Crostinit heraan tehdystä leivästä

Tein ricottamaista juustoa tässä eräänä päivänä ja siinä touhussa sivutuotteena oli muutama desi heraa. Käytin heran leipään, jonka ohjeen otin täältä. Tosin tein niin, että käytin nesteenä vain heraa, sillä halusin käyttää sen samantien kokonaan. 

Italialainen leipä

• 2,5 dl ricottan valmistamisesta jäänyttä heraa
• 50 g voita
• puolikas pussi kuivahiivaa (11 g pussi)
• 1 tl suolaa
• noin 5-6 dl vehnäjauhoja

Kuumensin ensin heran kattilassa ja lisäsin sinne voin sulamaan. Sillä välin mittasin noin puolet jauhoista yleiskoneen kulhoon, kaadoin sekaan suolan ja kuivahiivan ja sekoitin ne toisiinsa. Kun heran ja voin seos oli jäähtynyt hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi, kaadoin nesteen kulhoon ja annoin koneen veivata taikinaa muutaman minuutin. Lisäsin jauhoja sen verran, että niitä oli yhteensä 5-6 dl. Kone vaivasi taikinaa noin 10 minuuttia. Jätin taikinan kohoamaan kulhoonsa suihkumyssyllä peitettynä noin kahdeksi tunniksi. Taikina ei noussut ihan valtavasti, ehkä hiivassa ei ollut potkua kovin paljon. 

Leivoin taikinan pitkulaiseksi leiväksi ja jätin sen edelleen peitettynä kohoamaan siksi aikaa, että uuni kuumeni 200 asteeseen. Paistoin leipää sitten noin 35 minuuttia, kunnes sisälämpö oli 98 astetta.

Leikkasin leivästä viipaleita ja ensimmäisen söin voin kanssa kuumana ja seuraavista viipaleista tein crostinit. 

Crostinit

• vaaleaa leipää
• ricottaa
• mansikoita
• balsamicoa
• kirsikkatomaatteja
• suolaa ja pippuria
• oliiviöljyä
• basilikaa

Paahdoin leipäviipaleita, tein sen paahtimessa, mutta pannulla öljyssä tulisi parempi. Levitin leiville kotitekoista ricottaa ja osalle levitin mansikkaviipaleita, jotka koristelin basilikalla ja balsamicolla. Osalle asensin kirsikkatomaatteja, oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja basilikaa. Kumpikin versio maistui mainiolta. 

Tein toisena päivänä pieniä crostineja alkupalaksi ja nekin olivat hyviä, ricotta tuli käytetyksi loppuun. Paistoin edellispäivän patongin paloja oliiviöljyssä hetkisen ja lusikoin päälle ricottaa ja pistelin koristeiksi kirsikkatomaattien lohkoja ja melkein läpinäkyvän ohuita salamiviipaleita. Kolme pientä crostinia alkuruoaksi oli oikein sopiva määrä.

Giro d'Italian seitsemäs etappi oli 159  km mittainen, ensimmäinen mantereella ajettu. Sen voittoon ajoi Sam Bennett, joka onnistui peitota Elia Vivianin. Simon Yates jatkaa rosapaidassa. 

Kotivoita

Voita näyttää jälleen olevan kaupoissa ihan valittavaksi asti, mukaani lähti viime viikolla tanskalaista Lurpak-voita, lähinnä hauskan nimen vuoksi ja siksi, että omatoimimatkoilla sitä on usein ollut matkajääkaapissa pienen pakkauskokonsa vuoksi. Nyt en käyttänyt Lurpakia mihinkään, vaan käytin pari purkkia ikääntymään päin ollutta kermaa. Osuin tällaiseen postaukseen ja sen myötä moniin muihinkin blogeihin ja kotimaisiin sivuihin, joissa voita oli tehty nykykonstein. Minä olen sen verran kaupunkilaistaustainen, ettei minulla ole muistoja mummosta kirnuineen tai muuta nyt maalaisromanttiselta kuulostavaa, vaikka varmasti vointekeminen ihan jatkuvasti on ollutkin kovaa työtä. 

Toimin linkin ohjeiden mukaan. Kylmensin ensin Kitchen Aidin kulhoa ja lankavispilää hangessa, pakastimeen ei mahdu niin isoa möllikkää. Kaadoin sitten puhtaaseen, kylmään ja kuivaan kulhoon noin puoli litraa kuohukermaa ja laitoin vispilän soimaan. Ohjeissa neuvottiin peittämään kulhon suu löyhästi vaikka keittiöpyyhkeellä, sillä aluksi kerma tahtoo roiskua ja myöhemmin hera alkaessaan erottua. 

Kone vatkasi  toiseksi suurimmalla nopeudella ja minä vahtasin vieressä, kellon mukaan viidenellätoista minuutilla alkoi hera erottua ja parissa minuutissa voi oli muodostunut melkoiseksi paakuksi vispilän lankoihin. Hera tosiaan roiskui viime hetkillä aikamoisesti, joten pientä siivoamista tarvittiin. Laitoin toisen kulhon päälle siivilän, johon viritin palan puhdasta lakanakangasta. Minulla on käytöstä poistetuista lakanoista revittyjä palasia keittiökäytössä milloin mihinkin puuhaan. Nostin vispilän voimöykkyineen kankaan päälle ja kaadoin heran, jossa myös lillui pieniä voimuruja siivilään. Puristin nopeasti (ettei voi lämpene käsieni lämmöstä) kankaan läpi heran niin tarkkaan irti voista kuin mahdollista. Otin heran talteen sämpylätaikinaa varten. Pesin voita jääkylmässä vedessä puhtailla käsillä työstäen, heraa vielä irtosi jonkun verran saaden kylmän veden sameaksi. Kun sitä ei enää tapahtunut, muotoilin voin palleroksi. Varsinaista voimuottia minulla ei (vielä) ole. 

7 minuutin kohdalla

15 minuutin kohdalla

En suolannut voita, sillä pidän eniten suolattomasta voista ja se on kätevää leivonnassa. Voista tuli kauniin keltaista ja se tuoksuu ihanan puhtaalta. Puolesta litrasta kermaa tuli melkein tarkalleen 200 g voita ja 3 dl heraa. Säästösyistä voin tekeminen ei kannattane kotioloissa. Eri lähteissä puhutaan viikon säilyvyydestä, mutta mainitaan tietysti pakastamisen sopivan voille.