Apricot Fool Egan Bernalin voitonpäivänä

Giro d'Italia päättyi ja voittajaksi sinetöityi Egan Bernal. Päätösetappi oli henkilökohtainen aika-ajo ja sen voitti Filippo Ganna. Nyt meillä alkaa muutaman viikon haastevapaus, ennen kuin Tour de France alkaa kesäkuun lopulla. 

Italialaisen ruokahaasteen viimeisenä päivänä tein meille jälkiruokaa, jonka nimi on Apricot Fool. Olin ostanut kauden ensimmäiset aprikoosit ja löysin niille ohjeen (jonka jo hukkasin). Myöhemmin huomasin, että tein melkein identtisen jälkiruoan jo vuonna 2016 Giron aikaan. En antanut sen häiritä. En olisi tarvinnut näin paljon aprikooseja kahden hengen jälkiruokaan, mutta käytin kaikki pois ja purkitin loput keittämäni aprikoosihillon myöhempään käyttöön. Saattaisin ehkä tehdä jopa Sacher-kakkuakin, en ole sitä koskaan tehnyt.

Apricot Fool kahdelle

• 500 g tuoreita aprikooseja
• 1 luomusitruunan kuori raastettuna ja mehu
• 140 g sokeria
• 3 rkl Cointreau-likööriä
• puoli purkkia mascarponea
• 1,5 dl kermaa
• 4 amarettokeksiä
• muutama vadelma
• tuoretta minttua

Keitin ensin aprikoosihillon. Halkaisin aprikoosit, otin pois kivet ja laitoin puolikkaat kattilaan. Lisäsin sinne sitruunan mehun, kuoriraasteen ja sokerin. Keitin hedelmiä noin 15-20 minuuttia, kunnes ne olivat pehmeitä. Kaadoin pehmeät hedelmät ja kattilaan muodostuneen nesteen Bamixin kapeaan kulhoon ja soseutin ne tasaiseksi. Sekoitin mukaan liköörin ja ja jätin hillon jäähtymään. 

Vatkasin kerman pehmeäksi vaahdoksi ja sekoitin siihen mascarponen. Lisäsin mukaan noin 1,5 dl aprikoosihilloa, säästin pari lusikallista kuppiin. Loput purkitin desinfioituun purkkiin kuumennettuani hillon vielä uudelleen. Sekoittelin varovaisesti mascarponemassaa ja jaoin seoksen kahteen lasiin. Koristelin vielä parilla teelusikallisella aprikoosihilloa, amarettokeksimuruilla, vadelmilla ja mintulla. 

Jälkiruoan kyytipoikana oli Giro d'Italian virallista proseccoa ja sääkin oli sopiva jälkiruoan nauttimiseen omalla terassilla. Nyt on mukava jäädä hieman haastevapaalle ja syödä ns. mitä haluamme. 

Vadelmagalette

Galette on tosi kiva leivonnainen siksi, että sen ei tarvitse olla ylenmäärin sievä. Se saa olla vähän epämuodostunut eikä sekään ole niin nokonuukaa, jos täytteestä hieman karkaa nestettä paistamisen aikana. Galette on siis tosi sopiva minunlaiselleni huithapelille. Otin ohjeen tähän jälkiruokana syömäämme galetteen paristakin paikasta, mutta pääosin täältä. Puolitin ohjeen, sillä halusin tehdä kahdelle sopivan annoksen. Itseasiassa taikinaohjeen otin jostain ihan muualta, enkä löydä sitä enää, muistini mukaan se meni kutakuinkin näin:

Vadelmagalette

Taikina

• 2 dl vehnäjauhoja
• 100 g voita
• 1 rkl sokeria
• 1 tl kanelia
• 2 rkl kylmää vettä

Täyte

• kolmasosa mantelimassapötköstä, 10 parin millin viipaletta
• pieni rasia tuoreita vadelmia
• 2 rkl sokeria

Koristelu

• kananmunaa voiteluun
• pähkinärouhetta tai mantelilastuja
• pikkuisen tuoretta timjamia

Tee ensin taikina. Sekoita vehnäjauhoihin sokeri ja kaneli. Leikkaa voi paloiksi ja sekoita palat sormilla nyppien jauhoihin, lisää vettä tilkka kerrallaan, muttei enempää kuin pari ruokalusikallista. Kun taikina muodostuu napakaksi palloksi, se on valmista. Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin asettumaan noin puoleksi tunniksi. 

Kuumenna uuni 190 asteeseen. Leikkaa mantelimassapötköstä ohuita viipaleita ja laita nekin lautasella jääkaappiin hieman viilenemään. 

Kauli taikina leivinpaperin päällä ohueksi, mutta varo tekemästä taikinaan reikiä, muodolla ei ole niin väliä, ei tarvitse tulla kauniin pyöreää.

Ota mantelimassaviipaleet jääkaapista ja painele niitä sormilla hieman litteämmiksi. Asettele palaset ympyrään taikinan keskelle. Sommittele mantelimassapalojen päälle vadelmat ja ripota niille sokeria. Nostele varovasti leivinpaperin reunalla auttaen taikinan reunat kohti keskustaa niin, että ne menevät hieman vadelmien päälle. Puristele varovasti taikina jonkinsortin laskoksille, mutta varo edelleen tekemästä reikiä taikinaan. 

Voitele taikinan reunat kananmunalla ja sirottele päälle pähkinärouhetta, tai nätimpää olisi jos olisi mantelilastuja. Minä en varastoistani löytänyt niitä. Viimeistele muutamalla timjamin lehdellä.

Paista galettea noin 35-40 minuuttia uunin keskiosassa ja anna sitten sen jäähtyä ainakin puoli tuntia, ettei kypsien vadelmien mehu karkaa. Mantelimassa tekee kivan makulisän tähän galetteen ja pidimme siitä, ettei se ollut makeaa, vaan kirpeämpää kuin olisimme osanneet vadelmatäytteisestä arvata. 

Söimme tämän galetten jo aikaisemmin, mutta säästin postauksen myöhempää tarkoitusta varten. Tänään olen askaroinut macaronien kanssa ja siitä tulee postaus huomenna Tour de Francen päätöspäivänä.

No olihan se hieman muotopuoli

Tour de Francen toiseksi viimeinen etappi oli 35 km mittainen henkilökohtainen aika-ajo, joka päättyi kuuden kilometrin ylämäkeen. Ai että siitä tulikin jännitysnäytelmä, Tadej Pogacar löi kaikille luun kurkkuun, etenkin Primoz Roglicille, maanmiehelleen. Nuori Tadej ajoi kovempaa kuin kukaan muu ja nousi näin toiseksi viimeisenä päivänä kokonaiskilpailun johtoon sen lisäksi tietysti, että hän voitti etapin, voittaa nuorten kisan ja mäkikilpailun myös. Huomenna tietysti niin hänen kuin muittenkin täytyy päästä maaliin, että kisa on ohitse. Olipa aika-ajo! Jonakin vuonna olen ollut oikein suuttunut, kun suosikkini ei tällaisen etapin jälkeen olekaan ollut palkintokorokkeella, mutta nyt kyllä kelpaa. 

Croissanttikranssi

Olipa mahtava Tour de Francen 18. etappi. Viimeinkin Nairo Quintana näytti mistä on tehty ja repäisi itsensä irti hatkasta viimeisessä nousussa. Vaikkei hän ole maailman paras alamäkiajaja, hän selvitti loppulaskun mallikkaasti ja tuli maaliin yksinään puolitoista minuuttia ennen toiseksi tullutta Roman Bardet. Julian Alaphilippe piti itsensä kokonaiskilpailun johdossa puolentoista minuutin turvin. Vielä kaksi vuorietappia ennen Pariisia, tämä on todella jännittävä kisa!

Tänään meillä ei ollut lainkaan päivällistä, sillä olimme päivällä lounaalla nuorison kanssa. Mutta jälkiruokaa sentään oli. Sommittelin croissanttikranssin, josta tuli kyllä aika hyvää. 

Croissanttikranssi

• 1 tuubi rullalla olevaa croissanttitaikinaa
• pieniä suklaanappeja
• 1,5 dl kuohukermaa
• mansi- ja mustikoita, vadelmia
• tomusokeria

Kuumenin uunin 200 asteeseen. Avasin croissanttipakkauksen ja levitin taikinan rullalta auki. Ripottelin taikinalevylle suklaanappeja. Rullasin taikinan pitkittäin löyhäksi pötköksi, jonka kiersin pyöreäksi kranssiksi. Nipistin taikinarullan päät yhteen. Paistoin kranssia noin 12 minuuttia, kunnes pinta oli kauniin ruskea. Annoin rullan jäähtyä ritilän päällä. Leikkasin jäähtyneen rullan pohjaksi ja katoksi. Nostin kattopalan sivuun. 

Vatkasin kerman vaahdoksi ja leikkasin vadelmia ja mansikoita puolikkaiksi. Asettelin marjoja kranssin pohjaosalle ja lusikoin kermavaahdon päälle. Nostin katon paikalleen ja siirsin kranssin tarjoilulautaselle. Koristelin kranssin marjoilla ja tomusokerilla. 

Girossa päästii maaliin #italianfoodchallenge päättyi

CampaSimpukan yhdeksäs #italianfoodchallenge pääsi maaliin yhtä matkaa Giro d'Italian kanssa kun viimeinen etappi, henkilökohtainen aika-ajo päätti kisan Veronaan. Meidän campareissummekin siirtyi uuteen vaiheeseen, lähdimme aamulla liikkeelle CampaAdrialla suuntana pohjoinen. Sen takia emme ole tehneet mitään italialaista ruokaa tänään (söimme vain valmisravioleja), mutta säästin yhden jälkiruoan aiemmilta kokkauksilta postattavaksi tälle päivälle. Kisan päättymisen, päivän ajourakan ja majoittumisen jälkeen oli hyvä avata kuohuviini, samaa merkkiä jota etapin voittaja aina roiskuttaa. Me emme roiskuttaneet.

Mansikkamascarpone neljälle

• noin 200 g mansikoita
• 1 purkki mascarponea
• 1 dl kermaa
• sokeria
• koristeluun vadelmia ja pensasmustikoita
• tomusokeria

Pyöräytin mansikat tehosekoittimessa sileäksi soseeksi ja maustoin sen sokerilla. Vatkasin kerman keveysti vaahdoksi ja lisäsin mukaan mascarponen, vatkasin seoksen tasaiseksi. Kaadoin mukaan mansikkasoseen ja sekoitin sen nuolijalla tasaisesti mascarponeen. Maistelin ja lisäsin hieman sokeria. Annostelin vaaleanpunaisen massan annosastioihin ja laitoin jääkaappiin asettumaan siihen asti, että jälkiruoalle olisi tilaa. Juuri ennen syömistä koristelin annokset vadelmilla, mustikoilla ja tomusokerilla. Olipa kiva kevyt jälkiruoka, jos nyt kerma ja mascarpone voivat olla kevyttä. Alkuperäisohjeen otin täältä, se oli toteutettu vadelmilla. 

Giro d'Italia päättyi Richard Carapazin odotettuun voittoon, toiseksi tuli hyvällä aika-ajolla paikkansa pitänyt Vincenzo Nibali. Aika-ajon voitti Chad Haga, jonka ilme oli mahtava, kun voitto varmistui. Minä en tänä vuonna meinannut jaksaa innostua kilpailusta, vaikka sainkin tehtyä enemmän tai vähemmän italilaisia ruokia melkein jokaisena kilpailupäivänä. Uusiksi ajajasuosikeikseni nousivat Pascal Ackermann ja Primoz Roglic, pakkohan sitä on uusia suosikkeja hyväksyä, kun vanhat putoavat kelkasta. Alberto Contadoria voi kyllä katsella kommentaattorina lähetyksissä, hän analysoi etappeja ja tilannetta päivittäin. Loppujen lopuksi tämäkin Giro oli oikein hyvä kisa! Nyt jäämme ruokahaastetauolle heinäkuun alkuun asti, jolloin alkaa yhdeksäs #frenchfoodchallenge Tour de Francen tahtiin. 

Tiramisupannukakut

Tänään oli ensimmäinen aamiainen ulkona tälle kesälle, meillä sattui vielä olemaan sisareni, rakas caminokaverini viikonloppuvieraana ja luonnollisesti halusin kokata hänelle parhaan taitoni mukaan. Illalla kun odotimme Euroviisujen alkamista, että pääsisimme nukkumaan, keksin että nythän on hyvä tilaisuus tehdä pannukakkuja, kun syöjiä on enemmän kuin me kaksi. Aamulla etsin sitten ohjeen, jossa olisi jotain Italiaan vivahtavaa ja löysinkin kivan ohjeen Cooking for Keeps-blogista. Käytin hieman sovellusvapautta johtuen siitä, mitä maitotuotteita minulla oli käytössäni. Mutta tärkeimmät osat, kahvi ja mascarpone olivat mukana. 

Tiramisupannukakut (9 isohkoa pannukakkua)

Taikina

• 5 dl vehnäjauhoja
• 2,5 tl leivinjauhetta
• 0,5 tl ruokasoodaa
• 1 tl suolaa
• 3 rkl sokeria
• 1tl vaniljauutetta
• 2 kananmunaa
• 3 dl turkkilaisen jogurtin ja maidon sekoitusta (jogurttia oli purkinpohjallinen, noin desin verran)
• 1 tuplashotti espressoa (noin 1,2 dl)
• 3 rkl sulaa voita + vähän lisää paistamiseen

Päälliset

• puolikas purkki mascarponea
• 1,5 dl kermaa
• 1 rkl sokeria
• 1 tl vaniljauutetta
• kaakaota
• raastettua tummaa suklaata
• mansikoita
• vadelmia
• mustikoita
• vaahterasiirappia

Sekoitin kaikki ainekset keskenään niin, että niistä muodostui paksuhko taikina. Jätin taikinan hetkeksi turpoamaan. Vatkasin kerman pehmeäksi vaahdoksi ja yhdistin siihen notkistetun mascarponen ja vanijauutteen. Kun oli aika paistaa pannukakut, keräsin ulos kaikki tarvikkeet ja laitoin crêpe-paistolevyn kuumenemaan. Sutikoin hieman voita levylle ja kun se alkoi olla kuuma nostin kauhalla kolme annosta taikinaa paistumaan, joka kerta tuli vähän erikokoisia pannukakkuja, mutta semmoistahan se äitien tekemä ruoka on.

Nostin valmiit pannukakut tarjoiluvadille ja peitin kevyesti foliolla. Kun viimeiset pannukakut olivat valmiit, otin pois folion, ettei mascarpone sulaisi liemeksi liian lämpimien pannukakkujen vierellä. Lusikoin pannukakkupinojen viereen isot nokareet mascarponevaahtoa ja ripottelin ympärille ja päälle marjat. Sirottelin hieman kaakaota pinnalle ja varistin suklaaraasteen koko komeuden päälle. Aivan viimeiseksi pinnalle hieman vaahterasiirappia ja annos oli valmis. Ensimmäinen ulkoaamiainen, tiramisupannukakut ja maitokahvi eivät olleet hassumpi aloitus vapaapäivään. Espresso maistui oikein mukavasti pannukakuissa, olisipa sitä voinut hieman Amarettoa tai Marsalaakin laittaa mauksi vaikka mascarponeen, jollei taikinaankin. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pannukakut ja vohvelit-välilehdelle, jonne kerään kaikki aihepiirin postaukset helposti löydettäviksi.

Giro d'Italian yhdeksäs etappi oli toinen henkilökohtainen aika-ajo, jolla oli mittaa 35 km. Se alkoi Riminiltä ja päättyi mäen päälle San Marinoon. Ylämäkivoittoinen aika-ajo on yhtä tuskaa monille ajajille, eikä aika-ajopyörän ulkoiluttaminen maistukaan kaikille, jotkut ajoivat tänäänkin tavallisella maantiepyörällä. Minulle se olisi se ja sama millaista pyörää taluttaisin. Huomenna Giro on tauolla, CampKeittiö huilaa ja syö viikonlopun aterioiden tähdenlentoja. Lyhyimmässä ajassa reitin selvitti kisaa alussa johtanut Primoz Roglic. Valerio Conti pitää itsensä kokonaiskilpailun johdossa. Ihan hirveä vesisade väritti etapin loppua, ihan varmasti jokainen sateessa ajanut kastui perusteellisesti.

Antipastivalikoima kolmelle

Tänään aurinko paistoi aamusta alkaen ja söimme iltapalaa omalla terassilla auringon painuttua naapurin puiden taakse. Yksi hyttynenkin lenteli lähettyvillä, mutta ei se haitannut. Päivän italilainen syömäpuoli oli tunkutarjotin, antipastivalikoima kolmelle ja siinä olikin kaikenlaista herkkua.

Antipasti kolmelle

• nektariineja ja persikkaa lohkoina
• mansikoita ja vadelmia
• rypäleitä
• appelsiinia
• grissini-leipätikkuja
• ciabattaa
• buffalomozzarellaa
• erilaisia kovia juustoja 3-4 erilaista palaa (viskicheddaria, mancegoa, jotain italialaista juustoa, en muista nimeä)
• sinihomejuustoa
• yrttituorejuustoa
• bresaolaa
• salamia

Asettelin kaikki mielestäni aika nätisti isolle ovaalin muotoiselle tarjottimelle ja istuimme ulos kaikessa rauhassa syömään. Vaikka juustoja oli vain hieman tulitikkuaskia isommat palat ja hedelmiä ja marjojakin hyvin maltillisesti, tämä määrä riitti oikein hyvin kolmelle.

Giro d'Italian kahdeksas etappi tuli silmäiltyä hieman ylimalkaisesti, sillä ulkona oli niin paljon kivempi istua kuin television äärellä. Voittajaksi ylsi iloisen näköinen aussi, Caleb Ewan ja kokonaiskilpailua johtaa edelleen toissapäivänä pinkin paidan itselleen hommannut Valerio Conti. Huomenna on vuorossa ensimmäistä lepopäivää edeltävä yhdeksäs etappi, henkilökohtainen aika-ajo. Se on jo toinen tässä kisassa ja kolmaskin vielä tulee aivan viimeisenä etappina. Minä en siitä tykkää ollenkaan, mutta minulta ei varsinaisesti ole kysytty asiasta mitään. 

Äkilliset marjapullat aamiaiselle

Joku aika sitten näin instakuvan, jossa Hanna G oli tehnyt pikacroissanttitaikinasta kanelipullia, mutta juuri tuolloin minulla ei ollut jääkaapissa taikinaa. Tänään oli, muttei nyt ollut kanelipullafiilis, joten tein marjatäytteiset pullat ja tulipa niistä makoisat. 

Äkilliset marjapullat (6 kpl)

• 1 purkki pikacroissanttitaikinaa
• tuoreita marjoja, minulla oli vadelmia ja pensasmustikoita, mutta joku hillokin käy yhtä lailla, tai marmeladi
• minimaalisen pieniä suklaanappeja
• tomusokeria
• tilkka sitruunamehua
• tilkka vettä

Kuumensin uunin 200 asteeseen ja avasin taikinapurkin. Levitin taikinarullan leivinpaperiarkin päälle ja leikkasin taikinan kolmeen osaa. Yhdessä palassa on siis kaksi kolmionmallista palaa kiinni toisissaan. Sommittelin pitkälle sivulle marjoja ja suklaanappeja, voi käyttää myös hilloa tai mitä nyt tahtookaan laittaa täytteeksi. Kieritin palat rullalle, pienet leikkuujäljet joita taikinassa on voisarvien muotoa merkkaamassa eivät haittaa mitään, päinvastoin. Laitoin saumapuolen alaspäin ja sijoittelin kuusi pötkylää tasaisesti leivinpaperille pellille. Paistoin pullia noin 10 minuuttia.

Kun pullien pinta oli nätin ruskea, nostin ne uunista. Pullien jäähtyessä sekoitin pienen satsin valkoista kuorrutetta. Siivilöin ensin tomusokeria noin desin verran kuppiin, lirautin päälle hieman sitruunamehua ja sekoitin tasaiseksi tahnaksi. Jos tulee liian paksua, lisätään vettä, jos liian luirua, lisätään sokeria. Kaavin melko paksun kuorrutetahnan pussiin.

Minä käytin kertakäyttöistä pursotinpussia, mutta tavallinen tanakka muovipussi olisi kyllä käynyt yhtä hyvin. Laitoin pussinsulkijan pussin kärkeen, niin ettei kuorrute valu ulos ennen aikojaan ja kun pullien pinnat olivat jäähtyneet, leikkasin pussin kärjen pois ja pursotin kuorrutetta pullille. Olivatpa hyviä pikapullia syötäväksi lankalauantain aamiaisella.

Halloumisalaatti mansikoilla ja vadelmilla

Anne 52 Weeks of Deliciousness-blogista oli tehnyt tosi houkuttelevaa mansikka-halloumisalaattia pari päivää sitten ja minun oli tarkoitus tehdä sitä eilen. Unohdin vain ostaa avokadoja, enkä viitsinyt enää kääntyä puolivälistä kauppaan uudelleen. Tänään saavuin yövuorosta kaupan kautta ja ostin avokadoja, kerrankin sopivan kypsiä. Se ilahdutti. Anne oli soveltanut Parhaita ruokahetkiä-kirjan ohjetta ja soveltamaan minäkin päädyin. Olin nimittäin käyttänyt kaikki loput sitrukset päivän sangriaan. 

Halloumisalaatti mansikoilla ja vadelmilla

• 1 paketti halloumia
• oliiviöljyä
• 3 avokadoa
• mansikoita
• vadelmia
• basilikaa

Kastike

• oliiviöljyä
• limoncelloa
• pippuria

Leikkaa halloumi viipaleiksi ja paista ne pannulla tilkassa oliiviöljyä. Puolita avokadot, irrota kivet ja leikkaa toivonmukaan sopivan kypsä vihreä sisus viipaleiksi. Puolita mansikat ja varaa runsaasti basilikan lehtiä. Sekoita mansikat, vadelmat ja avokadoviipaleet kevyesti ja lisää mukaan paistetut halloumipalat ja basilika. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja lurittele salaatin päälle. 

Limoncello paikkasi sitruuna- tai limenmehua ihan hyvin, jätin alkuperäisohjeen hunajan pois. Pidimme tästä kesäisestä salaatista oikein paljon, kerrankin tein sopivan annoksen kahdelle, jaksoimme helteestä huolimatta kaiken. 

Nyt tätä naputellessani huomaan, että tästähän tuli samalla yksi osa #suurikeittokirjahaastetta, sillä tuossa olohuoneen pöydällä kirjapinossa on juuri tämä samainen Parhaita ruokahetkiä-kirja! Sain sen Sillä Sipulin väeltä tuliaisiksi, kun he kävivät meillä viime kuussa. En ollut vielä tutustunut kirjaan paremmin, mutta tämän ohjeen perusteella teen sen mitä pikimmiten. Tämä on Ku-ite-tekee-Minnan viime kesänä aloittaman keittokirjahaasteen 25. osa minun osaltani ja vielä on varmaan 100 kirjaa kahlaamatta. Onneksi haasteella ei ole takarajaa. Liitän postauksen CampaSimpukan ylälaidan #suurikeittokirjahaaste-välilehdelle. 

Höpsö hedelmäsalaatti

Ruokahalun oltua hieman hävöksissä, olemme syöneet kuitenkin paljon hedelmiä tällä reissulla, nyt on paras appelsiinikausi menossa. Eräänä iltana tein meille jälkiruoaksi hedelmäsalaatin, jossa maistui jo kunnolla kesä. 

Hedelmäsalaatti sinisellä kielellä

• 2 pientä portugalilaista banaania
• 2 portugalilaista appelsiinia
• suuria rypäleitä
• pieni rasia vadelmia
• 1 pieni meloni, lajiketta en tiedä
• pieni pussi m&m-karkkeja

Pilkoin banaanit paloihin, puolitin rypäleet ja otin niistä siemenet pois. Halkaisin melonin ja koversin siemenet pois, leikkasin kuoret irti ja varsinaisen hedelmän paloiksi. Fileroin appelsiinit, sekoitin kaikki hedelmäpalat ja vadelmat vadilla ja jostain syystä kippasin päälle pussillisen m&m-karkkeja. Ne toivat hauskaa rouskuvuutta jälkkäriin, mutta kieli tuli kyllä julman siniseksi.

90 sekunnin salaatti

Pyysin töissä ollessani Antti keittämään valmiiksi kolme kananmunaa, niin saisin päivällisen valmiiksi 90 sekunnissa. Kyllä se oli vähän liioittelua, tai ehkä vähättelyä, sillä siinä meni ainakin viisi minuuttia, mutta nopeasti ruoka oli valmista ja pääsimme syömään vartissa siitä, kun tulin kotiin. Toki Antti olisi tehnyt ruoan valmiiksikin, mutta halusin itse sommitella salaatin, sillä minulla oli visio siitä, miltä ruoan pitäisi näyttää.

Lohisalaatti kahdelle

• 1 pieni pussi babypinaattia
• 3 keitettyä kananmunaa
• 200 g savustettua lohta
• 1 avokado
• palanen punaista, keltaista ja oranssia paprikaa
• vadelmia
• oliiviöljyä
• tryffelisuolaa
• pippuria
• sitruunamehua ja muutama viipale

Levitin pinaatit tarjoiluvadille ja siihen päälle omina osioinaan paprikat ja avokado viipaleiksi leikattuina, lohi isoina suupaloina, kananmunat lohkoina ja lopuksi muutama vadelma ja sitruunaviipale. Pyöräytin avokadon päälle hieman pippuria ja kanamunan päälle tryffelisuolaa. Avokado sai päälleen myös muutaman tipan oliiviöljyä. Mitään sopivaa yrttiä ei nyt ollut saatavilla. Söimme ihastuttavan salaatin patongin ja kylmän valkoviinin kanssa. Nyt alkoi minun viikonloppuni!

Leipävanukas

Viikonlopulta jäi puolikas  patonki ja se oli  kuivunut niin, että sillä olisi voinut halkoja hakata. Ainakin melkein. Sen olisi voinut tietysti syöttää pihamme linnuille, mutta halusin kuitenkin meidän itse syövän sen ja muistin, että monissa amerikkalaisissa blogeissa tehdään jälkiruokaa, jonka nimi on bread pudding. Se vastaa aikalailla eurooppalaisia french toasteja ja meikäläisiä köyhiä ritareita aineiltaan, mutta tehdään uunissa. 

Foodgawkerissa vaihtoehtoja olikin 1170, tosin osa suolaisia versioita. Otin sieltä kokeiluun Milk & Cardamom-blogin ohjeen. Blogaani kertoo muuten olevansa kuudennen kauden MC-kisaaja, mutta enempiä en jäänyt ottamaan selkoa, oliko kyse US-versiosta siis, en ole tainnut niin pitkälle sikäläistä kisaa katsoakaan. Vain pienin muunnoksin tein tällä tapaa:

Leipävanukas

• puolikas kuivahtanut vehnäpatonki
• 2 kananmunaa
• 1,5 dl maitoa
• 0,5 dl kermaa (purkin loppu)
• 1 rkl muscovadosokeria
• vaniljajauhetta
• kanelia
• tuoreita vadelmia
• valkoisia ja tummia suklaanappeja
• voita vuoan voiteluun

Jos leipäsi on niin kuivaa, että sen leikkaaminen tuottaa hankaluuksia, sulje se hetkeksi vesitilkan kanssa muovipussiin, niin se pehmenee leikattavaan kuntoon. Leikkaa se sitten parin sentin viipaleisiin. Voitele uunivuoka ja asettele leipäpalat leikkuupinta alaspäin vuokaan tai pystyyn, jos haluat pystyleipävanukasta, valinta on sinun. Tuolloin tarvitse kuitenkin hieman korkeamman vuoan ja enemmän nestettä. Sekoita kananmunat, sokeri, maito, kerma, kaneli ja vaniljajauhe tasaiseksi velliksi ja valuta leipäpalojen päälle. Asettele pinnalle vadelmia tai muita marjoja, hedelmätkin sopisivat, esimerkiksi tuoreesta luumusta tai aprikoosista leikatut viipaleet leipäviipaleiden väliin aseteltuina. Ripota pinnalle vielä suklaanappeja. Laita vuoka jääkaappiin vetäytymään vähintään puoleksi tunniksi, tai jopa yön yli, jos haluat olla kuin rapakon takana ja syödä tätä aamiaisella. 

Kun on paistamisen aika, kuumenna uuni kiertoilmalla 180 asteeseen. Tunnustele sormenpäälläsi leipäpaloja, jos ne eivät tunnu riittävän tasaisesti kosteilta, voit lirutella vuokaan vielä hieman maitoa tai kermaa. Paista uunissa kunnes pinta on kauniin värinen ja sormella tökätessä se tuntuu joustavalta. Tarjoa lämpimänä jäätelön tai kermavaahdon kanssa, myös turkkilainen jogurtti sopii lisäkkeeksi hyvin. Me söimme sen kanssa, sillä talo oli kermaton ja jäätelötön.

Lakritsi-vadelmakääretorttu

Olimme vähän aikaa sitten nuorison luona ripustamassa tauluja ja hyllyjä. Toden sanoakseni minä istuin mukavasti pöydän ääressä, join mansikkamehua ja lueskelin uutta Kodin Kuvalehteä Antin kyykkiessä lattialla mittailemassa pojan kanssa, naulatessa ja naputellessa. Järkevä työnjako on tärkeää. 

Selatessani lehteä silmiini osui kivannäköinen kääretorttu, jota oitis tahdoin päästä kokeilemaan. Otin kuvan ohjeesta ja olin tyytyväinen, muistin meillä olevan lakritsijauhettakin. Kun aloin leipomishommiin, huomasin ottamani kuvan olevan niin epätarkka, ettei siitä ottanut tolkkua. Piti pyytää Kullannupulta uutta kuvaa. 

Lakritsi-vadelmakääretorttu Kodin Kuvalehdessä julkaistun ohjeen mukaan

Pohja

• 4 kananmunaa
• 1,5 dl sokeria
• 1 dl perunajauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 0,5 dl kaakaota

Täyte

• 2 dl kermaa
• 125 g maitorahkaa
• 0,5 dl tomusokeria
• 1-2 tl lakritsijauhetta
• tuoreita vadelmia
• koristeluun lisää vadelmia ja tomusokeria

Kuumenna uuni 200 asteeseen, kiertoilmalla 180 asteeseen. Vatkaa kananmunat ja sokeri ilmavaksi vaahdoksi. Yhdistä perunajauho, kaakao ja leivinjauhe ja sekoita muna-sokerivaahtoon. Levitä taikina leivinpaperille ja paista pellillä noin 7-10 minuuttia uunista riippuen. 

Paistumisen aikana levitä työpöydällä olevalle leivinpaperiarkille sokeria tasaisesti. Kun pohja on paistunut, kumoa se paperille nopealla kippausliikkeellä, suojaa kätesi patakintailla. Pohjan kypsyyden tiedät siitä, että sen pinnan kohoamat painuvat takaisin alas ja pintaan alkaa tulla ruskeampia pilkkuja. Varo polttamasta pohjaa, kaakaoisesta on pinnan väristä vaikeampi arvioida kypsyyttä kuin tavallisesta sokerikakkupohjasta. 

Irrota pohjan päältä leivinpaperi heti kuumana, auta hieman reunoilta, mikäli paperi meinaa olla kiinni. Kääri pohja löyhästi rullalle heti kuumana aluspaperin avulla, mutta vain hetkeksi ja avaa se uudelleen. Lehden ohjeessa sen sanottiin auttavan myöhemmässä varsinaisessa rullaamisessa ja saattoi se niinkin olla. 

Pohja jäähtyessä tee täyte valmiiksi. Vatkaa kerma, sekoita siihen mukaan lakritsijauhe, tomusokeri ja rahka. Levitä täyte jäähtyneelle pohjalle, jätä toiseen reunaan pari kolme senttiä tyhjää sille reunalle, joka jää rullan ulkoreunaksi. Levitä täytteen päälle tuoreet vadelmat tasaisesti. Kääri levy rullalle pohjalla olevan leivinpaperin avulla ja nipistä rullan päistä ylimääräinen paperi kiinni. Nosta rulla tarjottimelle tai leikkuulaudalle, jonka saat mahtumaan jääkaappiin. Anna kääretortun asettua jääkaapissa tunti tai pari ennen tarjoilua.

Ennen tarjoilua siirrä torttu tarjoiluvadille, sirottele pinnalle tomusokeria ja asettele päälle rivi tuoreita vadelmia. Lakritsi maistui tosi kivasti tässä leivonnaisessa. Pidimme siitä kumpikin oikein paljon. Pyöreää en saa kääretortusta yhtään sen enempää kuin letuistakaan!

Tämä postaus tulee ajastettuna, tällä hetkellä olen Englannissa jaloittelemassa, siitä voi lukea lisää toisesta blogistani, CampaCaminosta. 

Täytettyä tuliaista

Näillä alkoi viikonloppu hyvin

Sain tuomisina ystävältäni kauniin keltaisen kesäkurpitsan. Tänään teimme siitä päivällisen. Täytin kesäkurpitsoita myös toukokuussa Giro d'Italian aikaan. Nyt halusimme tehdä selkeästi kaksi erilaista täytettä ja saada niihin paljon makua mukaan. Antin viiden yövuoron putki viimein katkesi ja hänen herättyään lähdimme ruokakauppaan ostoksille mielessämme kaksi erilaista täytettä, lihainen ja kalainen. Tähän ruokaan en etsinyt apua muista blogeista vaan tein niin sanotusti omasta tai asiakkaan nahasta. Toisen puolikkaan täytin merellisesti, toisen lihakkaisesti.

Täytetty kesäkurpitsa kahdella tapaa

• 1 suurenpuoleinen pitkulainen kesäkurpitsa (meillä keltainen)
• liraus oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• 6 kampasimpukkaa
• 10 kypsää jokiravun pyrstöä liemessä
• nokare voita
• 2 rkl vehnäjauhoa
• 2 dl maitoa
• muskottipähkinää 
• suolaa ja pippuria
• 150 g naudan sisäfilettä, tai muuta mureaa, nopeasti kypsyvää lihaa
• voita ja oliiviöljyä paistamiseen
• suolaa ja pippuria
• 6 kirsikkatomaattia
• 1 punasipuli
• kesäkurpitsan sisustaa
• 1 rk tomaattipyrettä
• chilihiutaleita
• loraus viiniä (meillä roseeta, kun sitä oli lasissa juuri)
• suolaa ja pippuria
• pallo hyvää buffalomozzarella
• tilliä ja persiljaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen, kiertoilmalla 180 asteeseen. Leikkaa kesäkurpitsa pitkittäin halki ja koverra pehmeämpi sisus pois, niin että puolikkaista tulee veneen malliset. Säästä sisus. Levitä veneiden pohjalle hieman oliiviöljyä ja ripota suolaa ja pippuria. Paista veneitä pellillä leivinpaperin päällä noin 15-20 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet hieman, mutta eivät valahda veteliksi. Ota ne jäähtymään. Älä sammuta uunia, laita sen grillivastus päälle. 

Veneiden paistuessa valmistele täytteet. Aloita vihanneshöystöstä, joka tulee pihviveneeseen. Leikkaa tomaatit ja sipuli pieniksi paloiksi, samoin silppua kurpitsan poistettua keskustaa hieman mukaan. Paista tätä vihannesseosta pannulla öljyssä hetkisen aikaa. Lisää mukaan tomaattipyre, viini ja chilihiutaleet. Mausta suolalla ja pippurilla. Keittele kasaan muutamia minuutteja. 

Seuraavaksi (tai siis samaan aikaan vihanneshöystön tekemisen aikana) ota pihvipalanen ja paista se voin ja oliiviöljyn seoksessa kauttaaltaan muutamia minuttteja, se saa jäädä selvästi punaiseksi keskeltä. Kääri palanen folioon odottamaan. 

Paista pannulla voissa suolalla ja pippurilla maustetut kampasimpukat molemmin puolin, varo polttamasta niitä. Kun laitat ne kuumaan voihin, älä heti törki niitä, kun ne ovat sopivasti paistuneet, ne kyllä irtoavat hyvin. Laita simpukat lautaselle odottamaan. Jokiravut ovatkin kypsiä valmiiksi, ota ne liemestä valumaan paperin päälle.

Valmista sitten valkokastike. Sulata kasarissa voi ja lisää mukaan jauhot, paista seosta hetkisen varoen sen ruskistumista. Kaada mukaan hieman maitoa ja vispilöi rivakasti, lisää maitoa ja vispilöi koko ajan. Kastike paksuuntuu nopeasti. Mausta se muskottipähkinällä, suolalla ja pippurilla. 

Asettele toisen kurpitsaveneen pohjalle kampasimpukat sievään riviin ja sommittele jokiravut väleihin. Lusikoi päälle valkokastiketta ja revi puolet mozzarellapallosta pinnalle. 

Toisen veneen pohjalle laita vihanneshöystöä. Leikkaa pihvipala ohuiksi siivuiksi, asettele ne veneeseen peräkkäin hieman mutkalle. Ripottele päälle suolaa ja pippuria ja revi loput mozzarellasta pinnalle. 

Laita veneet uuniin grillivastuksen alle muutamaksi minuutiksi, kunnes valkokastike ja mozzarella ovat saaneet kauniin värin. Ripota kuumien veneiden päälle tuoreita yrttejä, minä laitoin tilliä merellisen päälle ja persiljaa lihaisan päälle. Leikkaa veneet muutamaan annospalaan ja syö heti, kun kieli kestää. Tykkäsimme molemmista, mutta simpukkainen oli vielä lihaista versiota parempi. 

Suupaloina ennen ateriaa kuvaushöslingissä meillä oli pienet pihvipalat, jotka eivät mahtuneet veneeseen, ne gratinoin uunissa samalla kuin veneetkin.

Päivän kimarana meillä oli GT Beefeaterista, kookosvedestä, ranskalaisesta rakuunasta, vadelmista ja tonicista. Ampiaisetkin pitivät siitä, yksi oikein sukelsi sinne päihtymään. Se piti auttaa kuiville.