lauantai 12. lokakuuta 2019

Italialainen luumukakku Kuolleitten lehtien ajon päivänä

Ammattipyöräilyn kausi alkaa olla lopuillaan. Yksi vuoden suurklassikoista ajettiin tänään, Lombardian ajo, jota kutsutaan myös Kuolleitten lehtien ajoksi. Minulla oli mukavan sattuvasti vapaata ja halusin tehdä jotain italialaista lautasillemme. Pääruokana oli lohta, mutten löytänyt mitään kivaa italialaista ohjetta lohelle, sellaista mitä en olisi jo kokeillut. 

Tein sen sijaan Hanna G:n pintapaistettua lohta wasabimajoneesin, paahdettujen seesaminsiementen, siianmädin ja sushiriisin kanssa. Tosin lohen leikkaaminen ei mennyt ihan niin hyvin kuin ensimmäisellä kerralla. Yritän vakuutella itseäni, että se johtui siitä, ettei lohipala ollut niin optimaalinen osa filettä, mutta toisaalta saatan kyllä myöntää senkin, etten vaan osannut niin hyvin nyt.


Jälkiruokakakun ohjeen otin Little Big H-blogista, johon en ollut koskaan aikaisemmin osunut, mutta tämä ohje oli aivan timanttia! Kokeilkaa, jos haluatte just passelin kostean, mutta kypsän kakun täynnä luumujen makua.

Italialainen luumukakku + hieman konjakkia

  • 4 suurta tummakuorista luumua
  • 3 kananmunaa
  • 150 g sokeria
  • 1 tl vaniljatahnaa
  • 3 rkl konjakkia (oma lisäykseni)
  • 250 g vehnäjauhoja + hieman vuoan jauhottamiseen
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 150 g sulatettua voita + hieman vuoan voiteluun 
  • 1,25 dl maitoa
Kuumensin uunin 180 asteeseen ja voitelin ja jauhotin 24 senttisen irtopohjavuoan. Itse asiassa laitoin pohjalle leivinpaperia ja voitelu-jauhotin vain reunat. Leikkasin luumut lohkoihin, noin 8-10 lohkoon/luumu.

Vatkasin kananmunat, sokerin ja vaniljatahnan vaaleaksi vaahdoksi. Lisäsin mukaan vehnäjauhot, leivinjauheen, konjakin, sulatetun voin ja maidon. Sekoitin taikinan tasaiseksi, välttäen liiallista vatkaamista, ettei taikina sitkistysi. 

Kaavin taikinan valmisteltuun vuokaan ja sommittelin luumulohkot taikinan pinnalle. Paistoin kakkua 50 minuuttia. Kokeilin kypsyyttä cocktail-tikulla ja kun tikku oli pistoksen jälkeen puhdas, oli kakku kypsä. Annoin kerrankin kakun jäähtyä ainakin viisi minuuttia, ennen kuin aloin sörkkiä sitä. Irrotin vuoan reunuksen ja siirsin kakun papereineen päivineen lautaselle. 

Tein kakulle kaveriksi vaniljakastiketta, sillä taloudessa ei ollut yhtään jäätelöä, joka myös olisi sopinut hyvin luumukakulle. Oikaisin hieman ohjeen kanssa, mutta hyvin se meni. Ohjeella tuli noin 3,5 dl kastiketta.

Vaniljakastike

  • 2 kananmunan keltuaista
  • 50 g sokeria
  • 3,3 dl kuohukermaa (koska Valion purkissa on sen verran)
  • 2 tl vaniljatahnaa
Erotin keltuaiset valkuaisista ja laitoin keltuaiset kulhoon. Kaadoin mukaan sokerin ja vispilöin seoksen tasaiseksi. Kuumensin kattilassa kerman ja vaniljatahnan melkein kiehuvaksi. Kaadoin kuuman kerman parissa lorauksessa keltuaisseokseen ja vispilöin tasaiseksi. Aiemmin olen pessyt kattilan välillä, tällä kertaa jätin sen väliin. Kaadoin seoksen takaisin kattilaan ja kuumensin sen uudelleen niin, että kastike sakeni. Kaadoin kastikkeen lasipulloon ja laitoin sen jäähtymään. Muutaman tunnin vaniljakastike oli mukavasti jähmettynyt ja kun oli aika syödä jälkiruoka, sekoitin puutikulla kastikkeen juoksevaksi. Oikein maukasta, niin kakku kuin kastikekin.


Kuolleitten lehtien ajon voitti muuten Bauke Mollema ja toiseksi tuli Alejandro Valverde. Tähän oli kiva päättää ammattipyöräilyn kauden seuraaminen ja jäädä miettimään sitä, miten jatkan ja jatkanko tätä aihepiiriä CampaSimpukassa. 

sunnuntai 6. lokakuuta 2019

Pitkän aikomisen tuloksena pinaattilettuja


Eilen meillä oli lasagnea, johon piti tulla pinaattia. Kun olin koonnut kaksi vuokaa valmiiksi uuniin, huomasin, että valmiiksi avaamani pussi tuoretta pinaattia oli yhä pöydällä. Miten voi olla niin huono muisti? Niinpä minun piti tänään käyttää pinaatit pois ennen kuin ne menisivät pilalle. Kesällä tein elämäni ensimmäiset nokkosletut, jotka olivat todella hyviä. Jos olin pitkään aikonut tehdä nokkoslettuja, en sen ripeämpi ollut pinaattilettujenkaan kanssa, aioin noin 25 vuotta. Käytin suunnilleen samaa reseptiä, muuten mutta lisäsin kolmannen kananmunan, sillä kananmunani olivat oikein pieniä. Tästä ohjeesta tuli 8 tavallisen paistinpannun kokoista lettua.

Pinaattiletut

  • 5 dl maitoa
  • pussillinen babypinaattia (70 g pussissa)
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl sokeria
  • 3 kananmunaa
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 25 g voita sulatettuna
  • lisää voita paistamiseen
Laita pinaatinlehdet kannuun ja kaada päälle noin puolet maidosta. Hienonna sauvasekoittimella pinaatit maitoon vihreäksi velliksi. Lisää mukaan loput maidot, suola ja sokeri, kananmunat ja jauhot. Sekoita tasaiseksi ja lopuksi lisää vielä sulatettu voi. Jätä taikina turpoamaan ainakin puoleksi tunniksi, mielellään pidemmäksikin aikaan. Paista letut voissa. 


Minä tein lisäksi lettujen lisäkkeiksi tomaattien ja chorizon sekamelskaa. Puotin pieniä tomaatteja, jotka ovat olleet kypsymässä omenoiden kanssa sisällä korissa, sillä ne eivät ehtineet kypsyä kasvihuoneessa. Leikkasin pätkän chorizoa paloiksi ja laitoin ne lettujen paistamisesta kuumalle pannulle käristymään. Hetken päästä lisäsin pannulle pieniä tomaatteja ja sekoittelin. Lusikoin lettujen päälle ranskan kermaa ja kumosin paistuneet tomaatit ja chorizopalat päälle. Lisään postauksen CampaSimpukan yläreunat Pannukakut ja vohvelit-välilehdelle, jonne kerään kaikki vähänkään aihetta sivuavat postauksemme.