CampaReissu1/2025 viikko 7

Seitsemäs reissuviikko oli kuudennen jälkeen ja ennen kahdeksannetta. 

Torstai 22.5.2025 päivä 43

Eilinen sade ja koleus oli aamulla tiessään, tänään on Oleronilla paistanut aurinko ihan koko päivän. Kovin lämmintä ei ole ollut.

Aamupalan ja tavanomaisen vetkuttelun jälkeen kävelimme leirialueen läheiseen kylään, sinne on matkaa parisen kilometriä. Tarkoitus oli katsoa kylän kirkko, se on 50-luvulla rakennettu ulkoa tähden muotoinen rakennus. Tähden muotoa ei kyllä oikein ulkoa hahmota maan tasalta. Sisätilan katosta tuli mieleen suomalaiset tanssilavat tai jättimäinen laavu.

Kirjastokaappi osui reitille, näitä samoja kaappeja on nähty Epernayn tienoilla ja Normandiassa.

Kävimme myös turisti-infossa, jossa madame ei ollut vielä kyllästynyt sesongin alussa ulkomaanpelleihin. Hän antoi omasta jemmastaan meille esitteitä ja vakuutti, että jos tarvitsemme jotain vielä, niin palaamme vain hänen luokseen, hän on ystävämme.

A kävi ympäristöntunnustelulenkillä pyörällään, katsoi kirkkoja ja vesitornin, jonkun muistomerkin ja vähän streetartia. Minä katsoin sillä välin tähdellisiä tv-sarjoja. Win-win.

Päivälliseksi söimme tähdenlentopizzaa ja antipasti-mukaelmaa, jossa italialaista oli lähinnä tuo kinkku, juustot olivat ranskalaisia.

Allaolevan kuvan yläreunassa näkyy pieniä lasipurkkeja, niissä on merkillistä saksalaista tuotetta, sinappia, joka on maustettu hedelmähillolla, tai toisinpäin. A maistoi tuommoista tuotetta Finnlinesin noutopöydästä juustojen kanssa ja se räjäytti hänen mielensä. Etsimme niitä sitten saksalaisista kaupoista ja nyt hän on ihan niitten fani. Minä en ole maistanut kuin yhtä ja oli siinä jotain räjähtämäisillään, ilmeisesti nenäonteloni.

Tällä alueella ei telkkarista näy mitään kanavia meidän antennilla, joten ei voi nauttia Columbosta tai kymmenen sekunnin säätiedotuksista. Meillä olisi tv-lehtikin, jonka ostin sen tähden, että sen kannessa on Tom Cruise, en tiedä miksi. Ranskalaista tv-opasta ei kyllä ymmärrä millään, en pääse ollenkaan kärrylöille mitä ohjelmaa tulee miltäkin kanavalta ja milloin. Mutta muuten menee hyvin. Maksoi vain 1,99€.

Perjantai 23.5.2025 päivä 44

Oleronin saarella edelleen. Aurinkoinen mutta aika tuulinen päivä, lämmintä noin 18 astetta. A kävi pyörälenkillä saaren eteläosassa, oli kuulema aika huonot pyöräreitit, karkeaa kivikkoa ja huonoa asvalttia, kiertoreittejä jne. Mutta ei paljon muita pyöräilijöitä.

Täällä Oleronilla kasvaa myös viiniä ja ymmärtääksemme rypäleet menevät Cognacin alueelle konjakin tekoon. Pitää käydä huomenissa jossain pirtuputiikissa ostamassa puteli mukaan. Noirmoutierilla tehdään perunaviinaa, sitäkin löytyy meillä pullo kotoa, ei ole vielä tullut maisteltua.

Sain kuvia katsotuista kirkoista ja yhdestä vesitornistakin. Samoin on nähtävillä, miten erihintaista on koirankakattaminen eri kylissä. Kannattaa katsoa kyltistä, missä on moiseen varaa. Eilen näimme kyliltä palatessamme miehen, jonka koiran hihnassa oli kyllä kakkapusseja, mutta koiran tehtyä tarpeensa kävelytien hiekalle, mies peittelin pökäleet hiekkaan kengällä taputellen. Teki mieli sanoa, että non non monsieur.

Leirialue on hiljainen ja rauhallinen, ei ole mitään viikonloppuhuumaa nähtävillä. Täällä käy foodtruck muutamana päivänä viikossa, tänään olisi ilmeisesti espanjalainen teema. Me söimme säästeliäästi omista varastoistamme, eikä nyt ole mikään Espanja-sesonki meille.

Lauantai 24.5.2025 päivä 45

Ei tämä Oleron ole Noirmoutierin veroinen pyöräilysaari, se on sanottava. Mutta kyllä tänäänkin on erinäisiä asioita ollut nähtävillä pyörän selästä.

Tällä saarella ei ilmeisesti ole kuin yhtä vesitornimallia, onneksi se on aika kaunis malli kuitenkin.

Pieni linnakin osui kohdalle, tuollaisen voisi ajatella ottavansa vastaan, jos joku sen antaisi verovapaaksi lahjaksi.

Lentopaikkakin löytyi, aina tulee pieni ailahdus sydämeen, kun näkee mustan C-kirjaimen keltaisella pohjalla, tietää että siellä on briefing. Meistä kumpikaan ei muista miksi briering on merkitty kirjaimella C. Ehkei koskaan ole tiedettykään. Tuossa kyseisessä briefingissä oli myös baari, ei meillä päin vaan ole.

Kuvan VAC-karttaa osaisimme vielä tulkita, mutta onneksi ei tarvitse. Muutama ilma-aluskin oli paikalla, ei näkynyt ketään paikallista Silvaa ilmailemassa.

Päivän tietyö tuli luonnollisesti vastaan, näin lauantaina ei ollut ihme, ettei mitään työtä näkynyt tehtävän.

Ruokakaupaksi osui reissun eka Super U, tykkään niistä kaupoista. Sen suurempi versio on sitten Hyper U.

Päivällisenä ja italianfoodchallengen osana oli tänään minestrone joka täyttää ihan samalta kuin eilinen 'Nduja-pasta, mutta on eri lautanen ja ihan varmana eri ruoka.

Sunnuntai 25.5.2025 päivä 46

Tänään yleisesti käyttämämme sääennustemenetelmä ei toiminut aivan täyteläisesti. Katsoimme monta ennustetta ja lukitsimme sen, mikä lupasi hyvää säätä. Sen verran olimme kuitenkin varovaisia, että otimme sateenvarjot mukaan, kun lähdimme keskustaan aikomuksenamme syödä ensimmäiset osterit ja crevetit.

Olimme tarkastaneet ravintoloitten arvioita ja aukioloaikoja, mutta kaikesta ennakoinnista huolimatta menimme lankaan. Olivathan ne ravintolat auki, mutta lounastarjoilu oli jo loppunut (ihmisiä istui vielä syömässä, joten tästäkään emme tajunneet, että eihän sitä ruokaa enää tarjoilla). Vain juomia oli tarjolla ja jotain jälkkäreitä. Illalla sitten taas keittiöt aukeaisivat ja ruokaa ja merenmönkijäisiä taas saisi. Miten me emme tätä muistaneet?

Pitäkää tunkkityyppiset työkalunne, ajattelimme ja lähdimme kotiin. Kirsikaksi kakun päällä alkoi sataa, mutta meillähän oli epäluuloisuutemme takia sateenvarjot mukana. Vain kengät ja mekonhelmat kastuivat, eikä edes A:n mekko kastunut, sillä hän ei just ollut pukeutunut mekkoon. Katsoimme loput Giro d'Italian viidennestätoista etapista ja sen jälkeen tein ihan itse ruokaa meille. Päivällisenä oli ruokalaji, joka ensimmäisiä koskaan omassa kodissani tekemistäni ruokalajeista, kiitos siskoni @mariakingtssf neuvoin silloin 80-luvun lopulla. Sen jälkeen olen hieman sörkkinyt reseptiä, eipä oltu 'Ndujasta silloin Lapissa kuultukaan, ei varmaan koko Suomessa.

Huomenna jatkamme matkaa, menemme toiselle Ranskan länsirannikon saarista, Noirmoutierille. Siellä tiedämme miten pitää toimia, milloin saa ostereita ja crevettejä ja miten noin muutenkin pitää ulkomaanpellen olla ja elää. Suunnitelmamme helatorstain pitkän viikonlopun suhteen on se, että menemme mieluisille mestoille jo muutama päivä etukäteen ja katsomme kuinka käy.

Maanantai 26.5.2025 päivä 47

Tämän päivän ohjelmassa oli siirtyä saarelta toiselle. Jätimme Oleronin taaksemme, leirialue oli edullinen, noin 25€/vrk ja siihen tosiaan kuului sähkö, kuuma vesi suihkussa rajoituksetta (ranskalaiseen tapaan) ja netti ACSI-kortilla yhdelle laitteelle. Ei minkäänmoista valittamista. Tänne Noirmoutierille tullessamme otimme tietoisen riskin helatorstain lähestyessä. Ranskassa se on hyvin suosittu pitkä viikonloppu ja pari vuotta sitten meillä oli hankaluuksia saada paikkaa minnekään ilman varausta. Viittaamme niihin päiviin puhumalla "montusta", saimme surkean varjopaikan hiekkamontuntusta, sinne ei aurinko paistanut mihinkään aikaan vuorokaudesta. Nyt kuvittelimme, että näin maanantaina olisi vielä hyvin tilaa ja varaa valita, emmekä tehneet varausta, joka olisi maksanut 20€, eikä se olisi ollut mikään etumaksu. Olisimme päässeet lempparialueellemme kahdeksi yöksi, mutta sitten olisi ollut #complet Antti käveli viereiseen kunnallisen leirialueen respaan ja täällä oli tasan kaksi paikkaa josta valita. Myöhemmin viikolla tämäkin tulee täyttymään. Kelpuutimme toisen paikoista ja tämä on ihan ok, vaikkei sen lempparialueen veroinen. Tämä on edullisempi, taas noin 25€/vrk, netti ei toimi, mutta omia kuukauden mobiilidatan gigoja on vielä hyvin jäljellä. Täällä nyt muutama päivä. Matka sujui kivasti, punaisia teitä, lyhyt pätkä motaria ja muuta nelikaistaista tietä. Kaksi siltaa, ei maksua niillä. Aizenayn pielessä kävimme kaupassa, hieno uudehko Hyper U. Ostimme ruokaa moneksi päiväksi ja grillihiiliäkin. Oli tarkoitus grillata leirialueen grillipaikalla. No sinne emme päässeet, joten grillasimme sitten omalla #campingaz in grillillä kanavartaita, greippiä ja tomaattia.

Päivän kuvat ovat enimmäkseen kirkkoja ja vesitorneja, mutta viimeisenä on leirialueen hieno kompostori. Sinne jo veimme greipinkuoret ja muut biojätteet. Muuta lajittelua ei sitten olekaan.

Leirialueelle kuuluu hyvin meren aaltojen äänet, nyt ne ovat vaimentumassa laskuveden tullessa. Lintuja kuuluu paljon, montaa erilaista viserrystä, kukuntaa ja vihellystä. Koiria on paljon alueella. Meiltäkin kysyttiin respassa, etteikö ole yhtään koiraa.

Tiistai 27.5.2025 päivä 48

Vielä ei ole nähtävillä suurta asiakasryntäystä, täällä on sama huopatossutehdasfiilis kuin eilen. Ehkä se huomenna alkaa, ehkä ei. Eilen illalla oli kyllä jännittävää, näin nimittäin vessareissulla 🦔 ! Luulin sitä ensin rotaksi hämärässä, mutta sillä ei ollut häntää, eikä se liikkunut nopeasti ja sillä oli piikkejä. Ehdin lajitunnistaa sen varmasti, mutta se ehti piiloon pensaisiin ennen kuin Antti ehti paikalle. Näimme viime vuonnakin näihin aikoihin 🦔 sillä leirialueella, johon viittaamme sanalla #monttu. Nyt kaikki isot kävyt näyttävät mielestäni siileiltä. Tänään oli tarkoitus kävellä lähiympäristössä ja aloitimme sen katsomalla riittäisikö rosmariinista marinadiin tai drinkkiin, Antti on mittatikkuna tuon rosmariinin vieressä.

Leirialueella on hieno kompleksi, jossa on #kirjasto #massageparlour nuoriso&lastenkeskus ja jumppasali. Kirjasto oli kiva. Siellä oli justiinsa käynyt #akuankkamies sain vain hänen kätensä kuvaan, kun jo katosi.

Uima-allas on myös, sitä lämmittää vain aurinko ja sitten on ravintola, mutta emme tiedä onko se jo auki tähän aikaan keväästä, ehkä huomenissa, kun piiiiiiitkä viikonloppu alkaa.

Jos pitäisi soittaa jollekin aivan aktuaalinen puhelu, olisi kaksikin puhelinta, mutten ole varma ovatko nuo enää kytköksissä minnekään muualle kuin meidän vanhojen ihmisten muistoihin.

Kävelimme saaren pohjoisrannalle (matka on noin 800 m tässä kohden, on saaren hoikka kohta), siellä on kaksi hyvää mereneläväravintolaa, tai onko ne edes ravintoloita, myyntipaikkoja. Menimme tänään siihen hitusen fiinimpään, siellä on pari vaihtoehtoa viinin suhteen.

Olipa kiva taas, olivat hieman laajentaneet bisnestä viime vuodesta. A:lle 6 osteria, minulle 10 crevetteä, leipää, voita, majoneesia, vineigrette, 0,5 l viiniä, 22 €. Täydellistä.

Päivälliseksi oli päivän nettihesarissa ollut pekoniretiisipasta, se oli todella hyvä!

Keskiviikko 28.5.2025 päivä 49

Tänään leirialueen respan ovessa oli jo aamusta #complet -lappu. On tänne väkeä tullut, mutta ei mitenkään yhtenä virtana. Mekin saimme aamulla lisättyä vielä kolme yötä viipymiseemme. A kävi ajelemassa pyörälläni katselemassa olemattomia liikenneruuhkia. Hän näki laskuveden Goisilla, aurinkokellon, tutun kirkon hautuumaan tämänvuotiset kukkaistutukset (samaa oranssia kuin edellisvuosinakin, mitä sitä hyvää konseptia muuttaamaan). Tietöitäkin osui kohdelle.

A:n missio oli hankkia vihreää parsaa, mutta jos sitä ei löytyisi niin sitten ei. Hän suoriutui tehtävästään täyteläisesti, hän osti myös pullon viiniä hienolla etiketillä, pussin keksejä ja viinilaatikon.

Päivällinen aivan väärään aikaan muodostui paahdetuista leipäviipaleista vuohenjuustotahnan ja grillattujen parsojen kanssa.

Nyt kun tätä tässä naputtelen, alkaa väkeä tulla yhä enemmän. Myös se ajatus, ettei Ranskassa ole enää lapsia, on kumottu. Ainakin 7 lasta on nähty. Ajavat pyörillä hurjaa vauhtia, 3:lla kypärät, lopuilla ei. Eilen illalla laittamamme siilitarjoilu ei tainnut onnistua, aamulla näimme harakoiden syövän tarjoomukset (pieni annos kissanruokaa) ja juovan vettä päälle pienestä suklaavanukaspurkista. Onneksi eivät kuitenkaan räpineet, vaan söivät siististi. Kokeilemme tänä iltana uudelleen, jos näkisimme siilin samoihin aikoihin kuin toissailtana. Saavat harakatkin syödä ja juoda, ei siinä mitään. Huomenna on sitten helatorstai, yksi suurimmista uskonnollisista juhlapyhistä Ranskassa. Tällä kylällä on torstaisin markkinat, menemme katsomaan ovatko ne myös pyhäpäivänä. Italia-kokkaukset ovat käymässä vähiin, muutama päivä pitää vielä pinnistää. Risotto on vielä aikeissa ja ehkä salaatti mozzarellasta ja tomaateista, emme myöskään vielä saa yök-reaktioita pastasta. Ai niin, tänään vahingossa soitin instapuhelun. En edes tiennyt, että sellainen on mahdollista. Nolostuin kauheasti, kun sutaisin vahingossa jotain puhelimen näytöllä, kun tarkoitin vastata yksityisviestiin. Onneksi hän ei närkästynyt.

Tähän päättyi seitsemäs reissuviikkomme ja jopa minun matikallani seuraavaksi tulee viikko numero 8.