lauantai 25. elokuuta 2012

Soldaditos de Pavía

Tänään Vueltassa ajettiin Lleidasta Andorraan, kyseessä oli tirpakka mäkietappi. Loppu oli niin jännittävä ja ilmeisesti hihkuin melko innokkaasti, sillä jälkeläinen huomautti, että muista äiti hengittää! Olin jo todella toiveikas, että Alberto Contador voittaa etapin, mutta toisin kävin. Alejandro Valverde kukisti Contadorin juuri ennen maaliviivaa ja myös kisaa johtava Rodriguez ehti maaliin ennen suosikkiani. Chris Froome joutui hieman antamaan perään ja niin ollen Contador sai häntä kiinni kokonaiskilpailussa sekä ajamalla, että hyvityssekuntien avulla.

Meillä syödään usein kalaa, mutta olen vähän epävarma valkoisen kalan kokkaaja. Saan usein aikaan valjun makuista kalaa, kun koitan sekä varjella kalan hentoa makua, että varoa ylimaustamista. Tänään teimme ruokakaupassa pikapäätöksen kalatiskin ääressä, ostimme turskaa pitkästä aikaa. Muistelin, että olin nähnyt nettiselailuissani moniakin espanjalaisia turskaohjeita ja samantien päätin, että kyllä minä jotain sopivaa löydän. 

Kotiin päästyämme aloin selailla uudelleen ja huomasin pian, että Espanjassa käytetään paljon suolattua ja kuivattua turskaa, sillä useat ohjeet alkoivat sillä, että turskaa liotetaan ainakin yön yli ja vettä vaihdetaan suolaisuuden vähentämiseksi. Ajattelin, että voin kyllä käyttää tuoretta kalaa, eikö vaan? 

Löysin sitten ohjeen jo riisijälkiruoasta tutusta The Winter Guest-blogista. Se vaikutti siltä, että saattaisin saada aika miedosta kalasta maistuvaa. Lisäkkeeksi kalalle sopi mielestäni patatas bravas. Meille peruna maistuu monessa muodossa, eikä tämä pimentonilla maustettu lisäke tee poikkeusta.

Ostimme neljä noin 150 grammaista turskafilettä. Leikkasin jokaisen niistä vinottain 4-5 viipaleeseen, siistin samalla reunat roippeista. Puristin kulhoon isosta sitruunasta mehut viimeiseen tippaan ja lisäsin sinne 3 rkl oliiviöljyä, ripauksen suolaa (alkuperäisohjeessa suolaa ei laitettu, koska kala oli valmiiksi suolaista) ja pippuria sekä 1,5 tl pimentonia. Tähän marinadiin sekoittelin kalaviipaleet maustumaan noin tunniksi. 

Kun kala maustui, valmistin perunat. Esikeitin toistakymmentä keskikokoista siikliperunaa ja leikkasin kypsät perunat suupalan kokoisiin noppiin. Paistoin paloja oliiviöljyssä paksupohjaisella pannulla, kunnes ne olivat rapeita. Maustoin perunat suolalla, pippurilla ja runsaalla lusikallisella pimentonia. Nostin kypsät perunat pannullaan grillin kannen alle mietoon lämpöön. 

Kalan viimeistely tapahtui myös ulkona grillin sivupolttimella. Otin yhteen kulhoon muutaman ruokalusikallisen jauhoja, jotka maustoin suolalla ja pippurilla. Toiseen kulhoon vatkasin kevyesti kaksi kananmunaa. Kuumensin valurautapannulla runsaasti oliiviöljyä, sillä nyt ei ollut kyse uppopaistosta vaan ns. shallow frying-touhusta. Nostin muutaman kalapalan kerrallaan jauhokulhoon ja pyörittelin niitä haarukalla. Seuraavaksi nostin kalat kananmunakulhoon ja kastelin ne perusteellisesti. Kun öljy oli kuumaa, nostin neljä kuorrutettua kalapalaa kerrallaan pannulle paistumaan. Paistoin kalapaloja muutaman minuutin puoleltaan ja nostin ne sen jälkeen grillin kuvun alle talouspaperilla vuorattuun vuokaan pysymään lämpiminä ja valuttamaan liiat öljyt pois.

Söimme näitä espanjalaisia fish and chipsejä salaatin, remouladen ja kermaviilikastikkeen kanssa ja pidimme erityisesti kalan pehmestä, mutta napakasta rakenteesta ja mukavan savuisesta mausta. Patatas bravas meni ensimmäisenä loppuun, kuten aiemmillakin kerroilla, viimeistä murua myöten. En muuten kuorinut perunoita, vaan söimme ne kuorineen päivineen. Osasta perunoita kuori irtosi paistamisen aikana ja muodosti herkullista murua vuokaan. 




2 kommenttia:

  1. Olipa jännä loppu, jospa se kisafiilis tästä löytyisi...
    Turska on kyllä maukas kala, ei ole tullut vähään aikaan ostettua.

    VastaaPoista
  2. luimupupu: Nyt tosiaan tuntui vähän, että kisa lähtee kunnolla käyntiin!

    VastaaPoista