastaaPoista
  6. Heidi: Endiiviä en ole tainnut koskaan edes kokeilla, tai korkeintaan kerran:)

    Maria: Ne kävivät mielessä, muttei nyt kaupoissa ole näkynyt, eiköhän kotimainen sato ole vielä valmis? Meidän oma ei lähtenyt kasvuun, ikävää.

    VastaaPoista