sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Valkosipulivoinen lohi uunissa

Tänään on ollut touhukas päivä, kaikki reissupyykit pesty, reissuseura lähetetty kotimatkalle pohjoiseen, naapurissa käyty yo-kahvilla ja vietetty perhepäivällistä nuorison kanssa. Huomenna voi sitten aloittaa hyvillä mielin viimeisen työrutistuksen ennen joulua. Päivälliseksi meillä oli valkosipulisella voilla höystettyä lohta, jonka ohjeen viitteellisesti otin täältä. Olin sen verran multipuuhaaja, etten muistanut ollenkaan ottaa kuvaa valmiista ruoasta. 

Lohta valkosipulivoilla 

  • suuri merilohifile
  • 50 g voita
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 sitruuna
  • suolaa ja pippuria
  • oliiviöljyä
  • broccoliinia
Lurittelin oliiviöljyä uunipellille ja levitin sen tasaisesti. Leikkasin broccoliineihin tuoreen leikkuupinnan kantaan ja halkaisin kukinnot ja varret pitkittäin kahtia. Levitin puolikkaat tasaisesti pellille lohelle pediksi. Ripotin niille kevyesti suolaa ja pippuria. 

Poistin lohifileestä nahkan, kerrankin sain sen lähes oikeaoppisesti fileerausveitsellä irti, vain leveästä päästä noin 5 cm kohdalta nahka lipsahti puhki. Poistin hieman rasvareunoja ja muutaman ruodon ja leikkasin nahattoman fileen kahdeksaan annospalaan. Ne olivat noin 150 g painoisia. Ripotin paloille suolaa ja pippuria. 

Kuorin valkosipulinkynnet ja raastoin ne hienoksi raasteeksi. Sulatin pikkukattilassa voin ja lisäsin valksipuliraasteen voihin. Leikkasin sitruunan ohuisiin viipaleisiin, niin, että niitä riitti kaksi viipaletta lohipalaa kohden. 

Nostin lohipalat broccoliinien päälle ja lusikoin päälle sulaa, valkosipulista voita. Pinnalle asetin sitruunaviipaleet. Olisin voinut jotain yrttiäkin laittaa, vaikka tilliä, kun sitä tänään ostinkin, mutta enpä  muistanut. 


Paistoin broccoliineja ja lohta 180 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia. Kalan sisälämpö oli 60 astetta, kun otin pellin pois uunista. Hieman alempikin lämpötila olisi piisannut, vaikka 55 astetta, mutta ei lohi missään nimessä kuivanut.

Lisänä meillä oli yksinkertaisia uunissa paistettuja lohkoperunoita, pinaatti-tomaattisalaattia ja avokadohummusta. Oli mukava nähdä nuorisoa pitkästä aikaa, vaihtaa kuulumiset ja antaa tuliaiset reissusta. 

maanantai 3. joulukuuta 2018

Kerrasta koukkuun – hummus

Olimme eilen syömässä kivassa ravintolassa, jossa söimme koko tapaslistan läpi. Ei siinä monenmontaa annosta ollut, joten urotekokaan ei ollut suurensuuri. Minusta parhain annos oli punajuurihummus, jota kaikki katsoimme ensin hieman epäluuloisina, mitä ei mitenkään voi järjellä selittää. Sehän oli yltiöhyvää! 

Kuvan punajuurihummus todellakin liittyy tarinaan, se on oikeastaan pääsyyllinen!

Tänään oli viimeinen päivämme Lagosissa ja keittiö viimeistä kertaa käytössämme tällä reissulla. Niinpä valmistin päivällinen täällä majoituksessa, loput reissupäivät olemme hotelleissa, eikä kokkausmahdollisuutta ole. Pääruoka oli sinänsä aivan kelpoa spaghetti carbonaraa, mutta siitä ei jaksa jaaritella enempiä, onnistui ihan hyvin, enkä tehnyt kovin paljon liikaa, vain yksi kauhallinen jäi syömättä. Mutta sivupalana olleet hummukset olivat niin hyviä, että niistä voin jaaritella pitempäänkin. 


Olen nähnyt lukuisia hummuksia esimerkiksi Kokit ja potit-blogissa, hän on erilaisten tahnojen erikoismestari. Ohjeen otin kuitenkin Soppa-Hannan blogista, sillä hän otsikoi niin kivasti. Ja toisen vinkin otin kaupan valmiista hummuspurkista, siellä oli rivissä terveellisten ruokien erikoishyllyssä oliivin ja avokadon makuisia hummuksia ja koska meillä oli hieman oliiveja jäljellä, käytin niitä. 

Hummusta oliiveilla ja ilman

  • 350 g säilöttyjä kikherneitä
  • 1 sitruunan mehu
  • 6 rkl oliiviöljyä
  • noin 10 mustaa oliivia
  • kuivattua tomaattimurua
  • pippuria
  • 2 tl tahinia
  • noin 0,5 dl vettä
  • tuoretta persiljaa ja oreganoa (koska niitä oli)
Kumosin kikherneet purkista lävikköön ja huuhtelin ne hyvin. Jätin herneet lävikköön valumaan siksi aikaa, että poistin oliiveista kivet. Laitoin ensin pieneen kannuun puolet kikherneistä, ison lorauksen oliiviöljyä ja sitruunamehua. Käytin vuokrakeittiön varusteista ilokseni löytynyttä sauvasekoitinta ja surruuttelin sillä massan tasaiseksi. Löysensin sitä hieman vedellä ja maustoin tahinilla, pippurilla ja tomaattimuruilla. Lusikoin massan tarjoilukuppiin. 


Toisen puolen kihkherneistä valmistin samalla lailla hummukseksi, mutta mukaan pääsivät kivettömiksi putsatut mustat oliivit. Tämäkin setti vaati hieman vettä, että rakenne oli sopivan lusikoitavaa ja levittyvää. Näitä pitää alkaa kotona tehdä ihan heti ja usein! Pitää kysyä hummustaitureilta, kuinka hyvin hummus säilyy. Jos sitä siis jää. 

Päivän retkikohteena olivat Lagosin reunamat ja sieltä löytyneet katutaidekohteet. Kuvia riittää kyllä etsittäväksi ja satunnaisesti löydettäväksi, kunhan vain pitää silmänsa auki ja katsoo selän taaksekin jatkuvasti. 







Kävimme myös Lagosin entisessä vankilassa, joka on katutaiteilijoiden tukikohtana nykyään, siellä on ovet satunnaisesti auki ohikulkijan vilkaista. 




Huomenna Lagos jää taakse, nyt jo kolmatta kertaa emmekä aiokaan väittää, ettemmekö tulisi tänne vielä takaisin. Liitän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme, vaikka tämäkin nyt on enempi ruoka-aiheinen.

lauantai 1. joulukuuta 2018

Aurinkoenergiaa ja aamiaista parvekkeella joulukuun ensimmäisenä päivänä

Kuten olen maininnut, emme ole aikaisemmin olleet tähän aikaan vuodesta eteläisessä Euroopassa, emme marraskuuta paossa tai joulukuutakaan. Nyt kuitenkin olemme täällä Euroopan lounaiskolkassa ja on myönnettävä, että auringonvalo, miellyttävä lämpö ja leutous tuntuvat hyvältä. Tänään söimme aamiaista suotuisaan suuntaan olevalla parvekkeellamme, kunhan päivä oli kunnolla valjennut ja ilma lämmennyt sen verran, että villasukat jalassa tarkeni. Tänään oli cooked breakfastin vuoro, sellaisia emme tee kuin noin kerran viikossa. 

Cooked breakfast parvekkeella joulukuun ensimmäisenä päivänä

  • paketti jänskää pekonisuikaletta
  • 4 kananmunaa
  • pätkä chorizoa
  • nokare voita ja liraus oliiviöljyä
  • 4 luumutomaattia
  • salaattisekoituspussista kourallinen
  • kevätsipuli silppuna

Lisänä

  • maitokahvia ja teetä sen mukaan mitä kukin halusi
  • vesimelonia
  • kiivejä (keltaisia ja vihreitä)
  • kurkkua viipaleina
  • appelsiinimehua
  • sämpylöitä
  • voita
  • keksejä 
Aluksi latasin mutteripannuun kahvin tulemaan ja mittasin maidon kattilaan sen mukaan, että kahvia otti kolme ja teetä yksi. Antti kattoi pöydän parvekkeelle, ankean beige pöytäliina oli valkoinen nurjalta puoleltaan, joten nurja puoli päälle päin. Hän myös kipaisi muutaman sadan metrin päähän kauppaan ostamaan leipää. Välillä olemme syöneet kyllä paahtimen kautta edellispäivän leipää, mutta tänään sitä ei ollut jäljellä. 


Otin chorizosta kuoren pois ja leikkasin makkaran viipaleisiin. Kuumensin pannulla nokareen voita (varmistaakseni, ettei mikään pala pannuun, sillä vieraspannuista ei koskaan oikein tiedä). Paistoin pannun yhdellä laidalla chorizoviipaleita ja toisella pekonisuikaleita hetkisen ja kun ne olivat paistuneet sopivan rapeiksi, laitoin ne lautaselle paistinpannun lasikannen alle odottamaan. Käytin pannulla puolikkaiksi leikkaamiani luumutomaatteja ja nostin nekin odottamaan. Rikoin kananmunat pannulle paistumaan ja maustoin ne pippurilla. 

Kananmunien paistuessa laitoin tarjolle kiivejä ja melonia, kurkkua viipaleina, mehua, kahvia ja teetä ja kun leipäkuljetus saapui, myös tuoretta leipää. 



Koristelin suuren lautasen reunat salaattisekoituksella ja kun kananmunat olivat sopivat sunny side up-paistuneet, nostin ne salaattirenkulan reunoille, siihen keskelle pekonisilppua, chorizoviipaleita, luumutomaatteja ja kevätsipulisilppua. 


Aamiainen parvekkeella joulukuun ensimmäisenä päivänä maistui oikein hyvältä! Päivän vietimme käymällä Albufeiran ja Portimãon kaupungeissa, mutta eivät ne kumpikaan ole niin kivoja kuin tämä "meidän Lagosimme". 




Iltapäivällä Antti ja minä kävimme kävellen keskustassa etsimässä muutamia katutaidekuvia ja löysimmekin. Muutama jäi kyllä vielä löytymättä, ehkä ne ovat jo kadonneet.






Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Poissa kotoa-välilehdelle, jonne kerään reissuaiheisia postauksiamme aakkostettuina maittain.