Parempi myöhään kuin ei silloinkaan

Kuvan ginuine ei liity tapahtumiin.

Minä en ole tehnyt ikinä yhtään Batman-kakkua tai sellaista mistä törröttää Veikka Gustafsson-nukke. En sen puoleen ole järjestänyt koskaan varsinaisia teemasynttäreitäkään. Eivät ne onneksi olleet muotiakaan, kun poikaset olivat pieniä. Ostin monta pussia sipsejä ja tein avuttoman näköisen kakun. Hodarit olivat kova sana ja pienet karkkipussit, joita pikkupojat saattoivat piilottaa taskuihinsa ja viedä kotiin, kumpiakin. Juhlien jälkeen kaikki kulhot ja tarjottimet olivat tyhjät. Siitä päättelin, että synttärit olivat riittävän elämykselliset. Tosin siivotessa sipsejä ja niitä kierteisiä suikeronaksuja löytyi vielä pieni kompostikupillinen joka huoneesta, jonka ovea ei oltu suljettu tiukasti. Oi niitä aikoja. 

Vaikka poikien lapsuusvuodet ovat jo takana, olen silti tehnyt aina syntymäpäiväkakun. Paitsi kaksi vuotta sitten, kun olin caminolla ja tänä vuonna, kun olin matkalla esikoisen synttärinä. Sitä en muista enää miten heidän armeija-aikanaan tein. Mutta vannon, etten vienyt/lähettänyt kakkua Kajaaniin. Tänä vuonna synttärikakun aika on huomenna, pari viikkoa myöhässä. 

Jatkan samalla #suurikeittokirjahaaste-projektia, joka tulee pian vuoden ikään. Ku ite tekee-Minna aloitti haasteen viime kesänä ja tarkoitus on kokata ilman ajallista takarajaa jokaisesta omistamastaan keittokirjasta ainakin yhden ohjeen mukaan. Minulla haaste on minuksi hyvällä mallilla, tämä on haasteen 23. osuus. Tällä kertaa otin ohjeen kirjasta Ruokatorstai leipoo. Minulle tuli mieleen, että taisin saada tämän arvostelukappaleena aika kauan sitten, enkä tullut kirjoittaneeksi siitä mitään. Hyi minua. 

Otin kirjasta aivan perusohjeen täytekakkupohjaan. Samanlaisia olen tehnyt ennenkin, mutta hyvä kakkupohjaohje on aina paikallaan.

Kuuden munan kakkupohja

• 6 kananmunaa
• 3 dl sokeria
• 1 dl perunajauhoja
• 2 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta
• 1 tl jauhettua vaniljaa (oma lisäykseni)

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele ja jauhota 25 senttinen kakkuvuoka. Minä käytin neliskanttista irtopohjavuokaa, johon viritin leivinpaperin. Vuoka on tosi hyvä, sillä saa tehtyä hyydytettävät kakut myös. Leivinpaperin saa pysymään kaukalon muotoisena, kun kiinnittää kulmat paperiliittimillä. Niillä ei nykyään ole oikein paljon muuta käyttöä, kun kaikenlaisten paperien tarve on vähentynyt niin paljon, mutta purkillinen liittimiä voi olla keittiön laatikossa tätä tärkeää käyttöä varten. Voi uudelleenkäyttääkin, eivät ne mene uunissa miksikään.

Vatkaa kananmunat ja sokeri tukevaksi vaahdoksi ja lisään vaahtoon siivilöidyt jauhot, leivinajauhe ja vanilja. Sekoita vain sen verran, ettei taikinassa ole jauhopaakkuja. Kaavi taikina valmisteltuun vuokaan ja paista kakkua noin 50 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla siinä kolmen vartin tietämillä. Jos tikku on pistoksen jälkeen puhdas, on kakku kypsä. Mikäli taikinaa tarttuu tikkuun, paista vähän lisää ja kokeile taas. 

Jäähdytä kypsää kakkua jonkun aikaa, minkä nyt maltat ennen kuin kumoat sen. Tästä tulee hyvin kolme kerrosta ja sitten vain pitää miettiä mitä moussea taikka parempaa panaania laitetaan väleihin ja miten koristellaan. Oikeasti en tee moussea, eikä esikoisen kakussa missään nimessä saa olla banaania. Enköhän minä huomenna jotain keksi. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan #suurikeittokirjahaaste-välilehdelle, jonne kerään kaikki haastepostaukset. 

Se saatoin olla minä, joka painoi kakun pintaan reiän sormellaan....

Ruokatorstai leipoo-kirjasta sen verran vielä, että se on todella pätevän oloinen kirja. Mutta niinhän Hesarin Ruokatorstain ohjeet yleensä ovat. Kuvat ovat kauniita, eikä kirja ole liian laaja. Ei ole kymmentä eri kakkupohjaohjetta, löytyy kirjan julkaisun aikaan trendikkäitä kakkuja, kuten red velvet ja muutenkin kirja on sellainen, että siihen tulen tarttumaan myöhemminkin, enkä asettaakseni sitä kierrätyspinoon. 

Ruutukokki rulettaa – #suurikeittokirjahaaste

Perheenjäsenten synttärit tulevat aika pienellä yllätyskertoimella, on kyllä ihan oma vika, jos ei meinaa muistaa. Kyllä minä muistin, että Antin synttäri on ihan näillä näppäimillä, mutten muistanut, että olemme kaiken aikaa töissä, eri aikaan vielä, eikä millekään juhlimisille ole tulevalla viikolla aikaa. Tänään sain kaksi tuntia ennen töihinmenoa ajatuksen, että ehdimmehän me juhlia heti, kun kumpikin ehtii kotiin tänään. Juhlimisella tarkoitan sitä, että avaamme pullon sampanjaa ja syömme hyvät kimpaleet kakkua. 

Tuon kahden tunnin aikana tein kaiken sen mitä olisi pitänyt tehdä koko viikonlopun aikana, pesin kaksi koneellista pyykkiä, viikkasin edelliset pyykit, leivoin kakkupohjan, täytin kakun, kuorrutin sen, järjestin paikkoja, syötin siiliä, siivosin kukka-asetelmat (ne #pelastakaaleikkokukat-kimput) ja ehdin töihin minuutilleen. Yleensä olen leimaamassa sisään noin vartin etuajassa, nyt aikaan 59. 

Joitakin perusjuttuja en millään muista, yleensä ne liittyvät leipomiseen. En muista lettutaikinan ohjetta, en kääretorttupohjan, enkä kakkupohjan. Pakko katsoa ohje jostain. Koska lupauduin mukaan #suureenkeittokirjahaasteeseen, jonka ku ite tekee-blogin Minna aloitti, jätin nyt katsomatta CampaSimpukan arkistoista kakkupohjan ohjeen ja menin keittokirjahyllyni ääreen. 

Sieltä löytyy varmaankin aivan ensimmäinen keittokirjani, Ruutukokki. Se on rakas muisto ajasta ennen internetiä, blogeja ja nettireseptejä. Ja ennen kuin osasin tehdä ruokaa. Siskoltani apinoin tavan merkitä reseptin kohdalle, kun olin sitä käyttänyt. Eniten merkintöjä oli leipomusohjeiden kohdalla, on juhlittu monet synttärit ja joulut. 

Pieni sokerikakkupohja

• 2 kananmunaa
• 0,75 dl sokeria
• 0,5 dl vehnäjauhoja
• 0,5 dl perunajauhoja
• 0,5 tl leivinjauhetta

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele ja jauhota pieni, noin 15 senttinen rengasvuoka. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi ja lisää mukaan jauhot, johon on sekoitettu leivinjauhe. Sekoita tasaiseksi. Kaavi taikina vuokaan ja paista pohjaa noin 25 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Jos tikku on pistoksen jälkeen puhdas, kakku on kypsä. Anna pohjan jäähtyä hetken aikaa ja irrota sitten vuoan reunus ja pohja. Kun pohja on jäähtynyt leikkaa se kolmeen osaan. Täytä mieleisillä täytteillä. Minä laitoin paahdettuja mansikoita ja niiden maukasta lientä kostukkeeksi toiseen väliin. Toiseen laitoin juuri sopivan kypsää nektariinia ja päälle vadelmia ja mustikoita kermavaahdon kanssa. Juuri ennen tarjoilua lurittelin pari teelusikallista vaahterasiirappia pinnalle. En minä kaunista kakkua osaa tehdä, mutta hyvält se maistui! 

Hyvää huomista synttäriä, Antti!

Lisään ohjeen #suurikeittokirjahaaste-välilehdelle, jonne kerään kaikki haastepostaukset.