sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Lihansyöntiä kerrakseen

Taikaluurini sopivassa valossa

Edit: kaupallinen yhteistyö, Familia

Giro d'Italia loppui  viikko sitten Vincenzo Nibalin voittoon ja olen viettänyt hieman bloggausvapaata, kävellyt caminohengessä ja nauttinut ihanasta helleviikosta. Eilen olimme koko perheen voimin kaksissa ylioppilasjuhlissa ja niiden uuvuttamana nukahdin sohvalle ennen kello kahdeksaa. En jaksanut katsoa Frozen-elokuvaa, vaikka olen kuullut sen olevan hyvä.

Campakeittiössä on vietetty melkoisia lihansyöntipäiviä, perilliset ovat pari kertaa ystävällisesti tulleet auttamaan lihapalasten tuhoamisessa. Sain taas lihapaketin Familialta, siinä olikin kaikenlaista mukavaa grillikautta aloittamaan. Pari vuotta sitten hankkimamme Weberin hiiligrilli ei oikein aluksi iskenyt, kokeilumme brikettien kanssa jäi muutamaan kertaan. Nyt otimme itseämme niskasta kiinni ja päätimme onnistua.

ois voinu pyyhkiä kannen siitepölyistä
En ollut koskaan kuullut presa ibéricasta, mutta sellaisia paloja Famialian paketissani oli tällä kertaa. Keittotaiteilijat olivat jo ehtineet grillata omansa. Etsiskelin neuvoja tämän mustan possun niskan tienoilta leikattuun palaan. Yksinkertaisin juttu olisi grillata pala, joten niin sitten tein. Sulatin presan ja leikkelin siitä hieman suurimpia rasvakohtia pois, hieroin pintaan suolaa ja pippuria ja hieman oliiviöljyä. Saimme Weberin briketit tällä kertaa kunnolla käyntiin, edelliskerroilla emme saaneet lämpöjä nousemaan kovinkaan kummoisiksi. Nyt se onnistui hyvin ja grillasin ensin lihapalan molemmin puolin komean näköiseksi. Sitten tökimme briketit grillin toiselle reunalle ja jatkoin presan kypsentämistä epäsuoralla lämmöllä, kunnes sisälämpötila 62 asteeseen, jonka sain monesta lähteestä lukea olevan ibéricon kohdalla turvallinen lämpötila. Minun lämpömittarini olivat jokseenkin erimielisiä tällä kertaa, joten hieman arpoen mentiin. Käärin palan moninkertaiseen folioon asettumaan noin 20 minuutiksi, jonka aikana valmistelin lisäkkeitä aterialle.

Lepuutuksen jälkeen leikkasin presan viipaleiksi, joista näki, että kypsyys oli hieman enemmän kuin mitä olin tavoitellut, mutta parempi niin, turvalliseen suuntaan. Presa oli maukasta, lihan rasvasyyt olivat sulaneet grillauksessa. Toisen palan kanssa haluan onnistua hieman paremmin, silloin minulla täytyy olla luotettava mittari käytettävissäni, mutta silloinkin haluan tehdä kypsennyksen Weberillä, nyt kun sen käyttäminen alkaa onnistua.



Toisena päivänä meillä oli niin ikään Familialta saatua angus flank steakia. Senkin grillasin ja käytännössä aivan samalla tavalla kuin presankin, mutta lämpötilaa en alkanut ohuempien flank steakien kanssa mittailla. Grillasin niitä molemmin puolin muutamia minuutteja, käärin folioon ja annoin levähtää puolisen tuntia. Kaksi paloista oli melko ohuita ja yksi selvästi paksumpi. Se sai jäädä aterian ajaksi folioon ja kun leikkasin sen myöhemmin Opiskelijalle ja Reippaalle mukaan evääksi, oli sen kypsyys aivan optimaalinen, sisus kauniin punertava, mutta juuri sopivan kypsä. Ohuemmat palat olivat hieman kypsempiä, mutta juuri valmistettuina syötyinä oikein maukkaita. En flankillekaan käyttänyt muita mausteita kuin suolaa ja pippuria.

Flank steak jäi hieman piiloon, kun otin liian pienen vadin tälle surf n' turf-henkiselle setille, jossa oli lihan lisäksi lohta, tiikerirapuja ja kampasimpukoita, sekä paahdettuja tomaatteja, joita ei tullut vahingossa liian vähän.
Kummastakin grillauskerrasta jäi muutamia lihaviipaleita, jotka perjantaina, hellejakson viimeisenä päivänä tein hävikistä herkuksi-teeman mukaisesti steak sarnieksi, tuoksi englantilaiseksi täytetyksi leiväksi, joita Jamie Oliver usein sommittelee ja kyllä niitä Emmerdalessakin välillä syödään. En leiponut itse leipää, sillä uunimme todellakin on hieman epäluotettava nyt, vaan ostin valmiit ciabattat. Olisi pitänyt hakea leipä Lidlistä, Prismassa myytävä rainbowleipä oli vähän turhan tiivis ja paksu. Ei tarvitse neuvoa käymään artesaanileipomoissa, ei niitä täällä ole.

Meillä ei ollutkaan säilöttyä paprikaa, joten tein paprikatäytteen leipiin tuoreesta paprikasta. Leikkasin paprikan ohuiksi suikaleiksi, samoin muutaman ohuen alkukesän sipulin. Kuumensin pannulla oliiviöljyä ja kypsensin paprikaa ja sipulia siinä noin kymmenisen minuuttia, maustoin suolalla ja pippurilla. Kammenpyörittäjä leikkasin minulle valikoiman yrttejä pihan ja kasvihuoneen penkeistä, pyysin kaikkia muita paitsi minttua, mutta miksei sekin olisi passannut.

Kun paprika ja sipuli olivat kypsiä, kumosin ne leikkuulaudalle ja hienonsin ne suurella veitsellä pehmeäksi silpuksi, kaadoin mukaan hieman lisää oliiviöljyä ja silputut yrtit. Sekoittelin ja hienonsin hieman lisää. Käytin tähteenä olleet lihaviipaleet grillissä, samoin paistoin viipaleet pulskaa pekonia. Grillasin halkaistujen leipien sisäpuolet ja painoin niitä yrttiseen paprika-sipuliseokseen, jonka maut ja öljy imeytyivät leivän leikattuun pintaan. Lusikoin seosta leivän pohjapalalle, asettelin päälle presa- ja flankviipaleita, tirisevän pekonisiivun ja laitoin leivän kansipuolen päälle. Painoin leipää hieman lyttyyn ja leikkasin sen kahteen osaan. Söimme leivän aiolipurkin loppujen kanssa, eikä evästä ollut kyllä moittiminen.



Jonain alkuviikon päivänä meillä oli mukavaa grillattua jälkiruokaa. Olimme syöneet lettuja edellispäivänä ja niitä oli jäänyt muutama. Kun olimme jo grillanneet, laitoin vielä jälkilämpöön muutamia halkaistuja aprikooseja foliovuoassa. Mukaan laitoin hieman sokeria, voita ja marsalaa. Aprikoosit kypsyivät sillä välin, kun söimme pääruokaa. Jälkiruoka-annoksen sommittelin taittelemalla letut vadille, laittamalla päälle vaniljajäätelöä ja pehmeiksi hautuneita aprikooseja. Sokerista, voista ja marsalasta oli muodostunut vuokaan maukas kastike, jonka kaadoin jäätelön päälle.



Perjantaina teimme myös kesäisten drinkkien suosikkiani, PIMM'Siä. Tosin meillä oli pieni pullonpohja pirkkapimmsiä, Sainsburyn omaa tuotetta, emmekä raskineet avata vielä oikeaa PIMM'Siä, se jää tehtäväksi myöhemmin kesällä. PIMM'S-drinkkiin tulee mansikoita, kurkkua, jotain sitrusta, meillä appelsiinia ja sitruunaa (kirjoitatteko tekin aina ensin sirtuuna, sitten struuna ja vasta lopulta oikein keskittyen sitruuna?) ja paljon minttua. Likööriä yksi kolmasosa ja kaksi kolmasosaa sitruunalimodania. Paksu pilli lasiin ja jäätä, se on siinä.

Kuvassa esiintyvää PIMM'S-pulloa ei vahingoitettu kuvauksen aikana, vaan käytettiin pirkkapullo loppuun.
Ellu voi todistaa.
Kiitos Familialle saamistamme tuotteista. 

2 kommenttia:

  1. Iberico on niiiiiiin hyvää ja hiilillä grillatessa liha saa vielä ihan erityisen herkullisen maun! Kunhan joskus olisi hieman enemmän pinta-alaa pihalla, kaasugrilli saisi heti rinnalleen hiiliversion. Ja savustimen. Ja... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ibericon kanssa minäkin olen onnistunut ainakin kohtuullisesti joka kerta.

      Meillä ei tällä hetkellä ole savustinta, kun vanha Harvia on kulunut puhki, uusi on harkinnassa :)

      Poista