Romesco pitkästä aikaa

Vuonna 2013 tein romesco-kastiketta. Tein siitä sen verran tujakkaa, että taisin saada vielä koko purkillisen kotiin työpaikan juhlista, viiden kilon jääpaisti kyllä kävi kaupaksi. Tänään tein uudelleen romascoa, hieman erilaisella ohjeella ja sitäkin pikkuisen muunnellen ja tällä kertaa sitä tuli oikein hyvää niin maun kuin rakenteenkin puolesta. Ohje on peräisin täältä. Mukavan näköinen blogi muutenkin kuin tämän ohjeen osalta. 

Pieni annos romesco-kastiketta

• 2 melko pientä punaista suippopaprikaa
• noin 20-25 pientä punaista ja oranssia kirsikkatomaattia
• 1 suuri valkosipulinkynsi
• 1 rkl oliiviöljyä
• pieni pala vaaleaa kuivahtanutta leipää
• 1 tl punaviinietikkaa
• suolaa ja pippuria
• 1 tl sokeria
• pinnalle pimentonia (savustettua paprikajauhetta)

En käyttänyt mantelia tällä kertaa, vaikka sitä ohjeessa olikin, käytin kuivaa leipää muruiksi  silputtuna. Aloitin kuumentamalla uunin 225 asteeseen. Leikkasin paprikat neljään lohkoon ja kuorin valkosipulinkynnen. Pienet tomaatit ovat pihan kasvatuksista, otin niitä niin paljon kuin oli jo kypsinä. Osan säästin salaattia varten. Laitoin paprikat, tomaatit ja valkosipulin pieneen vuokaan ja sekoitin niihin ruokalusikallisen oliiviöljyä. Paahdoin niitä uunissa noin 25-30 minuuttia. Sillä välin silppusin Bamixin minileikkurissa pienen palan kuivettunutta leipää. Kun kasvikset olivat sopivasti paahtuneet, otin ne uunista ja lusikoin sauvasekoittimen korkeaan, kapeaan sekoituskuppiin. Annoin niiden jäähtyä hetkisen. 

Lisäsin mukaan etikkaa, sokeria, suolaa ja pippuria ja surruutin seosta Bamixilla tasaiseksi. Laitoin mukaan vielä ruokalusikallisen oliiviöljyä ja pari ruokalusikallista leipämurua. Maistelin, lisäsin vielä hieman suolaa. Sekoitin vielä tasaiseksi ja kaavin kauniin punaoranssin kastikkeen tarjoiluastiaan ja ripottelin pinnalle hieman pimentonia. 

Aterialla  meillä oli grillattu ulkofilepihvi romesco-kastikkeen kanssa, kastike on hyvä tarjota huoneenlämpöön viilenneenä. Voi se olla lämmintäkin, mutta ei ehkä jääkaappikylmää. Pihvien päälle paistoin muutaman viipaleen herkkusientä. Käytin niiden paistamiseen edellispäivän korianteri-limevoita. Pieni tomaatti-sipulisalaatti sopi etenkin väreiltään hyvin Espanja-teemaan. 

La Vueltan neljäs etappi oli tasamaan etappi, jonka aivan viimeisillä kilometreillä kisaa johtava Viron Rein Taaramäe kaatui. Hän pystyi ajamaan vielä maaliin ja sai saman ajan kuin voittaja (koska kaatuminen tapahtui niin lähellä maalia, alle kolmen kilometrin päässä maalista). Niinpä hän sai pitää punaisen johtajan paitansa. Etapin voittoon ajoi Fabio Jakobsen. 

Viiden kilon jääpaisti ja romesco-kastike

Olen aikaisemmin tehnyt melko maltillisia jääpaisteja, suurimmankin ollessa alle 2,5 kiloinen. Nyt oli tarpeen tehdä isompi. Meillä oli tiedossa työpaikan kekkerit, ei sentään pikkujoulut vielä, mutta paikalle oli tulossa noin 20 henkeä. Olimme keskiviikkona työkavereiden kanssa kaupassa hankkimassa tarpeita päivällistä varten ja siellä jouduimme jonkunlaisen mielenhäiriön valtaan ja ostimme pikkuista vaille viisikiloisen palan sisäpaistia. Luulenpa, ettei kukaan jää vaille haluamaansa määrää paistia. 

Toin tämän kunnioitusta herättävän lihakimpaleen kotiin ja sijoitin sen heti pakastimeen. Olin toiveikas, että se ehtisi sekä jäätyä, että paistua ennen lauantaisia kinkereitä. Laskeskelin ensin mielessäni, että minun on viisainta laittaa paisti uuniin perjantaiaamuna, mutta luin sitten aikaisemmat postaukseni paistihommista. Niissäkin oli mennyt 10-12 tuntia ja kyseessä oli aivan paistinpoikasia tähän isojen poikien paistiin verrattuna. Niinpä muutin suunnitelmiani niin, että laitoin paistin uuniin torstai-iltana kello 21 sataan asteeseen. Olin pyytänyt Kammenpyörittäjää herättämään minut tullessaan töistä yöllä, laittaisin paistiin mittarin siinä vaiheessa. Tavoitelämpötila oli jälleen 70 astetta ja siinä vaiheessa yötä mittarin anturin sai hyvin tökättyä osaksi sulaneeseen paistiin. Laskin uunin lämpötilan 80 asteeseen ja painoin pääni takaisin tyynyyn. 

Kun paisti oli päässyt kunnioitettavaan 70 asteen lämpöön oli aikaa kulunut kaikkiaan 15h 30min. En siis ollut lainkaan liian aikaisessa paistohommieni kanssa. Olin keittänyt valmiiksi  mausteliemen talon suurimmassa kattilassa. Siinä oli 

• kolmisen litraa vettä
• pari sipulia isoina lohkoina 
• muutama valkosipulinkynsi 
• yksi chili muutamaan palaan pilkottuna 
• iso loraus etikkaa
• kourallinen pippureita
• 3 rkl suolaa

Nostin paistin muovipussein verhotuin lapaskäsin liemeen jäähtymään, paisti sai olla liemessä yön ylitse. Kunhan liemi jäähtyi, laitoin kattilan varaston jääkaappiin. Ongin paistin kuiville aamulla ja leikkasin sen niin ohuisiin viipaleisiin kuin suinkin saatoin. Varasin mukaan suolakiteitä ja pippuria, mikäli liha vaatisi lisämausteita lautasella.

Paistin kaveriksi tein tujakkaa romesco-kastiketta sopimaan Espanja-haasteeseemme. Siitäpä tulikin melkoisen makukylläistä. Päätin, etten ota nokkiini, jolleivat työkaverit syökään sitä hulluina ja ruinaa loppuiltaa sen reseptiä. Otin ohjeen Jane Lawsonin Spanish Kitchen-kirjasta. Olin unohtanut koko kirjan hyllyyni, sehän on pullollaan mainioita ohjeita. Tein romescon kaksinkertaisena, laitan tähän alkuperäiset määrät. Vaihdoin myös nut-osastoa, koska juuri ohjeen mukaisia ei löytynyt.

• oliiviöljyä
• 10 kuorittua mantelia
• pieni kourallinen pinjansiemeniä (niitä hyviä, suippoja, italialaisia)
• leipäviipale ilman reunuksia
• 5 säilöttyä paprikaa (pimientos del piquillo, purnukka ostettu muistaakseni DeliDelistä)
• 1/4 tl pimentonia
• ripaus cayennepippuria
• 4 valkosipulinkynttä
• 2 rkl sherryviinietikkaa
• 1 kypsä tomaatti 
• ripaus suolaa

Ensin käytin pannulla mantelit ja pinjansiemenet pienessä oliiviöljytilkassa. Olisi kannattanut laittaa mantelit ensin yksinään, sillä pinjansiemenet paahtuivat paljon manteleita nopeammin. Nostelin molemmat talouspaperiarkin päälle odottamaan. Paahdoin leipäpalan molemmin puolin ja leikkasin sen pienempiin paloihin. Poistin tomaatista siemenet ja pilkoin sen muutamaan palaan. Kokosin yleiskoneen leikkuriin kaikki ainekset suolaa lukuunottamatta ja jauhoin ne terällä melko sileäksi massaksi, lisäsin hieman oliiviöljyä ja maistelin. Ripautin hieman suolaa perään ja sekoitin lisää. Kaadoin tämän oranssinpunaisen kastikkeen säilöntäpurkkiin ja laitoin sen jääkaappiin. Toivoakseni se maistuu jääpaistin kanssa. Romescon sanotaan sopivan hyvin merenelävien, kanan ja pihvinkin kaveriksi.

tässä kuvassa ei ole ihan kokonaan se viiden kilon paisti

Vueltassa nähtiin eilen taas jännittävä loppukiri, jonka voittoon olisin toivonut Philippe Gilbertin ehtivän, mutta makeimman paikan nappasi Omega Pharma-Quick Stepin Zdenek Stybar. Tämän iltaisen etapin näemme vasta huomenna toivon mukaan onnistuneelta tallenteelta, kunhan kinkereistä ja loppusiivouksesta on selvitty. Kahdeksas etappi näyttää taas kuka osaa kiivetä vuoria, sillä kyseessä on 14 kilometrin loppunousu, siinä ovat kirimiehet taas kovilla.