maanantai 20. huhtikuuta 2015

Karitsan entrecôte haudutuspadassa



Edit: kaupallinen yhteistyö, Familia

Luin eilen Jokihaan blogista, kuinka hän oli tehnyt karitsan entrecôtesta pitkään haudutettavaa pataa. Muistin, että minulla on samanlaisesta Familian kokeilupaketista oma vastaava karitsapalani vielä tekemättä ja kömmin kesken vaalivalvojaisten etsimään kaivattua lihapakettia pakastimesta. Sieltähän se löytyi, eikä tarvinut purkaa edes ihan kaikkea ulos pakastimesta sen tieltä. Tänään laitoin karitsan palat jo aamusta haudutuspataan ja seitsemän tunnin hauduttamisen jälkeen ne olivat mureita, niin ettei veistä olisi tarvinut syödessä lainkaan. 

Granaattiomenamehussa haudutettua karitsaa

  • 1,2 kg karitsan entrecôtepaloja (6 kpl)
  • 1 rkl voita
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 3 dl granaattiomenamehua
  • 2 dl vettä tai lihalientä
  • 0,5 dl portviiniä
  • tuoretta timjamia
  • tuoretta rosmariinia
  • suolaa ja pippuria
  • 2 kevätsipulia
  • 10 kirsikkatomaattia
  • 3 palaa aurinkokuivattua tomaattia
  • 2 rkl worcesterkastiketta
  • 1 tl murskattua valkosipulia
  • granaattiomenan siemeniä
Kuivasin sulaneet lihapalat talouspaperilla ja ripottelin niille suolaa ja pippuria. Leikkasin kunkin palan kolmeen pienempään palaan. Kuumensin valurautapannua ja sulatin sillä voinokareen ja lisäsin siihen oliiviöljyn. Paistoin lihapaloja hetken aikaa jokapuolelta ja siirsin ne haudutuspataan. Kun viimeinen lihapalaerä oli pintapaistettu, kaadoin pannulle noin desin verran vettä ja irrottelin kiehumaan äityneeseen veteen kaikki makuainekset pannun pinnalta. Kaadoin veden pataan. Asettelin sinne yrtit, aurinkokuivatut ja tuoreet tomaatit, sipulit ja lisäsin toisen desin vettä, valkosipulimurskan, worcesterkastikkeen ja granaattiomenamehun sekä portviinin. Lihapalat melkein peittyivät liemeen. Annoin padan hautua high-asetuksella 5 tuntia ja kokeilin välillä lihapalojen mureutta ja maistelin lientä. Lisäsin suolaa ja pippuria ja kääntelin lihapalasia, että ne hautuisivat tasaisesti. Jatkoin hauduttamista low-asetuksella vielä kaksi tuntia ja siinä vaiheessa lihapalat alkoivat olla jo lähellä hajoamispistettä, niin mureita ne olivat. 

Tarjosin karitsapataa pikkuruisen tähtipastan kanssa, ripottelin annoksen pinnalle vielä tuoretta timjamia ja granaattiomenan siemeniä tuoreesta hedelmästä. Granaattiomenamehu on ilmaantunut jääkaappiimme joitakin aikoja sitten ja olen lähes 100 %:sen varma, että minä sen olen ostanut, mutten vain muista mistä kaupasta. Se lienee ainoa azerbaidzanilainen tuote, joka talouteemme on koskaan hankittu, ei tule kyllä mieleen mitään muuta. Mehu on todella hyvää ja olisin voinut laittaa koko haudutusliemen sitä veden sijasta, mutta pelkäsin liikaa makeutta. Se oli turhaa, ruoka ei ollut liian makeaa. Suolaa jouduimme hieman ripauttamaan vielä annosten päälle, mutta parempi kuin se, että suolaa olisi ollut liikaa. En poistanut kalvoja ollenkaan lihapaloista, pitkä haudutus sulatti ne olemattomiin. Hyvä niin, sillä inhoan huolellista lihojen renssaamista, olen liian kärsimätön siihen.

Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki haudutuspata-aiheiset postauksemme. 



Kiitos Familialle karitsapalasta, siitä tuli hyvää ruokaa!

14 kommenttia:

  1. Enpä ole koskaan kokeillut hauduttamista granaattiomenenmehussa, mutta on se niin hyvää etten usko että siitä voisi tulla mitään huonoa. Tämä kuullostaa niin namilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin itsekin iloinen, että mehu sopi karitsan kanssa, minulla kun ei tule niin usein ideoita ruoan suhteen :)

      Poista
  2. Hauska idea tuo granaattiomenamehu. Oli taatusti hyvää! Olisipa karitsaa useammin tarjolla, eikä vain pääsiäisenä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä muuta sano! Toisaalta kyllä lampailla vissiin on niitä lapsia (lue:karitsoja) tiettyyn aikaan vuodesta? Kai? Pakasteet sitten asia erikseen.

      Poista
  3. Näyttää hyvältä, ja aivan ihanat kuvat! Voisinkin kokeilla tätä, jos saisi lapset pikkuhiljaa tykkäämään lampaasta vähän enemmän.

    VastaaPoista
  4. Herkullisen kuuloista. Granaattiomena sopii varmasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla tulee sitä harvoin käytettyä, yleensä sotken vain kokonaisen hedelmän kanssa. Sotkin kyllä nytkin :D

      Poista
  5. Ja kuinka kauniskin ruoka. Pitkään haudutuksessa on juuri ihanaa kun kaikki ylim. sulaa pois. Koitappas joskus renssata hevosen Anttia, ei paljon naurata!

    Lammas ja granaatinomena passaa yhteen, minäkin sen tiedän! Ostin kans tuota mehua kun joka paikassa käskettiin sitä laittamaan, tuntu. Nyt en kyllä sitten ole törmännyt ainoakaiseenkaan reseptiin....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mietin hetken tuota Anttia, mutta sitten raksutti :D Mistä kaupasta sinä ostit sitä mehua? Jos se vaikka oli joku ketjukauppa?

      Poista
    2. Mehua on ainakin Keljon cityssä ja Seppälän prismassa :) Keittelin siitä itse melassia, kun en etnisistä löytänyt...

      Poista
    3. Kiitos! Tämä palauttikin mieleen, että Seppälän Prismasta ostin mehun :D Pitää tänään poiketa ostamaan lisää.

      Poista