Charlotte-kakku

Tätä kakkua tein Tour de Francen ensimmäisenä päivänä, mutta säästin postaamisen sellaiselle päivälle, jolloin en ehdi viettää aikaa keittiössä. Tänään oli sellainen. Olin katsonut tuollaisia savoiardi-kekseillä reunustettuja kakkuja jo aikoja sitten ja viime lauantaina päätin kokeilla. Eikä se ollut pientä sommitteluvaikeutta lukuunottamatta vaikeaa. Opettelin myös käyttämään jauhemaista gelatiinia, olin aikaisemmin käyttänyt vain levymuotoista. Ohjeen kakkuun otin Pardon Your French-blogista. Pienensin kakun puoleen kokoon, koska tein sen talouden pienimpään vuokaan, mutta laitan tähän Audreyn tekemän ohjeen mukaan. Minun kakkuuni tuli 15 keksiä reunoille, hänellä 19. Olisin ehkä saanut yhden enemmän mahtumaan, jos olisin yrittänyt. 

Charlotte-kakku mansikkamoussella

24-25 savoiardikeksiä

Mansikkatäyte

• noin 1 kg mansikoita (500 g mousseen, muutama mansikka täytteeseen paloina ja loput päälle koristeluun)
• 75 g sokeria
• 14 g jauhemaista gelatiinia (myydään ainakin Dr Ötker-merkkisenä meillä)
• 3 dl kermaa

Siirappi

• 1,5 dl vettä
• 75 g sokeria
• 1 limen mehu (käytin puolikkaan sitruunan)

Aloita tekemällä ensin mansikkapyre moussea varten. Leikkaa mansikoista kannat pois ja jätä mansikoita noin 8 kpl paloina täytteeseen sekoitettavaksi ja loput päälle koristeluun. Soseuta noin puoli kiloa mansikoita tehosekoittimessa. Puserra soseutettu mansikkapyree tiheän siivilän läpi niin, että siemenet jäävät siivilään. Erota pieneen kattilaan kolmasosa sileästä pyreestä ja jätä loput odottamaan. Laita kattila tulelle, lisää mukaan 75 g sokeria ja 7 g jauhemaista gelatiinia. Kiehauta seos ja anna sen kiehua 1 minuutti. Sekoita koko ajan. Seos hieman sakenee, muttei paljon. Ota kattila pois liedeltä ja kaada kuuma seos astiaan, jossa kaksi kolmasosaa pyreestä oli odottamassa. Sekoita ja jätä jäähtymään huoneenlämpöön. 

Kiehauta vesi, sokeri ja sitrusmehu siirapiksi ja jätä jäähtymään. 

Vatkaa kerma tanakaksi vaahdoksi ja sekoita se jäätyneeseen mansikkasoseeseen. Lisää mukaan muutamia mansikoita paloiksi leikattuna. 

Ota esille haluamasi rengasvuoka ja sutaise pohjalle ja reunoille hieman voita. Tämä auttaa paperia tarttumaan vuokaan. Leikkaa voi- tai leivinpaperista pohjalle palanen ja reunoille suikale ja tällää ne voilla paikalleen. Sitten tulee hankala vaihe. Minä en ainakaan keksinyt (pun intended) miten keksit saisi nätisti pysymään pystyssä vuoan reunoilla. Siksi keksit kakussani hieman sojottavat minne sattuu.

Ota keksi kerrallaan ja kasta sen sokeriton, litteämpi puoli kevyesti jäähtyneeseen sokerisiirappiin ja aseta keksi vuoan reunalle pystyyn sokeripuoli vuoan reunaan päin. Ehkä auttaisi, jos keksin alareunasta napsaisisi pienen palan pois, mutta minä en älynnyt tehdä sitä. Kostuta keksi toisensa perään ja muodosta niistä rinkula vuoan reunoille. Laita muutama keksi pohjallekin nekin sokeripuoli alaspäin. Nämä pohjakeksit auttavat hieman pitämään reunakeksejä pystyssä. 

Kaada keksien muodotamaan vatiin täyte ja tasoittele parhaasi mukaan. Laita vuoka jääkaappiin jähmettymään ainakin 4 tunniksi, yön ylikin on hyvä. Ennen tarjoilua asettele pinnalle mansikoita paloina. Kakku on helppo leikata keksien väleistä viipaleiksi. Meistä tämä oli hyvä kakku, ei liian makea, vaan intensiivisen mansikkainen ja kesäinen. Viipaleessa keksit näyttävät pupunkorvilta. Oisi ollut ehkä hyvä joko laittaa enemmän mansikoita päälle, tai leikata keksejä hieman lyhyemmiksi. 

Tour de Francen neljännen etapin lähetys alkoi jo, kun olin vuotuisalla museomatkalla Mäntässä ystäväni kanssa. Vähän minä ihmettelin, etteivät voineet odottaa sen verran, että ehtisin kotiin. Antti oli päivystänyt tv:n äärellä ja saattoi saattaa minut ajantasalle, kun palasin kotiin. Tasamaan etappi oli taas kyseessä ja tänäänkin viimeisillä kilometreillä oli joukkokasa, jonka vuoksi monen loppukiri meni pieleen. Ehdin jo toivoa, että Andre Greipel ehtisi ykkösenä maaliin, mutta kirin voitti Fernando Gaviria, sama mies kuin ensimmäisellä etapilla.  Peter Sagan tuli vielä ennen Greipeliä toisena maaliin. Greg van Avermaet jatkaa keltaisessa. 

Nyt joku suuttuu, mutta antaa mennä - mansikkatiramisu

Tiramisun kanssa moni on tosi tosissaan, ei saisi laittaa mitään tvistejä, eikä sörkkiä nonnien ohjeita. Olen periaatteessa samaa mieltä, mutta nyt olin hieman pakon edessä. Uskottehan, minun oli aivan pakko tehdä mansikkatiramisua ja vieläpä ajastettuna postauksena. Muuten olisivat ostamani hollantilaiset mansikat ehtineet mennä pilalle, eikä semmoista hyvällä katsota nykyisin, kun hävikin vähentäminen on niin pop. 

Olen nyt postauksen julkaisun hetkellä matkalla Helsinkiin hieman blogiriekkumaan, enkä niin ollen ehdi kokata tänään mitään italialaista kotona. Sama homma huomennakin, sillä riekkuminen jatkuu toisenkin päivän. Lauantaina olen muuten muuten vain kiireinen, kun pitää matkustaa kotiin ja mennä työpaikan bileisiin tekemään ranskalaisia perunoita. Voi kun ne olisivat edes italialaisia perunoita, mutta semmoisia ei taida ollakaan. Polentaranskalaisilla en työkavereita kiusaa, etenkin kun pidän polentasta tosi vähän. 

Otin ohjeen italialaiseen mansikkatiramisuun uTry.it-blogista. Vähän sörkin sitäkin ohjetta, mutta ette te muuta uskoisikaan.

Mansikkatiramisu kahdelle ahneelle tai kuudelle kohtuun ystävälle

• 500 g mansikoita
• 1,5 sitruunan mehu + kuori raastettuna, jos sitruunat ovat luomua
• loraus limencelloa
• 3 rkl sokeria
• 4 dl kuohukermaa
• purkki mascarponea
• 0,5 dl tomusokeria
• 1 tl vaniljatahnaa
• 14-16 ladyfingers-keksiä

Otin esille pitkulaisen muovirasian, johon keksit sopivasti kävivät rinnakkain ja johon mahtui kaksi keksikerrosta täytteineen. Myös jotkut leipävuoat voisivat sopia tähän tarkoitukseen hyvin. Vuorasin rasian tuorekelmulla ja jätin kunnolla nostovaraa kummallekin reunalle. Lisäsin vielä sopivan kertakäyttöfoliovuoan kiiltävän pahvikannen kelmun päälle. Arvelin, että sen avulla misun nostaminen pois astiasta olisi aikanaan helpompaa, samoin kakun leikkaaminen annospaloihin pahvipalaa pitkin.

Puristin sitruunamehun kulhoon ja lisäsin sinne sokerin liukenemaan ja limencellon makua tuomaan. Leikkasin mansikoista kannat pois, muutaman nätin jätin koristelua varten. Leikkasin mansikat viipaleiksi ja sekoitin mehuliemeen mehustumaan siksi aikaa, että tein kermaseoksen. Vatkasin kuohukerman, tomusokerin ja vaniljatahnan pehmeäksi vaahdoksi, lisäsin mukaan mascarponen ja vatkasin vähän lisää. Seos sai olla aika tanakkaa. 

Lusikoin kolmasosan kermaseoksesta rasian pohjalle pahvin päälle, tasoittelin pinnan lusikalla. Asettelin 7 keksiä vierekkäin seoksen päälle. Mansikat olivat mukavasti mehustuneet, niissä oli makeaa nestettä hyvin kostuttamaan keksejä. Lusikoin puolet mansikkaseoksesta keksien päälle ja tasoittelin. Lusikoin toisen kolmasosan kermaseoksesta mansikoisen päälle, tasoittelin taas. Sitten tein vielä toisen kerroksen keksejä, mansikoita ja loput kermaseoksesta aivan päällimmäiseksi. Nostin kelmun löyhästi molemmilta puolilta tiramisun päälle ja laitoin kakun jääkaappiin tekeytymään. Se saisi olla siellä seuraavaan päiväänkin asti, mutta meillä se sai olla iltaan asti, kunnes oli aika ottaa siitä pieni maistiainen ja kuvausannos. 

Nostimme yhdessä varovasti kelmusta nostaen kakun pois rasiasta, se pahvipala oli oikein paikallaan tekemään nostamisesta helpompaa. Leikkasin palan kakkua lautaselle ja asettelin sille vielä säästämiäni koristelumansikoita. Mietin, että laittaisinko hieman suklaanappeja vielä pinnalle, mutta jätin ne kuitenkin pois. Maistui hyvälle espresson kanssa. Loput pakkasimme Opiskelijalle, Reippaalle ja Kullannupulle viemisiksi.

Giro d'Italiasta olen valitettavasti hieman pihalla, mutta palaan ruotuun tämän riekunnan jälkeen. 

Suuri voimainponnistus - naked cake, trendikäs tietämättäni

Toista viikkoa toiminut sairastupa alkaa tyhjentyä, enää öisin täällä asustelee eri huoneissa yskiviä unettomia. Kyljyspotilaskin alkaa olla paremmassa voinnissa, mikä ilahduttaa minua suuresti. Oma vointini on sellainen tuuriluonteinen, jaksan asioita noin 15-30 minuutin pätkissä ja sitten pitääkin jo hengähtää. Oudointa on se, etten jaksa syödä ollenkaan. Olen saanut vatsan täyteen pelkästään ruokakuvia katsomalla, ensin Jokihaan oliiveja alkupalaksi, sauvajyväsen kyyhkypullia pääruoaksi ja lopuksi luimupupulan mustikkapiirakkaa. 

Tänään käytin puolen tunnin voimavarojani pieneen kakkuoperaatioon. Huomenna perheessä on merkkipäivä, mutta emme ehdi sitä kotona juhlistaa, joten tein kakun jo tänään. Ilokseni huomasin, että minun tapani tehdä täytekakkuja onkin nyt trendikäs. En ole koskaan osannut kuorruttaa kakkuja nätisti, joten olen yleensä jättänyt sen tekemättä. Nyt se on sitten muotiakin. Ei tuo kakku vieläkään, ollessaan trendikäs, ole nätti, myönnän sen auliisti, mutta toivottavasti se maistuu meille toipilaille. Kenellekään meistä ei juuri ole nyt makuaistia, joten on hyvä, että silmällä näkee jo päältä, milloin pitäisi maistua mansikka, mustikka ja vadelma. 

Pikkuinen täytekakku

• 2 kananmunaa
• 0,75 dl sokeria
• 0,5 dl vehnäjauhoja
• 0,5 dl perunajauhoja
• 0,5 tl leivinjauhetta
• musti- ja mansikoita
• vadelmia
• 3,3 dl purkki kuohukermaa
• 1 rkl hunajaa
• laimeaa omenamehua kakkupohjan kostutukseen

Kuumenna uuni 175 asteeseen, voitele ja vehnäjauhota pieni rengasvuoka, jonka halkaisija on noin 18 cm. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi mukaan yhteensekoitetut jauhot ja leivinjauhe. Sekoita taikina tasaiseksi ja kaavi se vuokaan. Paista noin 30 minuuttia. Kokeile kakun kypsyyttä tikulla, jos kakkuun pistetty tikku on puhdas, on kakku kypsä. Anna kakun jäähtyä hetken aikaa vuoassaan ja irrota se sitten vuoasta ja anna jäähtyä huoneen lämpöön. Kakun voi laittaa pussilla suojattuna jääkaappiin, se säilyy muutamia päiviä, tai pakastaa tuonnempaa käyttöä varten. Jos pakastat kakkupohjan, suosittelen leikkaamaan sen kerroksiin ja laittamaan väliin suikaleet voipaperia, näin sinun on helpompi käsitellä sulanutta kakkupohjaa. 

Tällä ohjeella tuli mukavan korkea kakkupohja pienessä vuoassa, joten saatoin leikata siitä kolme kerrosta. Vatkaa kerma ja hunaja pehmeäksi vaahdoksi, mutta varo saamasta siitä kokkareista voin alkua. Jostain syystä kesällä tuntuu käyvän niin helposti. 

Levitä alimmalle kostutetulle pohjakerrokselle ensin noin kolmasosa kermavaahdosta, tasoittele huolettomasti. Asettele vadelmia koko pohjan alalta. Nosta seuraava kakkulevy päälle ja kostuta sitäkin muutamalla lusikallisella mehua. Laita taas kermaa pinnalle ja siihen marjoja, tällä kertaa minulla oli mustikoita. Nosta päällimmäinen kakkulevy paikalleen, kostuta se ja levitä loput kermavaahdosta päälle. Täytä pinta mansikoilla. Sinun kakkusi on taatusti sievempi kuin minun!