Tässä päivällisessä onnistui sekä pääruoka, että kastike. Kastiketta varten oli mentävä Alkoon, sillä taloudesta ei löytynyt tippaakaan sherryä. Myöhemmin ajatellen olisi marsala tainnut ajaa melko saman asian. Mutta nyt oli tarkoitus kokkailla espanjalaista ja silloin sherry oli paikallaan. Lopputulosta maistellessa tiesimme, ettei ollut turha reissu. Antin ostamassa kanapaketissa oli viisi broilerin filettä, joten meillä olisi voinut olla kolme ruokavierasta. Nyt laitoimme jotain laiskaa päivää varten osan ruoasta pakastimeen. Otin idean ja suuren osan tekotavasta tästä postauksesta. Kivannäköinen blogi muutenkin tämä Saltwater Daughters.
Täytetyt kanarullat sherrykastikkeella viidelle
- 5 broilerin rintafilettä
- 5 viipaletta serranonkinkkua
- 5 rkl aprikoosihilloa
- 5 palaa tikun muotoon leikkattua manchegoa
- suolaa ja pippuria
Leivitys
- 1 dl vehnäjauhoja
- suolaa ja pippuria
- pimentonia
- 2 kananmunaa
- pankomuruja
Paistamiseen
- voita ja oliiviöljyä
Kastike
- 1,5 dl puolimakeaa sherryä (Oloroso Blend Medium)
- 1,5 dl kermaa
- tuoretta timjamia
- suolaa ja pippuria
Tein ensiksi kanarullat leivittämistä vaille valmiiksi, sillä niiden piti levätä viileässä ennen paistamista, että ne pysyvät koossa ilman sitomista tai tikkuja. Laitoin ensin fileet paksun muovipussin alle leikkuulaudalle ja hakkasin niitä pussin läpi varovaisesti ohuemmaksi varoen tekemästä niihin reikiä.
Sitten ripotin niille hieman suolaa ja pippuria ja sutikoin pintoihin lusikalliset aprikoosihilloa. Hillon päälle asensin viipaleet serranonkinkkua ja leveämpään päähän tikkumuotoon leikatut palat manchegoa. Käärin fileen rullalle ja laitoin rullat saumapuoli alaspäin peltilautaselle ja sijoitin lautasen jääkaapin nollalaatikon perälle. Ohjeessa laitettiin rullat pakastimeen, mutta ihan niin kylmään en halunnut rullia laittaa.
Rullien viilentyessä tein valmiiksi leivitysaseman. Otin kolme syvää peltilautasta ja yhdelle niistä laitoin vehnäjauhot, jotka maustoin suolalla, pippurilla ja pimentonilla. Toiselle laitoin kaksi kananmunaa, jotka vatkasin kevyesti. Kolmannella laitoin pankomuruja reilusti. Yleensä aina leivitysmurut loppuvat minulta kesken ja joudun sitten pyytämään Anttia apuun, kun minulla on kädet kaikissa sooseissa ja pitäisi saada muruja lisää. Hän auttaa minua aina, joka kerta, eikä edes kysy, että miksen ota niitä kerralla tarpeeksi.
Kun oli aika paistaa kanarullat, otin ne nollalaatikosta. Laitoin uunin kuumenemaan 180 asteeseen. Rullat mukavasti viilenneet ja sain leivitettyä ne hyvin pyöritellen ensin maustetuissa jauhoissa, sitten kananmunassa ja kolmanneksi pankomuruissa. Kuumensin pannulla voita ja oliiviöljyä ja paistoin rullat joka puolelta niin nätisti kuin osasin, laitoin ensin sen saumapuolen kuumalle pannulle. Nostin rullat uunivuokaan ja tökkäsin yhteen rullaan lämpömittarin anturin ja tavoitelämmöksi 75 astetta. Rullat olivat uunissa noin 35 minuuttia, kun hälytys piippasi. Tarkistin vielä toisella mittarilla rullien sisälämmön, se oli juuri 75 astetta. Peitin vuoan foliolla ja valmistin kastikkeen.
Kaadoin pannulle sherryn ja annoin sen kiehua kokoon niin, että sitä oli noin puolet jäljelle. Kaadoin mukaan kerman ja maustoin runsaalla määrällä tuoretta timjamia. Annoin kastikkeen kiehua maltillisesti ja maistelin, laitoin hieman suolaa ja pippuria. Kun kastiketta oli noin desin verran, se oli juuri passelin paksua ja tiiviin makuista. (täytyy kyllä sanoa, että jos syöjiä olisi ollut viisi, kastiketta olisi ollut vähän nirsusti)
Nostin annokseen yhden kanarullan ja kastiketta, lisänä oli kotiviljelmien pikkusia tomaatteja, salaattia ja palanen fetaa, varastojen syömistä taas. Tuo kastike oli aivan erityisen hyvää ja kanarulla mehevä ja maukas.
La Vueltan kolmanneksi viimeinen etappi oli luonteeltaan hilly. Taas liikuttiin minulle tutuilla alueilla caminoni ajalta. Magnus Cort Nielsen oli nopein ja kokonaiskilpailua johtaa tietysti Primoz Roglic. Enää kaksi etappia jäljellä ja pääsemme taas syömään mitä haluamme.
