Mobilepaella – kerrankin riittävän pieni

Matkan lopulla on mukava hieman pysähtyä Lyypekissä, täällä on hyvä leirialue ja kaupungin keskusta on lähellä, kaikenlaiset ostosmahdollisuudet ovat helposti saavutettavissa. Nyt on matkan viimeinen ilta, huomenna on laivanlähtöpäivä (laiva lähtee vasta perjantaina aamuyöllä). 

Olemme usein syöneet tortilloja tässä kohden reissua, mutta nyt La Vueltan takia tein meille malliston pienimmän paellan. Pienensin sitä vielä ainestenkeruuvaiheessakin, sillä halusin meidän jaksavan syödä kaiken kerralla. Tämä on melko sovellettu paella, käytin siihen koti- ja reissukokin taitoni ja ne riittivät oikein hyvin. Minulla oli aiemmin ohut paellapannu kahdelle, mutta olen sen jonnekin hukannut, joten tein paellan mukana olevista paistinpannuista pienemmällä. 

Minipaella kahdelle

• 1 rkl chilimaustettua oliiviöljyä
• 3 marinoitua kanavarrasta (Jumbosta ostettuja, 4 pientä lihapalaa jokaisessa)
• 1 kevätsipuli silppuna
• 1/4 punaista paprikaa kuutioiksi leikattuna
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 0,5 dl pakasteherneitä
• 3 minikokoista suupalan kokoista salamimakkaraa kolmeen palaan leikattuna
• 0,75 dl paellariisiä
• 1 rkl kasvisliemitiivistettä
• 2,5 dl vettä
• pieni hyppysellinen sahramia
• 0,5 tl piementonia
• suolaa ja pippuria
• 1 rkl sitruunamehua
• tuoretta persiljaa

Kuumensin pannua ja sillä öljyä pari minuuttia ja aloin sitten paistaa varrastikuista irrotettuja marinoituja kanapaloja. Kun ne olivat saaneet kunnolla väriä (toiselle kyljelle hieman liikaakin, kun menin autoon sisälle pyydystämään sinne eksynyttä ampiaista), siirsin ne lautaselle odottamaan ja jatkoin pannulla sipulin, paprikan ja makkarapalojen sekä valkosipulimurskan paistamisella. Öljy riitti tähänkin, mutta pullo oli hollilla, jos olisi pitänyt lisätä. 

Kun sipuli oli mysiytynyt ja paprikakin vähän kypsynyt, lisäsin pannulle sahramin, pimentonin, kasvisliemitiivisteen ja desin verran vettä ja sekoittelin. Ripottelin riisin pannulle ja sekoitin tasaiseksi. Sitten säädin kaasua pannun alla sopivalle ja hetken päästä lisäsin vielä vähän alle desin vettä, maustoin suolalla ja pippurilla. Annoin ruoan kypsyä noin 10 minuuttia ja nostelin seuraavaksi kanapalat ja herneeet pannulle. Liemi imeytyi riisiin ja riisi kypsyi mukavaa tahtia. 

Kun liemi alkoi olla lopussa, maistoin riisiä. Se ei ollut vielä ihan kypsää, joten lisäsin vielä pienen tilkan vettä ja käänsin kanapalat toisille kyljilleen. Laitoin kannen päälle ja liekin kaikkein pienimmälle. Noin viiden minuutin päästä suljin liekin ja jätin ruoan hautumaan kuumalla pannulla kannen alla loppuun, kun keräsimme pihakalusteet ja markiisin pois huomista lähtöä varten. Tällä kertaa paella oli juuri oikean kokoinen, jaksoimme syödä kaiken viimeistä riisiä myöten. 

La Vueltan 11. etappi oli 154 km pitkä tasamaan etappi. Katsoimme sitä syödessämme ja sen nopein oli jo kolmannen etapin tässä kilpailussa voittanut Matthew Brennan. Kokonaiskilpailun kärjen osalta tilanne ei muuttunut, Enric Mas johtaa ja Primoz Roglic on toisena. Huomenna on vuorietappi, mutta CampaKeittiö hiljenee espanjalaiskokkausten suhteen muutamaksi päiväksi kotimatkan laivaosuuden takia. Viimeistään tiistaina toisen lepopäivän jälkeen palaan asiaan!

Nyt niitä gnoccheja – Henkan Italia-kirjan neuvoin

Minulla oli tässä pari päivää sitten ongelma, en meinannut osata päättää söisimmekö pastaa vai gnoccheja, silloin pasta voitti. Nyt oli sitten gnocchien vuoro. Olin ottanut kuvan Henkan Italia-kirjan sivusta ja siitä lunttasin miten ruoka tehdään. Ei tarvinut koko kirjaa kuskata Ranskaan asti. 

Gnocchit pancettan ja herneiden kera

• 500 g pakkaus valmiina perunagnoccheja
• vettä gnocchien keittämiseen
• 1 rkl voita
• 50 g pancettaa kuutioiksi leikattuna
• 1 pieni uuden sadon sipuli
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 1,5 dl pakasteherneitä
• tuoretta persiljaa (minttua oli ohjeessa mutta sitä miellä ei ollut)
• raastettua parmesaania
• 1 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria

Otin herneet pakastimesta kuppiin odottamaan. Kiehautin kattilassa vettä gnoccheja varten ja keitin niitä noin 3-4 minuuttia. Kaadoin ne siivilään ja siitä takaisin kattilaan odottamaan, lisäsin mukaan pienen nokareen voita, että sain sen pakkauksen kulumaan loppuun. Arvelin sen auttavan, etteivät gnocchit tartu toisiinsa sinä aikana, kun odottavat pannulle pääsyä. 

Nostin kattilan kaasulieden viereen odottamaan kannella peitettynä ja siirsin liedelle paistinpannun. Sille kumosin pancettakuutiot, sipulin ja valkosipulin. Paistelin niitä muutamia minuutteja. Lisäsin mukaan herneet. Seuraavaksi kumosin pannulle gnocchit ja sekoittelin varovasti. Tässä vaiheessa retkilieden kaasupanos loppui, mutta se on helppo vaihtaa lennosta. Tämä oli nyt toinen loppuun kulunut pullo ja reissussa on kuudes viikko menossa. 

Lisäsin ruokaan vielä hieman öljyä ja kuumuutta pannun alle, että gnocchit saivat kivaa paistopintaa. Lopuksi vielä päälle parmesaania, suolaa ja pippuria, sekä persiljaa. Gnocchit olivat todella hyviä, pehmeitä sisältä mutta paistopinta mukava. Jos olisi ollut jotain kalaa tai lihaa kaverina, gnoccheja olisi ollut liikaa, mutta pieni määrä pancettaa ja 500 g pakkaus gnoccheja oli kahdelle sopiva määrä. 

Giro d'Italian kahdeksannella etapilla vaihtui taas pinkin paidan omistaja. Etapin nopein oli minulle aiemmin tuntematon Lucas Plapp ja kokonaiskilpailun johtoon nousi Diego Ulissi. Hän johtaa nyt toisena olevaa Lorenzo Fortunatoa 12 sekunnilla ja Primoz Roglicia 17 sekunnilla. Huomenna on vielä ajopäivä ja maanantaina huilataan. 

Jälkimarinoitu kesäkurpitsa

Tämä korealainen sivuruoka (en tykkää sanasta lisuke ja lisäke on jotenkin väärä sekin) on tosi kiva, sen voi valmistaa jo hyvissä ajoin ennen ateriaa ja syödä viileänä, voi sen varmaan lämmittääkin, jos haluaa. Minä tein tätä syyskuisena (EDIT: sehän oli jo lokakuun loppua!) iltapäivänä Ranskassa Turckheimin leirialueella, oli vielä aivan täysi kesä, piti jopa virittää varjoa CampaAdrian edustalle paisteisessa paikassa. Nyt se on muisto vain, mutta hyvä muisto. 

Otin ohjeen Korean Bapsang-blogista, josta pidän todella paljon. Olen oppinut sieltä paljon korealaisesta ruoasta. Ohjeessa käytettiin kesäkurpitsan lisäksi munakoisoa, mutta sitä meillä ei juuri tuolloin ollut, joten tein sivuruoan vain kesäkurpitsasta. Mutta olen varma, että vielä herkumpaa tulee, kun on munakoisoakin mukana. Matkakeittiössäni ei ollut aivan kaikkia ohjeen vaatimia aineksia, mutta käytin niitä mitä oli ja hieman muuntelin. 

Jälkimarinoitu kesäkurpitsa

• 1 pyöreä kesäkurpitsa (noin yhteenpuristettujen nyrkkieni kokoinen)
• suolaa
• hieman öljyä grillaamiseen
• 2 kevätsipulia varsineen, vihreät osat erikseen tarjoiluun
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 1 rkl soijakastiketta
• 2 rkl seesaminsiemenöljyä
• 1 tl sokeria (taisin käyttää hunajaa, sillä sokeri oli pakattuna niin työläästi ruokavarastoon juuri silloin)
• paahdettuja seesaminsiemeniä
• pippuria
• chilirouhetta muutama hippu

Leikkasin kesäkurpitsan noin 6-7 mm viipaleiksi, niitä tuli 9 kappaletta. Asettelin ne kulhoon pohjalle ja reunoille niin, että saatoin ripottaa kaikille hieman suolaa itketysmielessä. Sillä aikaa kun viipaleista irtosi nestettä, tein marinadin pieneen kuppiin. Siihen silppusin kevätsipulia ja jätin vihreät osat koko annoksen päälle ripoteltavaksi. Sekoitin kupissa sipulin vaaleat osat, valkosipulin, soijakastikkeen, seesaminsiemenöljyn, hunajan (ohjeessa sokerin), seesaminsiemenet, pippuria ja hieman chilirouhetta. 

Antti sommitteli minulle grillauspaikan auton edustalle, pienelle apupöydälle ensin hesari alustaksi (grillatessa tahtoo roiskua ja haluamme suojata uutta apupöytäämme) ja siihen päälle sellaisen kaasulla toimivan pöytägrillin. Siinä käytetään pieniä pullomuotoisia kaasupanoksia. Se on kätevä kaikenlaisessa kokkaamisessa. Tosin kaasupanosten hinta on noussut tänä vuonna aika hurjasti. Grillin päälle Antti vielä nosti korealaisen grillilevyn, jolla saa tehtyä monenlaista ruokaa, tällä kerralla sillä valmistuivat itketetyt kesäkurpitsaviipaleet. 

Sutikoin kuumenevalle grillilevylle hieman wokkiöljyä ja nostelin kurpitsaviipaleet levylle. Kääntelin niitä aika-ajoin ja sain niihin oikein kivan grillauspinnan. Tämä vei noin vartin verran. Nostelin sitten viipaleet takaisin itketyskulhoon ja kaadoin päälle valmiin marinadin, sekoittelin ja jätin sivuruoan odottamaan pääruoan valmistumista. 

Pääruoka tuli oikoen nopeasti, meillä oli edelliseltä päivältä tähteenä grillikanaa (Ranskassa se varmaan oikeastikin on kanaa), joka riivittynä suikaleiksi kävi pannulla saman kaasugrillin päällä ilman sitä korealaista grillauslevyä. Mukaan sekoitin valmista teriyakikastiketta, sillä bulgogikastike oli juuri tuolloin lopussa, eikä Ranskassa ollut kovin helppo löytää aasialaisia ruokatarvikkeita. Ja mikäpä hätä sitä oli ilmankaan, Ranskassa nyt löytää hyvää syötävää niin helposti joka tapauksessa. 

Annoksessa oli myös riisiä sillä meidän malliston pienimmällä riisinkeittimellä kypsennettynä. Sen minikokoisessa kulhossa tulee juuri sopiva kahden hengen annos, yksi mittakupillinen riisiä ja saman verran vettä. Paras tulos tulee, kun pesee riisin hyvissä ajoin ja jättää puhtaaseen veteen likoamaan noin puoleksi tunniksi. 

Kimchiä oli myös pieni purkillinen. Jos tuollainen pikkupurkillinen ei mene kokonaan aterialla tai jää vain enimmäkseen lientä, laitan sen tiiviiseen rasiaan ja jääkaappiin liemineen päivineen ja teen lähipäivinä kimchiriisiä. 

Jälkimarinoitu kesäkurpitsa oli tosi hauska sivuruoka, nostelimme viipaleita annoksen päälle ja ripotimme pinnalle vielä lisää seesaminsiemeniä ja muutaman tipan seesaminsiemenöljyä. Tuo oli hyvä päivä Ranskassa. 

EDIT: lisään postauksen CampaSimpukan uudelle Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. 

Grillattu pippuripihvi

Tästä ateriasta ei nyt kauheasti ranskalaisuutta löytynyt, mutta oli tarpeen käyttää picanha-palanen pois. Leikkasin sen pihveiksi ja Antti grillasi ne Lotus Grillissä. Laitoin niihin runsaasti pippuria ja vähän suolaa ennen grillaamista ja  muuten niitä ei sitten tuunailtukaan. Lisänä oli mansikka-mozzarellasalaattia, johon ei tunnu lainkaan kyllästyvän. Pihvejä oli neljä kappaletta, joista kaksi meni heti pakastimeen kuutioiksi leikattuna, siitä saa vielä aterian jonain toisena päivänä kastikkeen muodossa. 

Tour de Francessa oli jännittävä vuorietappi, jossa käytiin kaksi kertaa "vanttuulla" (Mont Ventoux). Kiertelimme katsomassa kirkkoja niin pitkään, ettemme ehtineet katsoa koko etappia, mutta tarpeeksi kuitenkin. Etapin voittajaksi ajoi Wout van Aert ja kokonaiskilpailun ykkösenä jatkaa edelleen Tadej Pogacar, joka näytti tänään ensimmäistä kertaa hetken heikkouttakin. 

Tikusta asiaa

Myös mustarastaille oli tarjoomuksia, ne jättävät kivaa nokanpääkirjoitusta omenaan. 

Eilen meillä oli mukava päivä, kun saimme pitkästä aikaa vieraita taloon, no tuttuja tietysti. Olin tullut kehaisseeksi, että nuotiolla paistettaisiin makkaran lisäksi tikkupullia ja sittenhän ei auttanut kuin ottaa selkoa miten sellaisia tikkupullia oikein tehdään. En nimittäin ikinä ollut sellaisia aikaisemmin tehnyt. Blogaanit auttoivat minua Facebookissa ja varsinaisen ohjeen otin Partioaitan Retkireseptit-sivulta. 

1 palanut tikkupulla ja 8 onnistunutta

• 2 dl kauramaitoa (tai maitoa tai vaikka vettä)
• 3 rkl sulatettua voita (tai öljyä)
• ripaus suolaa
• 3 rkl sokeria (käytin fariinin ja leipurinsokerin seosta)
• 1 tl vaniljajauhetta
• 1 tl kuivahiivaa
• 0,5 tl jauhettua kardemummaa
• 5-6 dl vehnäjauhoja

Meillä ei tavallisesti ole kotona kauramaitoa, mutta nuorempi pojista oli alkuviikosta meillä opettamassa mifulasagnen tekemistä. Siinä käytimme kauramaitoa juustokastikkeeseen ja sitä jäi vähän. Käytin nyt siis tikkupullataikinaan tätä nesteenä ja se toimi oikein hyvin, myös tietysti oikea maito käy ja retkiolosuhteissa vaikka vesikin ja siihen hieman maitojauhetta, jos haluaa. 

Tein taikinan hyvissä ajoin, se on yksinkertainen juttu, kaikki ainekset sekoitetaan kulhossa ja jätetään viileään odottamaan. Hiivan kanssa kannattaa olla varovainen, ei ole tarkoitus kohottaa taikinaa kovinkaan paljon, ettei pulla valu sitten tikusta nuotioon. Ohjeessa mainittiin myös leivinjauhe kohotusaineena, mutta sen käyttäytymisestä tällaisessa taikinassa en enempiä osaa sanoa. 

Kun odotettujen nuotiovieraitten saapuminen lähestyi pyysin Antilta hänen vartavasten tätä tilaisuutta vuolemansa tikut keittiöön. Otin noin kananmunan kokoisen palan taikinaa ja pyörittelin sen pötköksi pikkuisen jauhoisilla käsillä ja kiersin pötkylän tikun kärkeen. Taikina tarttui oikein hyvin tikkuun. Laitoin tikkujen taikinaiset päät tarjottimelle ja peitin ne suihkumyssyllä ja nostin ulos varjoisaan viileään paikkaan, etteivät ne lämpenisi liikaa, mutta olisivat valmiita räjähtävään toimintaan heti tarpeen vaatiessa. 

Nyt todellakin alkaa huomata miten introverttikin alkaa kaivata seuraa, oli niin mukava istua yhdessä ulkona auringonpaisteessa nuotion ääressä. Pikkuvieras pääsi nopeasti ujoudestaan ja otti Antin heti hyväksi ystäväkseen. Ei haitannut erätunnelman puute (melko vilkasliikenteinen tie on heti tuossa vieressä) eikä nuotiosta silmiin pyörinyt savu. 

Paistoimme ensin makkaroita ja minä olin valmistellut pienet perunakupposet. Olin esikypsentänyt muutaman perunan ja leikannut ne viipaleiksi. Annostelin viipaleita pieniin foliovuokiin (mahtavat olla muffinivuokia) ja maustanut voinokareella, suolalla ja pippurilla. Laitoin vuokien päälle pienet palat foliota ja vuoat olivat nuotion ritilällä kuumenemassa makkaroitten paistumisen ajan. Lisänä oli porkkanapaloja ja omenaa napsittavaksi. Ja tietysti sinappeja makkaroille. 

Muitten syöminkien jälkeen oli aika paistaa tikkupullat. Siskot kokkaa-Nelle oli varoittanut Facebookissa, että tikkupulla palaa helposti, jos unohtaa kääntää tai pitää pullaa liian lähellä hiillosta ja minä kokeilin näitä kumpaakin. Unohdin yhden tikkupullan liian lähelle liian pitkäksi aikaa ja niinhän se kärähti oikein kunnolla. Kävin kaapimassa mustan raa'an tikkupullan kompostiin ja tein uuden. Sitä en polttanut. Pullia pitää pitää varovasti hiilloksen yllä ja hissuksiin kääntää, eikä taikinaa kannata laittaa liikaa, että kypsyminen ehtii valmiiksi ennen kärähtämistä. Ja tosiaan, ei liikaa kohotusainetta. 

Kypsä tikkupulla irtoaa mukavasti tikusta, kun varovasti pyöräyttää ja sen kanssa on mukava olla tarjolla hilloa ja kermavaahtoa. Olin laittanut pieneen sifonipulloon desin verran kermaa ja yhdellä kaasupatruunalla tuli oikein muhkeasti kuohkeaa kermavaahtoa näihin kekkereihin. Pieni vieras oli karski ja söi pullan sellaisenaan. Jollei olisi ollut niin suurta onnistumisen painetta, olisin vielä kokeillut sitä vinkkiä, jonka Hannele antoi. Tikkupulla Premium voidellaan paistamisen jälkeen ruskistetulla voilla ja ripotellaan päälle kanelisokeria. Tähän en eilen taipunut, sillä kuten sanottu, jostain piti luopua, ettei tulisi paha mokka. Tai pahempi mokka, sillä yksi pulla siis paloi perusteellisesti. Onneksi 8 muuta riitti meille oikein hyvin. Jopa nuorelle herralle, joka kyllä arveli syövänsä ainakin kolme pullaa. Hän myös iloisesti heilutti lähtiessään, että nähdään huomenna <3 

Siskoni mainitsi, että teki Englannissa tikkusämpylöitä samaan tapaan, taikinaa tikun ympärille ja valmiin ämpylän paistoreikään tökätään cheddartikku ja vähän sinappia. Varmasti toimii!

Salainen agentti vanhainkodissa (Agente Topo) vuodelta 2020 oli elokuva, joka pääsi sadan elokuvan listallemme, vaikka onkin dokumentti. Tarkemmin ajatellen en ole ihan varma oliko se ihan oikea dokumentti. Mutta aivan ihana joka tapauksessa, se on Areenassa nähtävillä tästä eteenpäin ainakin 1 v 9 kk. Siitä jäi oudon haikean onnellinen mieli. Että elämän ehtoollakin voi tapahtua jännittäviä asioita, vaikka sitten ollaankin jo lähellä päätepysäkkiä. Eikä kaikki uumoiltu paha olekaan ehkä niin pahaa. 

                   Kotoisten elokuvajuhliemme elokuvat ovat tähän asti nämä: 

1. Jackie Brown 1997
2. Contratiempo (Näkymätön vieras) 2016
3. Interstellar 2014
4. Inside Llewyn Davies 2013
5. Fargo 1996
6. Four Weddings and A Funeral (Neljät häät ja yhden hautajaiset) 1994
7. Bridget Jones's Diary (Bridget Jones – elämäni sinkkuna) 2001
8. Ou Brother, Where Art Thou? (Voi veljet, missä lienet?) 2000
9. Before Sunrise (Rakkautta ennen aamua) 1995
10. Before Sunset (Rakkautta ennen auringonlaskua) 2004
11. Before Midnight (Rakkautta ennen keskiyötä) 2013
12. The Full Monty (Housut pois) 1997
13. Amélie 2001
14. A Serious Man 2009
15. Inglorious Basterds (Kunniattomat paskiaiset) 2009
16. Juice 2018
17. Truman Show 1998
18. Lost in Translation 2003
19. Stripes (Natsat) 1981
20. Arizona Baby/Raising Arizona 1987
21. The Queen 2006
22. Bagdad Cafe 1987
23. Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen) (Villi sydän) 1990
24. Out of Sight (Mieletön juttu) 1998
25. Notting Hill 1999
26. High Fidelity (Uskollinen äänentoisto) 2000
27. Love Actually (Rakkautta vain) 2003
28. Mestari Cheng 2019
29. Monty Python's Life of Brian (Brianin elämä) 1979
30. I served The King of England 2006
31. Tlmocník (Tulkki)  2018
32. Tmavomodry svét (Pilviin piirretty) 2001
33. Sangarid (Loikkarit) 2017
34. Little Miss Sunshine 2006
35. Jalla! Jalla! 2000
36.  The Fifth Element (The Fifth Element – puuttuva tekijä) 1997
37. The Shining (Hohto) 1980
38. One Flew Over the Cucoo's Nest (Yksi lensi yli käenpesän) 1975
39. Amadeus 1984
40. Easy Rider (Easy Rider – matkalla) 1969
41. Valmont 1989
42. Dangerous Liaisons (Valheet ja viettelijät) 1988
43. Les saveurs du palais (Haute Cuisine – Mestari keitiössä) 2012
44. Falling in Love (Rakastutaan)1984
45. About Schmidt 2002
46. U-Turn (U-käännös helvettiin) 1997
47. Kill Bill: Volume 1 2003
48. Kill Bill: Volume 2 2004
49. Thelma&Louise (Thelma ja Louise) 1991
50. Top Gun 1986
51. Trois Couleurs: Bleu (Kolme väriä:Sininen) 1993
52. Trois Couleurs: Blanc (Kolme väriä :Valkoinen) 1994
53. Trois Couleurs: Rouge (Kolme väriä :Punainen) 1994
54. Battle of Britain (Taistelu Britanniasta) 1969
55. Reservoir Dogs 1992
56. Kolja 1996
57. Helle Nächte (Valkoiset yöt) 2017
58. Réparer des Vivants (Niin kauan kuin sydän lyö) 2016
59. The Sense of an Ending (Kuin jokin päättyisi) 2017
60. Space Cowboys 2000
61. Juste la fin du monde (Vain maailmanloppu) 2016
62. Magnolia 1999
63. Sage Femme (Rakkaudella, Béatrice) 2017
64. Contact – Ensimmäinen yhteys 1997
65. Sense and Sensibility (Järki ja tunteet) 1995 
66. Mars Attacks! (Mars hyökkää!) 1996
67. Animal House (Delta-jengi) 1978
68. Mamma Mia! 2008
69. Moulin Rouge 2001
70. Ratatouille (Rottatouille) 2007
71. Madagascar 2005
72. Der Untergang (Perikato) 2004
73. Rear Window (Takaikkuna) 1954
74. Die Blumen von Gestern (Eilisen varjot) 2016
75. Corpse Bride 2005
76. The Adventures of Tintin (Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus) 2011
77. Wild Things (Villit kuviot) 1998
78. Up in the Air 2009
79. Broken Flowers 2005
80. Transamerica 2005
81. Clockwork Orange (Kellopeliappelsiini) 1971
82. Trainspotting 1996
83. The Man Who Wasn't There (Mies joka ei ollut siellä) 2001 
84. The King's Speech (Kuninkaan puhe) 2010
85. The Help (Piiat) 2011
86. Das Leben der Anderen (Toisen elämä) 2006
87. The Killing of a Sacred Deer 2017
88. Zombie ja Kummitusjuna 1991
89. Kauan pilvet karkaavat 1996
90. Sunrise: A Song of Two Humans (Auringonnousu) 1927
91. Mujeres al borde de un ataque de nervios (Naisia hermoromahduksen partaalla) 1988
92. Citizen Kane (Kansalainen Kane) 1941
93. The Silence of the lambs (Uhrilampaat) 1990
94. Once 2007
95. Strangerland 2015
96. Agente Topo (Salainen agentti vanhainkodissa) 2020

Välimerellinen kalapata – bourride

Enpä ollut tätä ennen kuullut ranskalaisesta ruokalajista nimeltä bourride. Sellainen osui silmään Foodgawkerissa, kun etsiskelin sopivia ruokia kokeiltavaksi ranskalaisen ruoan haasteeseeni. Ruoka saisi mieluusti olla myös helposti retkioloissa toteutettavaksi ja sellainen bourride oikein hyvin oli. Ohjeen rungon otin täältä.

Välimerellinen ranskalainen kalasoppa – Bourride

• 150 g turskaa
• 6 kampasimpukkaa
• nokare voita ja pikkuisen oliiviöljyä
• 1 pieni punasipuli
• 1 pieni salottisipuli
• 2 pientä valkosipulinkynttä
• 0,5 dl pakastettua varsisellerin paloja
• 4 pientä perunaa
• 3 dl kantarellilientä
• 2 laakerinlehteä
• suolaa ja pippuria
• sahramia
• tuoretta persiljaa
• aiolia
• paahdetut leipäviipaleet keittolautasten pohjalle

Tein tämän ruoan luonnollisesti vähän soveltaen, esimerkiksi lisäsin siihen kampasimpukoita, koska olimme niitä ostaneet ja sulattaneet. Ne oli syytä käyttää pois. Tein ruoan kokonaan pienessä wok-pannussa CampaAdrian keittiön kaasuliedellä, pannuun mahtui hyvin kahden hengen annos.

Leikkasin nahattoman turskapalan kuuteen palaan ja jätin palat paperin päälle kuivahtamaan, samoin laitoin sulatetut kampasimpukat paperin päälle. Silppusin sipulit ja valkosipulit ja otin  sulamaan retkipakastimestamme kotona sinne jemmaamastani pussista vähän viipaloitua varsiselleriä. Leikkasin pienet perunat muutamaan palaan. 

Kuumensin veden kattilassa ja lisäsin siihen pienen lorauksen kantarellifondia. Kuumensin pienen wok-pannun ja laitoin sille nokareen voita ja pikkuisen oliiviöljyä. Kun pannu oli kuuma, laitoin sille ensin pintakuivat kampasimpukat. Paistoin niitä molemmin puolin pari minuuttia ja nostin ne lautaselle odottamaan. Seuraavaksi pannulle pääsivät sipulit, valkosipulit ja varsiselleripalat kypsymään.

Lisäsin pannulle perunapalat, laakerinlehdet, sahramia ja noin puolet liemestä. Annoin perunoiden kypsyä liemessä sipuleitten kanssa noin 10 minuuttia. Kun perunat alkoivat olla kypsiä, lisäsin hieman lientä, kampasimpukat ja turskapalat. Lisäsin vielä lientä pikkuisen, niin että kaikki keittoainekset olivat juuri ja juuri liemen peitossa. Kun kala oli kypsynyt noin 5 minuuttia, oli keitto valmista. Maustoin sitä suolalla ja pippurilla sekä persiljalla. Lientä jäi käyttämättä pikkuisen, olin vain tehnyt sitä varalta 3 dl, ettei loppuisi.

Kun keitto alkoi olla valmista, Antti kävi leirialueen erinomaisessa keittiössä paahtamassa pari palaa juureen leivottua leipää, jota eilen ostimme Kangasalta. Keittiössä oli useita leivänpaahtimia, meillä ei ole paahdinta matkakeittiössämme. 

Laitoimme keittolautasten pohjalle viipaleet paahdettua leipää ja päälle kauhoimme soppaa niin, että kummallekin tuli kampasimpukkaa, turskaa ja perunapaloja sekä lientä ja sipuleita. Ihan päälle tuli lusikalliset valmisaiolia (Lidl) ja tuoretta persiljaa. Aivan ihanaa keittoa, lämmittävää, muttei liian mausteista. Kampasimpukka uiskenteli tähän ruokaan todella hyvin, mutta olisi se mennyt pelkällä turskallakin.

Tour de Francen kuudes etappi oli nousuun loppuva vuorietappi. Eilen siis laitettiin kisan johto uuteen uskoon, emme ehtineet tänään aloittaa etapin katsomista alusta, joten emme kuulleet mitä oikein tapahtui. Tänään voittajaksi selviytyi Alexey Lutsenko ja kokonaiskilpailua johtaa nytkin eilen ykköseksi päässyt Adam Yates. Toivottavasti ehdimme huomenna leiriytyä hyvissä ajoin ja päästä katsomaan etappia varhaisemmasta päästä. Silloin on massakiriä enteilevä tasamaan etappi.