Nopea tähdenlentopasta

Tänään Giro d'Italia jatkui neljännellä etapilla. Meillä oli nopeana ruokana eiliseltä lepopäivän aterialta jääneistä tähteistä tehty pasta-ateria. 

Lohi-katkarapupasta kahdelle

• 2,5 dl kuivaa pastaa
• vettä ja suolaa pastan keittämiseen
• noin 30-40 g kylmäsavulohta
• noin 15 kypsää katkarapua
• 8 minimozzarellapalloa
• suolaa ja pippuria
• tuoretta tilliä

Keitin pastan kypsäksi ja kaadoin veden kattilasta. Lisäsin kuumaan pastaan silputun lohen ja katkaravut, mozzarellapallot ja paljon tuoretta tilliä. Maustoin vielä suolalla ja pippurilla. Oikein hyvin maistui pikainen ateria aineksista, joita meillä oli vain vähän jäljellä, mutta eivätpä ehtineet mennä huonoiksi. 

Neljäs etappi Girolla päättyi taas ennen kuin ehdimme lähetyksen pariin. Katsoimme tallenteelta 35 viimeistä kilometriä. Voittajaksi ajoi UAE-tallin Jhonatan Narvaez ja kokonaiskilpailun johtoon nousi Giulio Ciccone. Jonas Vingegaard on sijalla 11. 

Kuhakiekot

CampaSimpukassa ei ole tainnut koskaan olla näin pitkää postaustaukoa, viimeksi postasin sipulinkeittoa marraskuussa. Suurimmaksi osaksi se johtuu siitä, että olen ollut reippaasti kokkaushunnigolla, tehnyt vain niitä iänikuisia samoja ruokia, joissa ei ole ollut mitään postaamista. Toiseksi olen ollut myös hieman maailmantuskassa, jonka pääasiallisin lähde ei olekaan enää idässä vaan lännessä, eivätkä aivoni meinaa tätä käsittää. Että hulluinta meno on juuri rapakon takana, vaikkei se hyvää tietenkään ole idässäkään. Luen liikaa uutisia ja somea, pitäisi tehdä sama itse-ehtoinen ruutuajan rajoittaminen kuin tein koronan pahimpaan aikaan. 

No mutta eilen tein kivaa ruokaa ja joka näytti myös nätiltä ja siinähän sitä olikin jo aineksia postaukseen. Ja kun vielä raaka-aineena oli kotimaista kalaa, niin kyllä kelpaa. Antti kävi kaupoilla ja toi kuhafileitä, joilla ei tällä kertaa ollut aivan hulvaton hinta. Aiempi suunnitelmani spamricesta siirtyi tuonnemmas. 

Kuhakiekot

• 2 nahatonta kuhafileetä (yhteensä 400 g)
• suolaa
• valkopippuria
• kuivattua ja tuoretta tilliä
• 1 rkl sitruunamehua
• 1 rkl Eleplant"voita"

Fileet olivat muuten siististi käsiteltyjä, mutta keskellä on se kohta missä on pieniä teräviä ruotoja. Niitä jo alkaa pinseteillä kiskoa, menee koko kalapala raadellun näköiseksi, joten leikkasin fileet pitkittäin keskikohdan molemmilta puolilta ja keskikohta ruotoineen päätyi kompostiin. 

Maustoin nämä neljä viipaletta (kaksi vähän leveämpää ja kaksi vähän kapeampaa) suolalla, valkopippurilla ja kuivatulla tillillä. Lurittelin vielä hieman sitruunamehua päälle. Kieritin sitten viipaleet leveämmästä päästä alkaen kiekolle ja kiinnitin ne jokaisen kahdelle ristikkäin pistetyllä cocktailtikulla, etteivät ne aukeaisi kypsennyksen aikana. 

Sulatin lusikallisen Eleplantvoita pannulla ja nostin kiekot paistumaan noin viideksi minuutiksi. Tulin sitten ajatelleeksi, ettei kiekkoja voi käännellä pannulla, etteivät ne hajoa enkä saisi niihin kannen alla kaunista paistopintaa. Minulla oli samaan aikaan airfryerissä 200 asteessa paistumassa kaksi Lidlin perunapaistosta (sellaisia neljän pakkauksissa myytäviä, esim emmentalilla ryyditettyjä, tai tomaatilla yms). Kaadoin paistinpannulle jääneet tekovoin loput kiekkojen päälle ja nostin ne  airfryeriin kypsymään loppuun ja se tapahtuikin aika nopeasti, mittasin sisälämpötilaa ja kun se oli 63 päättelin kiekkojen olevan kypsiä. Niin ne olivatkin. Muistin ottaa cocktailtikut pois ennen syömistä. 

Muuten lautasilla oli herneitä, höyrytettyä porkkanaa ja tilli-kermaviilikastiketta. Kuha oli juuri sopivan kypsää, ei olisi haitannut vielä ripaus suolaa, mutta kai sitä tulee tarpeeksi muutenkin. 

On tässä elämässä kuulkaa jotain muutakin muuttunut, nimittäin sellainen asia, että meillä käytetään nykyään myös valkopippuria. Vuosikausia olin ihan sitä mieltä, että valkopippuri on saatanasta eikä se sovi mihinkään ruokaan. Tätä mieltä olin valkopippurista vuonna 2017. Joku aika sitten tulin vahingossa ostaneeksi sitä purkin (ei varmaan ollut toinen uusi asia, eli silmälasit päässä) ja niin meillä sitten oli valkopippuria. Nykyään käytän sitä aivan kasuaalisti eikä ole mitään saatanallista tapahtunut. 

Taas on arvonnan aika – kuhaa vai siikaa

Jo melko tarkalleen 10 vuotta sitten sekoitin kuhan ja siian. Niin kävi taas, tosin nyt tarkistin, että kuhaa tuli ostettua. Siika oli melkein saman hintaista, joten olisi se voinut siikaakin olla. Hyvin yksinkertainen ja nopea ateria syntyi vartissa. 

Kuhaa ja parsaa kahdelle

• 1 kuha fileroituna kahteen fileeseen (en punninnut fileiden painoa, arvelen, että max 250 g/file)
• 1 rkl oliiviöljyä
• 2 rkl voita
• suolaa ja pippuria
• sitruunamehua
• 1 dl kuivaa valkoviiniä
• 2 tl pieniä kapriksia
• sitruunalohkoja
• tuoretta tilliä
• 10 vihreää parsaa
• vettä
• 0,5 rkl oliiviöljyä
• 0,5 rkl voita
• suolaa ja pippuria

Ostin siis kokonaisen kuhan, se fileroitiin kaupassa maksutta ja hinta muodostui luonnollisesti siten, että kokonainen kala ensin punnittiin, sitten fileroitiin nahattomaksi. En ottanut perkeitä mukaan, ne olisi kyllä kalalientä varten saanut. 

Ripottelin fileille suolaa ja pippuria ja laitoin soikealle kalapannulle hyvän nokareen voita ja lorauksen öljyä. Kuumensin pannua pari kolme minuuttia kaasuliekillä (alumiinipannu ei induktiolla toimikaan). Nostin kalafileet pannulle kypsymään.

Samaan aikaan laitoin toiselle pannulle pari kolme desiä vettä ja siihen 10 vihreää parsaa kypsymään, kun vesi kiehui. Kolmen minuutin kuluttua nostin parsat lautaselle ja kaadoin veden pois pannulta. Lisäsin pannulle voita ja öljyä ja jätin pannun odottamaan liedelle. 

Seuraavaksi käänsin kahden lastan avulla kuhafileet pannulla ja lusikoin pannulla olevaa voin ja öljyn seosta fileille. Parin minuutin kuluttua kaadoin lasistani noin desin verran kuivaa valkoviiniä ja pikkupurkista pari lusikallista kapriksia. Pannulle muodostui mukavasti pieni määrä kastiketta, jota lusikoin vielä fileille. Puristin päälle hieman sitruunamehua.

Kuumensin toista pannua minuutin verran ja nostin sille puolikypsät parsat, maustoin ne suolalla ja pippurilla. Parissa minuutissa parsat olivat sopivan kypsiä, juuri samaan aikaan kuin kuha toisella pannulla. 

Annoksiin nostelin 5 parsaa kummallekin ja niiden päälle kuhafileet. Koristelin ne vielä pannulla olevalla kastikkeen lopulla, tillillä ja sitruunalohkoilla. Ei hassumpi pääsiäisen aloitus CampaKeittiössä.

Sen siitä saa – silakkapihvit

Kun pitää blogia aika kauan, tulee vastaan hetkiä jolloin ei usko itseään. Katsoin tunnisteluettelostani, että montako kertaa olen jo postannut silakkapihvit. Nolla, zero, ei yhtään kertaa. Niinpä tästä ei tule revisited-postausta vaan aivan uniikki tapaus. Olisi vitsikästä sanoa, että tämä on oma reseptini, ei toki ole. Olen joskus siihen ottanut neuvoja eri paikoista, mutta nyt sentään osaan paistaa silakoita ja valmistaa muusia ilman ulkopuolista neuvoa. Jotain hyötyä sentään siitä, että on varttuneempi, kauemmin elämästä nauttinut, kuten Peter Selin sanoo. 

Silakkapihvit ja perunamuusi neljälle 

Silakkaosuus

• 400 g silakkafileitä
• 1 dl ruisjauhoja
• suolaa ja pippuria
• kuivattua tilliä
• voita paistamiseen

Perunamuusi

• 1 kg puikulaperunoita
• 3 dl maitoa
• 2 ohutta uuden sadon sipulia varsineen
• 2 rkl voita
• suolaa ja pippuria

Kastike

• 1 purkki kermaviiliä
• 1 rkl portugalilaista sinappia
• sitruunamehua
• suolaa ja pippuria
• tuoretta tilliä

Lisäksi

• säilykepunajuurta
• maustekurkkua

Tästä tuli noin neljän hengen annos, meitä oli aterialla tavanomaiset kaksi, joten tähdenlentoja on tiedossa seuraavana päivänä. 

Kuori perunat ja höyrytä ne kypsiksi. Silppua sipuli odottamaan. Laita kermaviili valumaan kahvisuodaitinpussiin. 

Perunoiden kypsyessä sekoita ruisjauhoihin suolaa, pippuria ja kuivattua tilliä rasiassa, jonka kannen saa tiiviisti kiinni. Nostele silakkafileet rasiaan, sulje kansi huolellisesti, korostan sanaa huolellisesti. Ravistele ja kääntele rasiaa niin, että silakkafileet saavat kauttaaltaan ruisjauholeivityksen. 

Kuumenna uuni 100 asteeseen. Tarkista perunoiden kypsyys, jos se alkaa olla jo lähellä, laita levy pois päältä ja jätä perunat kypsymään loppuun höyryyn siksi aikaa, kun paistat silakat. 

Paista silakkafileet runsaassa voissa molemmin puolin ja nosta kypsät fileet uunin kestävään astiaan ja peitä se aina välissä. Kun kaikki fileet on paistettu, nosta astia uuniin mietoon lämpöön pysymään lämpimänä.

Kuumenna maito ja kaada kypsät perunat astiaan, jossa teet muusin. (minä käytän ikivanhaa alumiinista höyrykattilaa, siinä en valmista ruokaa pitemmälle) Lisää astiaan pari lusikallista voita ja silputtu sipuli, uuden sadon sipulia ei tarvitse kypsentää, kunhan se on oikein pieneksi leikattua. Vatkaa peruna muusiksi lisäten mukaan vähitellen kuumaa maitoa, kunnes koostumus on sopivan pehmeää. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Kastike valmistuu  nopsasti, sekoita valutettuun kermaviiliin hieman sinappia, sitruunamehua, ripaus suolaa ja pippuria ja paljon tuoretta tilliä. Kuivattukin käy, kunhan sitä on paljon.  

Meillä oli annoksessa vielä säilöttyä punajuurta ja maustekurkkia, jotenkin ne sopivat tähän perisyksyiseen ateriaan todella hyvin. 

Melkein sopiva määrä ruokaa

Ai, että on vaikea tehdä taas ruokaa kahdelle, kun olen tehnyt monta viikkoa neljälle ja välillä enemmällekin. Tänäänkin tein mukamas niin vähän ruokaa ja silti sitä tuli liikaa. Sen verran liikaa, että otan yövuoroevääksi loput. 

Loimulohta pastan, pinaatin ja maissin kanssa

• 250 g loimulohta
• 100 g kuivaa minimaalisen pientä kukkapastaa
• 1 pieni tölkki maissia
• 3 keitettyä kananmunaa
• tuoretta babypinaattia
• kirsikkatomaatteja
• kevätsipulia
• tilliä
• suolaa ja pippuria
• tomaattietikkaa 
• oliiviöljyä
• sitruunamehua

Keitin kananmunat ja pastan. Kumosin kypsän pastan kulhoon maissin kanssa ja maustoin suolalla ja pippurilla, sitruunamehulla sekä ties milloin ostetulla upealla tomaattietikalla, se on Muttin tuote. Aivan ihan tuoksultaan ja ärhäkkä maultaan, sitä ei pidä kaataa liikaa. 

Sirottelin vadin reunoille babypinaattia ja halkaistuja kirsikkatomaatteja. Keskelle kumosin maustetun pastan ja maissin. Paloittelin valmiina ostetun loimulohen vadille, samoin keitetut kananmunat lohkoina. Päälle ripotin kevätsipulin silppuna ja tilliä. Ihan pinnalle kiersin vielä myllystä hieman pippuria ja kaadoin muutaman tipan oliiviöljyä.