Ajan kanssa – lammaspataa

Viron reissun postaukset ovat vielä vaiheessa, joten tuuppaan väliin vielä viime sunnuntain päivällisen. Se valmistui lähes itsekseen sillä välin, kun piipahdin töissä lyhyen vuoron. Piti vain muistaa ottaa paketti lampaan sisäfileitä sulamaan ajoissa. Tavallisesti ei ole järkeä käyttää fileitä pitkään haudutettavaan ruokaan, mutta tällä kertaa oli tarpeen käyttää pakkaus pois, eikä ollut aikaa seisoskella lieden ääressä paistamassa fileitä. Niinpä ne päätyivät paloina pataan. Ruoasta riitti ainakin neljälle. 

Pakkaspäivän lammaspata haudutuspadassa

• 1 rkl oliiivöljyä
• 5 dl rasiallinen valkoisia papuja
• 1 punasipuli
• 2 palsternakkaa
• 2 porkkanaa
• 4 pientä perunaa
• 500 g lampaan sisäfileitä
• 1 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• chilihiutaleita
• 1 rkl worcesterkastiketta
• 5 dl lihalientä
• 2 dl punaviiniä
• iso oksa rosmariinia
• 2 laakerinlehteä
• noin 10-12 ihan pientä ruusukaalia
• puolikas kesäkurpitsaa
• 2 suurta herkkusientä

Laitoin pienemmän haudutuspatani lämpenemään low-asetuksella ja sutikoin sen pohjalle tilkan oliiviöljyä. Leikkasin lampaanfileet muutamiin paloihin ja tein niille pikamarinadin oliiviöljystä, worcesterkastikkeesta, suolasta, pippurista ja chilihiutaleista. Sekoitin kaikki kulhossa ja jätin lihan maustumaan kasvisten käsittelyn ajaksi. Samaan aikaan sulatin kattilassa liemikalikan. 

Kuorin porkkanat, palsternakat, perunat ja sipulit ja leikkelin ne pienempiin paloihin. Nostelin ne kaikki öljytyn, lämpenevän padan pohjalle ja sekoittelin. Lisäsin mukaan esikypsennetyt valkoiset pavut ja maustetut lihapalat ja kaadoin päälle lihaliemen ja viinin. Laitoin pataan vielä oksan rosmariinia ja laakerinlehdet. Tällöin kello oli noin 11 aamupäivällä ja laitoin pataan kannen päälle. 

Ennen töihin menoa leikkelin kesäkurpitsan paloihin, sipaisin ruusukaalien kannat pois ja pilkoin pari suurta sientä pienempiin paloihin. Nämä jätin odottamaan ja pyysin Anttia lisäämään ne pataan pari tuntia ennen kuin pääsisin töistä. Sienet ujostelivat kuvaustilannetta ja odottivat sen aikaa leikkuulaudalla. 

Pata teki hommiaan muutaman tunnin low-asetuksella ja loppuvaiheessa kypsennystä mukaan pääsivät kesäkurpitsa, ruusukaalit ja sienet. Kun tulin kotiin, oli ruoka ihan valmista ja se tuoksui mahtavalle heti ulko-ovelta. Perunoita olisi voinut olla mukana enemmänkin, mutta näinkin kyseessä oli kokonainen ateria, jolle emme tehneet sen kummempia lisäkkeitä, vai hieman parmesania (että se kuluisi loppuun) annoksen päälle. Kesäkurpitsa oli kypsynyt melko pehmeäksi, hyvä ettei se ollut padassa alusta asti. Valkoiset pavut olivat myös erittäin pehmeitä, mutta suurustivat kokonaisuutta kivasti. Lampaanliha, se nyt oli niin mureaa, että lusikkakin riitti sen pienimiseen. Annoksen ulkonäkö oli jokseenkin vaatimaton, mutta ei se mitään. Padassa oli lientä niin paljon, että siitä riitti johonkin toiseen ruokaa hyväksi pohjaksi vielä puoli litraa, kun sattumat oli kerätty parempaan talteen. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki tässä menee ikä ja terveys-aiheiset postauksemme. 

Lampaan fileitä ja ohrattoa

Edit: kaupallinen yhteistyö, Familia

Kaappien tyhjäksisyömisprojekti jatkuu. Otin eilen päivällistä varten Familialta saamamme puolen kilon paketin lampaan sisäfileitä sulamaan. Meillä ei ollut yhtään perunaa, eikä oikein muutakaan lisäkkeiksi sopivaa. Pyysin Kammenpyörittäjää poimimaan kaupasta jotain kasviksia, valinnan jätin hänelle. Ohrahelmiä oli noin 1,5 dl jäljellä, joten se määräsi ohraton koon. Koska otin 500 gramman pakkauksen lammasta sulamaan, annoksesta tuli suurempi, kuin kahdelle olisi ollut tarpeen. Niinpä seuraavan päivän työlounaskin tuli samantien. 

Lammasta ja ohraa 3-4:lle

Lammas

• 7 pientä lampaan sisäfilettä (500 g)
• nokare voita
• loraus oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta timjamia

Ohratto

• 1 sipuli pieneksi silputtuna
• iso nokare voita
• 1,5 dl ohrahelmiä
• 1 dl valkoviiniä
• 0,75 l tummaa lihalientä (jonkun pataruoan jäännösliemi pakastettuna ja sulatettuna)
• pussinpohja pakasteherneitä
• toinen iso nokare voita
• raastettua juustoa (oli pakastimesta, en ole varma mitä juustoa se oli, aika voimakasta kumminkin)
• suolaa ja pippuria

Aloitin kuivaamalla lampaanfileet, niissä ei ollut mitään poistettavaa, rasvaa tai kalvoja. Ripotin niille suolaa ja pippuria. Jätin fileet odottamaan. 

Silppusin sipulin ja kuumensin paksupohjaisen kattilan ja sulatin siinä ison nokareen voita. Pehmittelin hetken aikaa sipulia varoen polttamasta sitä. Lisäsin kattilaan ohrahelmet ja kuullottelin niitäkin muutaman minuutin. Kaadoin valkoviinin kattilaan ja sekoittelin kunnes viini oli imeytynyt/haihtunut kokonaan. Aloin lisätä kuumaa lihalientä kauhallinen kerrallaan ja sekoitin koko ajan. Ohratto valmistetaan aivan samaan tapaan kuin risotto, ei kannata ottaa paljon muita tehtäviä siksi aikaa, kun ohrattoa pitää hämmentää. No, minä tietysti otin. 

Kun ohraton keittoaika oli noin puolessa (kypsyminen ottaa noin 20 minuuttia), kuumensin valurauta pannun ja sillä ison nokareen voita ja tilkan oliiviöljyä. Paistoin lampaanfileitä joka puolelta noin minuutin verran, kaikkiaan noin 4-5 minuuttia/file. Nostin ne astiaan ja peitin foliolla asettumaan siksi aikaa, että ohratto tuli valmiiksi.

Kun ohrahelmissä alkoi olla enää pikkuaavistus kovaa purutuntumaa, kumosin mukaan herneet ja lisäsin ison nokareen voita ja kunnolla juustoraastetta. Sekoitin hyvin, maustoin suolalla ja pippurilla. Laitoin kannen päälle ja liekin kattilan alta pois.

Leikkasin lampaanfileet paloiksi. Otin suuren lautasen ja kumosin ohraton vadille ja asettelin lammaspalat siihen päälle. Reunoille nostelin juuri ja juuri kypsiä parsakaalikukintoja. 

Familian toimittamat lampaanfileet olivat todella mureita ja helppoja valmistaa. Söimme noin puolet tästä ruoka-annoksesta, loput laitoimme rasiaan ja odottamaan huomista työvuoroa. Ohratto on ainakin yhtä mieluisaa syötävää kuin risotto, mutta tämänkertainen oli melko mietoa makumaailmaltaan.