Chorizo mac & cheese

Eilen La Vueltassa ei ajettu kilpaa, joten me kävimme pienellä ajoretkellä. Minulla on kaunis uusi pyörä, joka avittaa menoani sähköisesti niin, etten jää jälkeen. Kävimme tänäänkin vähän pitemmällä lenkillä katselemassa uuden moottoritien valmistumisen vaihetta. Jos nyt kävisin vielä töissä, pääsisin melkein koko matkan kevyenliikenteen väylää pyörällä tai kävellen. 

Kävimme tarkistamassa onko torni edelleen paikallaan. On se. 

Ruokana meillä oli fuusioruokaa, mac & cheese jota maustoi chorizo ja manchego, joten espanjalaisuus on ainakin paperilla, eikö vaan? Otin ohjeen täältä, en ihan orjallisesti noudattanut sitä, mutta lähes, noin 85 %:sti. 

Chorizo mac & cheese

• 300 g kuivaa pastaa
• pieni nokare voita uunivuoan voiteluun
• puolikas kiemura chorizoa (noin 150 g)
• 2 pientä punasipulia (oma lisäykseni)
• 2 valkosipulinkynttä (oma lisäykseni)
• 2 rkl vehnäjauhoja
• 3 dl maitoa
• pieniä juustonokareita, manchegoa, gruyrea, parmesaania noin 100 g yhteensä raastettuna
• suolaa ja pippuria
• tuoretta persiljaa

Keitä pasta, kuumenna uuni 200 asteeseen. Leikkaa chorizo kuutioiksi ja sipulit ja valkosipulinkynnet viipaleiksi. Raasta juustot. Laita pannu kuumenemaan ja chorizokuutiot pannulle. Kun ne alkavat olla paahtuneita, lisää pannulle sipulit ja valkosipulit. Lisää rasvaa ei tarvita. Kun sipulit ovat mysiytyneet, sekoita mukaan vehnäjauhot. Kun jauhot ovat kunnolla sekoittuneet, kaada mukaan maito. Sekoita taas ja kastike sakeutuu pian, lisää hieman maitoa, jos arvelet, ettei kastike piisaa. Lisää mukaan juustoraasteet, jätä hieman pinnalle levitettäväksi. Kippaa mukaan valutettu pasta ja sekoita. (yhtä sekoittamista taas tämä kokkaus). Kaada koko sörsseli voideltuun uunivuokaan, tasoittele pinta ja ripottele pinnalle loput juustoraasteet. Paista uunin keskikorkeudella noin 25-35 minuuttia, kunnes pinta on kauniin värinen. 

La Vueltassa oli tasamaan etappi ja sää tutun aurinkoinen, muttei ilmeisesti aivan niin kuuma kuin monena päivänä. Lepopäivän jälkeen ajajilla kulkee aina vähän miten kullakin, joillekin lepopäivä sopii, toisille ei niinkään. Massakirin nopein oli synttärisankari Fabio Jakobsen, tmä oli jo kolmas voitto tässä kisassa. Kokonaiskilpailua se vain johtelee Odd Christian Eiking. Huomenna on vuorietappi, josta on pitkä lähetys, toivottavasti oikealla selostuksella. 

Kotiruokaviikon perjantai – makaronilaatikko

Makaronilaatikko on itseoikeutusti mukana CampaKeittiön kotiruokaviikolla. Sitä söimme tänään. Otin vinkkejä Perinneruokaa PRKL-blogin postauksesta. 

Makaronilaatikko (4 annosta)

• 400 g gluteenitonta penneä (koska sitä oli, ei muusta syystä)
• lihalientä (käytin yhden litran porolientä pakastimesta) + vettä sen verran että olisi tarpeeksi pastankeittoon
• 1 rkl oliiviöljyä
• 350 g sika-nautajauhelihaa
• 4 kevätsipulia
• 2 valkosipulinkynttä
• 4 viipaletta pekonia
• 4 palaa aurinkokuivattua tomaattia
• 2 rkl tomaattipyrettä
• suolaa ja pippuria
• 2 kananmunaa
• nokare voita vuoan voiteluun

Sulatin suuressa kattilassa lihaliemet ja lisäsin vettä sen verran, että pasta mahtui hyvin kypsymään. Gluteeniton penne ottaa melkein vartin kypsyä. Käytin vanhaa varastoa pois, eikä minulla sitä paitsi ollut edes sarvimakaronia. 

Pastan kypsyessä silppusin sipulit ja valkosipulit ja pilkoin pekonin ja aurinkokuivatut tomaatit pieniin paloihin. Kuumensin pannulla tilkan oliiviöljyä ja paistelin siinä ensin sipulia ja valkosipulia muutaman minuutin. Lisäsin pannulle pekonit ja aurinkokuivatut tomaatit ja paistelin niitäkin kunnes pekoni oli rapeaa. Kaadoin kaikki pannulla lautaselle odottamaan. 

Kypsensin jauhelihan pannulla aika kovalla lämmöllä, pienin sen ihan muruiksi puulastalla ja maustoin jauhelihaa suolalla, pippurilla ja tomaattipyreellä. 

Kun pasta oli kypsää, kaadoin sen siivilän läpi toiseen astiaan, oli tarkoitus käyttää samaa lientä munamaidon sijasta. Sekoitin pastan ja jauhelihamurut muine hökeineen keskenään ja maistelin, lisäsin suolaa ja pippuria. Kumosin ainekset voideltuun uunivuokaan. Liemen piti jäähtyä jonkun aikaa, sillä siihen oli tarkoitus sekoittaa kananmunia, eivätkä ne saaneet kypsyä ennen aikojaan. Odotellessani menin ulos tekemään lumitöitä yhdessä Antin kanssa. 

Sisälle palatessani laitoin uunin lämpenemään 200 asteeseen. Olin erottanut kannuun 7 dl lientä jäähtymään. Vatkasin kupissa kananmunat kevyesti ja kaadoin siihen hieman jäähtynyttä lientä ja sekoitin, sitten sekoitin tämän yhdistelmän loppuun liemeen. Kaadoin liemen vuokaan pastasekoituksen päälle. Paistoin makaronilaatikkoa ensin 40 minuuttia 200 asteessa ja sitten pienensin lämpöä 140 asteeseen ja ruoka sai hautua uunissa vielä vartin verran ennen kuin olimme valmiit syömään. Lisänä oli tietysti ketsuppia ja porkkana- ja naurisraasteita. Kotiruokaviikon osa 5/7 suoritettu. 

Kunhan Espanjassa kuullaan tästä

Huomaa keskellä ruokaa rötköttävä suuri pastakiemura!

Tällä viikolla ovat menossa viidennen Espanja-haasteemme viimeiset päivät. Minulla alkavat paukut loppua, pakko myöntää. Selailen ohjeita ja mietin mitä voisin tehdä. En ole tänäkään vuonna tehnyt mitään vaativia ruokia. Suuritöisin oli paella, se oli myös onnistunein. Nyt kun on menossa Hävikkiviikko, katselin foodgawkerin sijasta jääkaappiin ja kasasin sieltä pöydälle elintarvikkeita, jotka oli käytettävä pois, tai itkettävä ja käytettävä. Niistä syntyi espanjalainen makaronilaatikko. Kunhan tämä "resepti" ehtii Espanjaan, siitä tulee siellä valtava hitti, veikkaan. 

Pöydälle päätyi seuraavat ainekset:

• puolikas pihvitomaatti, älkää kysykö miksi olin säilönyt sen rasiassa jääkaappiin, en osaa selittää
• noin 100 g pala manchegoa, sitä on mennyt tässä kuussa melkoisesti
• noin 150 g chorizoa, alkaa kiintiö jo täyttyäkin taas
• arkijuuston jämä, ohut kiekko, josta ei enää saa höylällä viipaleita
• laktoosittoman ja punaisen maidon tölkkien loput, päivämäärät jo käsillä tai ohitettu
• nahkea puolikas kesäkurpitsa
• varsistaan laiskistuneet sipulit
• olematon pala fetaa, taas voi kysyä kuka ei jaksanut syödä sitä, vaan laittoi sen jääkaappiin sitä 20 kertaa isommassa rasiassa
• kolme pussinpohjaa erilaisia pastoja, liian vähän yksin ateriaksi useammalle, yhteensä noin 600 g

Lisäksi ruokaan tuli:

• 700 g sikanautajauhelihaa, ostettu kaalikääryleitä varten, mutten ehtinyt niitä väkertää 
• 4 kananmunaa
• 5 dl maitoa
• muskottipähkinää
• pimentonia
• pul piber-maustetta
• suolaa ja pippuria

Hyvällä tahdolla espanjalainen makaronilaatikko

1. Laitoin talouden suurimman kattilan tulille pastan keittämistä varten, kurkkasin mitkä ovat keittoajat eri pastalaaduille. Ne vaihtelivat 9-15 minuuttiin. Suolasin veden runsaskätisesti ja kumosin pastat keitinveteen, pisimmän keittoajan vaativat ensin ja muutaman minuutin päästä loput. 
2. Kuumensin uunin 200 asteeseen.
3. Raastoin (laiskuuttani) sipulit ja kesäkurpitsan ja silppusin chorizon ja tomaatinpuolikkaan.  
4. Paistoin laakeassa kasarissa ensin chorizoa muutamia minuutteja ja lisäsin mukaan sipulin, fetanökäreen, kesäkurpitsan ja tomaatin. Haudutin niitä muutamia minuutteja ja raastoin sillä aikaa juustot. 
5. Lisäsin jauhelihan kasariin ja pienin sen puulastalla aivan muruiksi kasvisten sekaan ja paistoin kypsäksi, maustoin pimentonilla, pul piberillä, suolalla ja pippurilla. 
6. Rikoin kananmunat kulhoon (no tiedätte mitä tarkoitan) ja vatkasin rakenteen kevyesti sekaisin, kaadoin mukaan maidot ja vispilöin tasaiseksi. Raastoin mukaan muskottipähkinää.
7. Kaadoin kypsät pastat suureen lävikköön ja sitten takaisin kattilaan. 
8. Sekoitin maustetun jauhelihaseoksen pastaan ja jaon seoksen kahteen astiaan, pieneen espanjalaiseen keramiikka-astiaan ja samaan uuninkestävään kasariin, jota käytin ainesten paistamisessa. 
9. Ripotin osan juustoraasteista astioihin ja sekoitin juuston mukaan pastaan. Kaadoin päälle munamaitoa ja ripottelin loput juustoista pinnalle. 
10. Peitin keramiikkavuoan foliolla ja laitoin kannen kasarin päälle. 
11. Paistoin vuokia kiertoilmalla ensin peitettyinä 45 minuuttia, pienensin lämpöä, otin peitot pois ja paistoin vielä kunnes juusto oli saanut kauniin värin. 

La Vueltan 17. etappi on henkilökohtainen aika-ajo, jossa katsotaan kuka on kuka. Etappi ajetaan Burgosin ympäristössä ja se on hyvin tasainen profiililtaan. Lähetys alkaa siihen aikaan, että me olemme töissä ja muissa menoissa, mutta illalla pääsemme katsomaan kuinka tässä kilpailun kolmannen jakson aloitusetapissa käy, miten eilinen lepopäivä on keltäkin mennyt ja miltä alkaa näyttää kisan lopputulos. Kyllä tästä taas aivan kiinnostava kilpailu tuli, vaikka meinasin alussa hieman tylsistyä. Toisaalta, eivätpä he taida siellä ihan vain minun huvikseni ajaakaan.

La Vueltan sivulta