Näytetään tekstit, joissa on tunniste monimutkainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste monimutkainen. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. heinäkuuta 2017

Cannelés de Bordeaux


Vuonna 2013 olimme blogaanimiitissä Nannan luona ja tapasimme ensimmäisen kerran Kivistön ihanat Marin ja Liisan. He tekivät siellä leivonnaisia, joista ensivilkaisulla luulee, että nyt taisi mennä pieleen. Mutta ei tosiaankaan. Pienet pinnastaan karamellisoituneet leivonnaiset hävisivät vadilta niin nopeasti, ettei niistä ehtinyt kuvaa ottaa. Kaksi vuotta sitten CampaMiitissä täällä meillä Mari paistoi näitä herkkuja taas ja nyt niistä ehti ottaa kuvankin, luultavasti blogaaneja on pidätelty luudan kanssa kauempana sen  hetken. 

Viime vuonna ostin sitten jo pieniä cannelé-muotteja, tosin vain neljä ja eihän niin pienellä määrällä tee mitään, kun leivonnaisia paistetaan yli tunti, eikä taikinaa kannata alkaa paria desiä tehdä. Hankin sitten joltain reissulta silikonisen vuoan, jossa on monta monituista kolosta canneléiden paistamiseen. Samalla lokerikolla olemme tehneet muuten juuri sopivia suuria jääpaloja GT-laseihin.

St-Jean-Pied-de-Portissa oli leipomo, jossa canneléja myytiin, mutta valitettavasti se oli kiinni. 
Nyt kun olin hautonut vuokia jo yli vuoden, päätin tänään viimein kokeilla tätä jopa keittiöpeikoksi muodostunutta leivonnaista. Kivistön ohjeessa neuvottiin seisottamaan taikinaa jääkaapissa vuorokauden, mutta eihän minulla ollut aikaa niin kauan nyt odotella. Olin laittanut foodgawkerin arkistooni ohjeen, jossa seisottamisesta ei puhutta halaistua sanaa ja ryhdyin kokeilemaan sitä tänään zombiepäivänä, viimeisen yövuoron jälkeisenä nukkumispäivänä, jona EN nuku. Otin ohjeen täältä. Kivistön ohje löytyy täältä.

Cannelés de Bordeaux, 24 kpl

  • 5 dl täysmaitoa
  • 50 g voita
  • 1 tl vaniljatahnaa
  • 250 g sokeria
  • 3 kananmunan keltuaista
  • 150 g vehnäjauhoja
  • ripaus suolaa
  • 50 g konjakkia tai tummaa rommia
  • 50 g voita vuokien voiteluun
Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin alkoholina konjakkia, vaikka rommi taitaisi olla perinteisempi. Meillä oli avattu konjakkipullo, mutta rommia ei oltu avattu, joten käytin sitten konjakkia. Ohjeessa on muutenkin kerrottu tyhjentävästi eri välineistä, joita tarvitaan, mm. erilaisten vuokien ominaisuuksista. Minun irralliset yksittäisvuokani ovat sisältä tarttumattomiksi pinnoitetut. Silikonivuoan koloset ovat hieman irtovuokien koloja pienempiä. Taikinaa oli sen verran, että käytin lopulta myös 5 pientä alumiinivuokaa, että sain käytettyä kaiken taikinan. Alkuperäisohjeessa käytettiin voiteluun voin ja mehiläisvahan yhdistelmään, mutta ei minulla mitään mehiläisvahaa ollut. Mistähän sitä voisi hankkia? 



Valmistaminen

  1. Kuumenna uuni kiertoilmalla 220 asteeseen (ilman kiertoa 230 asteeseen).
  2. Sulata ensin vuokien voiteluun tarkoitettu voi ja anna sen hieman jäähtyä. Voitele sitten vuoat runsaskätisesti. Kun voi hieman jähmettyy vuokissa, sitä voi vielä sutikoida tarkemmin jokapuolelle sisäreunoja. 
  3. Sulata sitten kattilassa taikinaan menevä voi ja kaada mukaan maito ja vaniljatahna, sekoita ja anna seoksen kiehahtaa. Jätä jäähtymään.
  4. Erottele keltuaiset kulhoon ja mittaa mukaan sokeri, jauhot ja suola. Sekoita vispilällä.
  5. Kun maito-voiseos on hieman jäähtynyt, kaada siitä kolmasosa kulhoon, sekoita ja sitten lisää maitoa vielä kahdessa erässä. Sekoita tasaiseksi.
  6. Lopuksi lisää taikinaan käyttämäsi alkoholi, minulla oli siis konjakkia. Jälleen sekoita. Taikina on hyvin ohutta, noin lettutaikinan paksuista. Kaada taikina kaatonokalliseen kannuun.
  7. Annostele taikinaa vuokiin niin, että ne ovat 4/5 täynnä, muutama milli varaa kohota. 
  8. Laita vuoat uunipellille leivinpaperin päälle sen varalta, että taikina nousee reunojen ylitse, vältyt uunin siivoamiselta.
  9. Nosta pelti uuniin ja paista canneléja ensin 10 minuuttia 220 asteessa, pienennä sitten lämpöä 190 asteeseen. Paista noin 45-60 minuuttia. Taikinan tulisi nousta kohokasmaisesti hieman vuokien reunojen yli ja painua sitten kasaan. Ehkäpä se taikinan lepuutus auttaisi tähän. Jos cannelét meinaavat nousta liikaa, ne voi nostaa hetkeksi pois uunista, jolloin massa painuu hieman alemmas ja sitten jatkaa paistamista. 
  10. Kun pinta on tumma, malta mielesi ja paista vielä 10 minuuttia, että leivonnaisen pintaan ehtii muodostua hyvä karamellisointi. Kopauttele leivonnaiset heti kuumina pois vuokista. Sisuksen tulee jäädä mehevän kosteaksi ja pinnan olla rapea. 
Minä paistoin canneléja kaikkiaan 60 minuuttia. Oikeat irtovuoat olivat tehokkaita, niissä leivonnaisista tuli kauttaaltaan tummia ja rapeakuorisia. Silikonivuokien kakkuset piti auttaa silikonilusikalla irti, mutta olivat nekin kypsiä ja pinta oikeaoppinen. Satunnaisista lisäkupposistakin cannelét lähtivät hyvin irti, mutta niin nättejä niistä ei tullut. Lisään ohjeen CampaSimpukan ylälaidan Keittiöpeikot-välilehdelle, jonne kerään postauksia ruokalajeista, tai tekniikoista, joita olen arastellut kokeilla. 



Tour de Francen viimeinen kuuden etapin mittainen osuus alkoi tänään toisen lepopäivän jälkeen. Alkumatkasta etappi oli hyvin vuoristoista, oltiinhan siinä Pyreneillä, juuri niillä vuorilla, joita meillä sanotaan tuttavallisesti Andeiksi ja joitten yli kävelin viime vuonna caminollani. Loppumatkasta etappi oli sitten tasamaalla ja siitä kehkeytyi massakiri. Michael Matthews ylsi toiseen etappivoittoonsa tässä kisassa, Chris Froome jatkaa koko orkesterin johtajana. 

tiistai 3. helmikuuta 2015

Överikakku Amerikan malliin - coca-colakakku


Olisi viisasta lukea leipomisohjeet kokonaan läpi, tai ainakin aineluettelo, ennen kuin aloittaa leipomisen. Olisin saattanut jättää tämän kakun lopulta tekemättä, jos olisin kunnolla lukenut sen. Idea kuulosti nimeä myöten hauskalta, samaan tapaan kuin se viime syksynä tekemäni jäätelökakku. Nyt olin jo hyvän matkaa sulattelemassa voita ja suklaata, ennen kuin tajuntaani upposi, että kakkuun tulee vielä voin lisäksi öljyä ja sokerin lisäksi vaahtokarkkeja. Mutta aloittettuani hanke oli vietävä loppuun. Mitat on muunnettu hienoisella huolettomuudella. 

Coca-colakakku

Taikina

  • 1,25 dl voita
  • 2,5 dl suklaanappeja
  • 2 kananmunaa
  • 5 dl sokeria (en iljennyt laittaa niin paljon, laitoin noin 3 dl)
  • 1 tl vaniljauutetta
  • 1,25 dl kasviöljyä
  • 2,5 dl colajuomaa
  • 0,8 dl kaakaota
  • 2,5 dl marshmallow-karkkeja, pilkoin isoja pienempiin paloihin
  • 1,25 dl maitoa (en alkanut miettiä, mitä butter milk olisikaan)
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 1 tl suolaa
  1. Kuumenna uuni 170 asteeseen. Vuoraa kakkuvuoka leivinpaperilla, käytin 20x20 cm irtopohjavuokaa ja lisäksi pitkulaista pienehköä pahvivuokaa, sillä taikinasta tuli tosi iso. 
  2. Sulata voi ja suklaanapit kattilassa sekoitellen ja jätä jäähtymään.
  3. Vatkaa sokeri ja kananmunat kevyesti.
  4. Sekoita voi-suklaamassa sokeri-kananmunavaahtoon.
  5. Kuumenna kattilassa vaahtokarkit, kaakaojauhe ja colajuoma, sekoittele kokoajan rivakasti, kunnes vaahtokarkit ovat sulaneet, tästä tulee sellaista tummaa paksua massaa. Ota kattila pois liedeltä.
  6. Sekoita aloitettuun taikinamassaan mukaan öljy ja vaniljauute ja sitten vaahtokarkki-colamassa.
  7. Viimeisenä lisää mukaan jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe, ruokasooda ja suola. Sekoita taikina tasaiseksi ja kumoa se kakkuvuokaan, minä kahteen. 
  8. Paista (ohjeen mukaan) noin puoli tuntia ja tee tikkutesti. Jos kakkutikku tulee ulos kakusta pistoksen jälkeen puhtaana, kakku on kypsä. Minun kakuistani pienempi kypsyi 40 minuutissa ja suurempi oli kypsä 55 minuutin kohdalla. Keittämätön spagettitikku käy hyvin kakkutikuksi, jollei muuta sopivaa satu käsille.
  9. Anna kakun jäähtyä.

Kuorrutus

  • 2 dl suklaanappeja
  • 1,25 dl voita
  • noin 5 dl tomusokeria
  • noin 0,75 dl colajuomaa
  1. Sulata voi ja suklaanapit kattilassa ja anna seoksen jäähtyä.
  2. Sekoita mukaan sen verran tomusokeria ja colajuomaa, että saat aikaan tanakan kuorrutteen, jonka levität jäähtyneen kakun pinnalle. Minun kakkuni oli irtopohjavuoassa, joten minun ei tarvinnut kumota sitä. Pienemmän, pitkulaisen kakun kumosin ja käänsin samantien takaisin oikein päin, joten sain levitettyä kuorrutteen paistopinnalle. 
  3. Kun kuorrute on jähmettynyt, syö. Suosittelen, että otat oikein pienen palan kerrallaan.
Joskus vain liika on liikaa. Kakku maistui hyvälle, mutta jo tehdessä tunsi kuinka verisuonet vaikeroivat.  Tulipa tehtyä. Otin vinkit tähän kakkuun FRIDAY IS CAKE NIGHT-blogista.