sunnuntai 18. toukokuuta 2025

Pasta e patate – lisää cucina poveraa


Päivän italialaiskokkaus oli nopea, helppo ja ennen kaikkea edullinen, pastaa ja perunaa, eli pasta e patate. Se kuuluu Italian talonpoikaiseen ruokakulttuuriin, jossa vähistä aineksista tehdään maistuvaa ruokaa edullisesti. Tämä sopi taas todella hyvin matkakokkaamiseen, tiskiä tuli vähän tavallista enemmän, kun en optimoinut keittämistä ja paistamista samaan kattilaan. 

Pasta e patate kahdelle

  • 2 viipaletta pekonia silputtuna
  • 1 uuden sadon sipuli silputtuna
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 tomaattikastikefondipala (en muista mikä niiden oikea nimi on, semmoinen tiiviste hyvin maistuvaa tomaattikastiketta)
  • 2 pienehköä perunaa kuutioiksi leikattuna
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • 1 dl 8 minuutin keittoajan pastaa
  • 1 dl 3 minuutin keittoajan pastaa
  • pastankeittovettä
  • suolaa ja pippuria
  • raastettua parmesaania
  • tuoretta persiljaa ja basilikaa
Luin tästä ruoasta monia ohjeita, niissä korostettiin, että tähän voi laittaa melkein mitä vain, vaikka minkälaista pastaa, montaa erilaista, eikä mikään lihatuote ole tarpeen, mutta jos jotain sattuu sopivasti olemaan, niin mikä ettei. Minulla oli juuri pari pekoniviipaletta, jotka olikin jo hyvä käyttää pois. 

Aloitin laittamalla kattilan kaasuliekille ja kun kattila oli hieman kuumentunut, kumosin sille pekonipalat, sipulin ja valkosipulin. Paistelin niitä muutaman minuuttin ja seuraavaksi lisäsin mukaan perunakuutiot ja tilkan oliiviöljyä. Paistelin niitäkin. Lisäsin mukaan sen tomaattifondin ja kun se oli liuennut aineksiin, nostin kattilan pois liedeltä odottamaan kannen alle.  

Nostin pastakattilan vesineen liedelle ja kun vesi kiehui, pudottelin sinne ensin pitemmän keittoajan vaativan pastan ja muutaman minuutin kuluttua pikaisemman pastan. Annoin niiden kiehua noin kolme minuuttia ja vaihdoin sitten pastakattilan sivuun ja palautin perunakattilan liekille. Kauhoin pastakattilasta keittovettä noin pari desiä perunapalojen ja muitten hökeitten päälle ja sekoittelin. Laitoin kannen päälle ja annoin seoksen kiehua viitisen minuuttia. Tarkistin välillä, ettei liemi pääse kiehumaan kokonaan pois. Lisäsin välillä pienen kauhallisen pastankeittovettä. Lisäsin mukaan myös tomaattipyreen ja sekoittelin taas. 

Kun perunapalat alkoivat olla kypsät kauhoin pastat toisesta kattilasta mukaan ja lisäsin sen verran pastankeittovettä, että ainekset olivat ikäänkuin sakeassa keitossa. Annoin ruoan vielä kypsyä muutaman minuutin, että liemi keittyi kokoon ja niin, että sekä perunat että pastat olivat kokonaan kypsiä. Maustoin ruoan suolalla ja pippurilla ja annoksien päälle  tuli vielä yrttejä ja parmesaania. Oikein oivallinen ruoka!

Giro d'Italian yhdeksäs etappi päättyi Sienaan ja sen voitti Wout van Aert. Tämä oli hänelle ensimmäien Giro-etapin voitto, mutta taitaa olla myös kyseessä hänen ensimmäinen Gironsa. Pinkkipaidan saavutti itselleen Isaac Del Toro ja suosikkini Primoz Roglic putosi yli kahden minuutin päähän kärjestä. Huomenna on kisassa toinen lepopäivä ja tiistaina homma jatkuu pitkällä aika-ajolla. 


Vaikuttaa siltä, että Saumurissa ei ole koko paikkakunnalla kunnolla toimivaa internettiä  millään konstein. Ei toimi leirialueen netti, ei 4G-liittymäni kautta eikä 5G-liittymäni kautta. Kuvien siirto postaukseen alkaa tökkiä niin, että ranskapatti taas kasvaa otsaan. Mutta toisaalta, tässä ei ole mitään uutta. Näin on ollut joka kerta, joka ikinen kerta. Niinpä postaukseen tulee max yksi kuva, jos sekään onnistuu. No, taisin saada kaksi kuvaa puserrettua postaukseen ja se saa riittää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti