maanantai 17. tammikuuta 2022

Tuhti aamupala

En voi olla ihmettelemättä tätä auringonpaistetta, sitä oli epätavallisen paljon marraskuussa, sitä oli joulukuussa ja sitä on nyt tammikuussakin. En tietenkään valita, seuraan päivittäin valoisan ajan pidentymistä ja iloitsen jokaisesta valoisasta, vieläpä aurinkoisesta minuutista. Tänään aurinko on jo yli kuusi tuntia horisontin yläpuolella meidän korkeudella. Se on jo yli tunnin enemmän kuin joulun alla, kun päivä alkoi pidentyä. 

Aamupalalle laitoin meille paahdetut leivät kananmunalla ja graavilohella. Oli sopivasti hieman ikääntynyttä hapanjuurileipää, jolle vierailu pannulla teki hyvää. Tein kummallekin kaksi leipää, yksikin olisi kyllä riittänyt. Nyt ei tarvitse ihan heti päättää mitä pakastimesta sulamaan otettua raaka-ainetta tänään käytän päivällisellä. Meillä on perinteiset syö pakastinta tyhjäksi-viikot, jotka eivät kyllä koskaan toteudu kovin perusteellisesti. 

Tuhdit aamupalaleivät 

  • vaaleaa juurileipää viipaleina
  • voita
  • kananmunia
  • muutama siivu graavilohta (meillä Lidlin limegraavattua)
  • suolaa ja pippuria
  • pätkä kevätsipulin vihreää vartta (kun ei ollut tilliä tai ruohosipulia)
Kuumenna pannua ja sulata sillä nokare voita. Paahda leipäpaloja muutama minuutti kummaltakin puolelta ja nosta leivät lautaselle ja peitä siksi aikaa, että paistat kananmunat. Lisää hieman voita pannulle, mikäli tarpeen ja paista kananmunat makusi mukaan, häränsilminä tai molemmin puolin. Ripota päälle hieman suolaa ja pippuria. Nosta leiville ensin kananmuna, siihen päälle siivu graavilohta ja jaa kevätsipulinvarsisilppu leiville. 

sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Päärynää ja brietä

Alkon Etiketti-lehden numerossa 4/2021 oli kiva jälkiruokaohje päärynästä ja brie-juustosta. Niin helppo ja nopea ja silti elegantti. Ja nyt ei sitten puhuta mitään mistään ulkojuustosta, brietä saa syödä talossa sisällä  ja minäkin syön sitä, ainakin näin kauniissa annoksessa.

Päärynät brien kanssa kahdelle

  • 2 kypsää päärynää
  • 2 rkl voita
  • 2 rkl muscovadon ja leipurinsokerin seosta
  • tuoretta timjamia
  • brie-juustoa (käytin noin 60 g tähän neljänä palasena)
Halkaise päärynät ja ota varovasti lusikalla siemenkota pois. Kuumenna pannu ja sulata sillä voita. Laita päärynänpuolikkaat voihin leikkuunpinta alaspäin ja paista niitä muutamia minuutteja, kunnes leikkuupinnassa on kaunis paistopinta. Käännä puolikkaat ja paista kuoripuolta muutama minuutti sitäkin. Ripota leikkuupinnoille sokeria. 

Nosta puolikkaat lautasille ja nosta niille palaset brietä. Minä laitoin vähemmän kuin Etiketin ohjeessa, en minä niin suuri homejuuston ystävä sentään ole. Koristele tuoreella timjamilla ja tarjoile heti. Tässä on syytä olla hyvin kypsä päärynä, eikä sellaista rakeista lajiketta, ovatkohan ne Conferenceja. Näitten hieman punakuoristen lajiketta en muista. Tämä olisi helppo toteuttaa myös, kun olisi (jos olisi vielä joskus) päivällisvieraita, ei olisi työläs valmistaa. 

perjantai 7. tammikuuta 2022

Sloppy Joe ja hodari/hampurilaissämpylät

Olimme näköjään kiinnostuneita vesitorneista jo ennen kuin olimme niistä kiinnostuneita!



Vuonna 2004 olimme ensimmäistä kertaa koko perheellä käymässä USA:ssa, kiertelimme 6 viikkoa pitkin poikin, mm. rannikolta toiselle ja Floridasta Niagaralle. Retken tärkeä kohde oli Antin vaihto-oppilasvuoden kotipaikka Michiganissa ja siellä hänelle (ja meille muillekin) pidettiin aikamoiset kekkerit. Ne olivat tyypilliset takapiha-bbq-bileet, jonne porukka tuli lava-autoilla ja roikottivat kuuden oluttölkin pakkausta etusormessaan. Vaikka siitä oli jo silloin verraten pitkä aika, kun Antti oli viimeksi ollut paikalla (ja nyt melken 20 vuotta lisää) hämmästyttävän moni oli tullut paikalle katsomaan, että mitä sille Euroopan Antille nyt oikein kuului. 

Meillä oli hauska ilta, 8- ja 10-vuotiaat poikamme olivat muitten lasten matkassa pitkin metsiä ja pusikoita, aikuiset grillasivat hampurilaisia ja hodareita ja rohkeimmat söivät Sloppy Joeta. Minä en tainnut uskaltaa, sillä minulla oli päälläni reissun ainoa valkoinen paita. 

Tänään meillä oli tarpeen käyttää jääkaapista pakkaus jauhelihaa ja tuli mieleen, että tehdäänpä Sloopy Joeta. Sämpylöitä ei ollut valmiiksi, joten ne piti ensin leipoa. Käytin Viimeistä murua myöten-blogissa ollutta muutaman vuoden vanhaa ohjetta, se olikin oikein toimiva. Suurensin  hieman ohjetta, sillä oli tarpeen käyttää myös kokonainen hiivapala ja loput laktoosittomasta maitojuomasta, jota oli vielä joululta. Laitan ohjeen tähän siinä koossa kuin lähdeblogissa, minun ohjeestani tuli 15 hodarisämpylää ja 9 hampurilaissämpylää, joten pakastimessa on nyt hyvä varasto taas. 

Hodarisämpylät  (12 kpl)

  • 0,5 palaa tuorehiivaa
  • 4 dl maitoa
  • 1 kananmuna
  • 2 rkl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • n. 9 dl vehnäjauhoja
  • 50g pehmeää voita

Voiteluun ja koristeluun

  • 1 kananmuna
  • 1 rkl siirappia
  • 1 rkl vettä
  • seesaminsiemeniä
  1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen hiiva, sokeri ja kananmuna.
  2. Lisää mukaan jauhoja vähitellen ja sekoita yleiskoneen kulhossa pienellä nopeudella.
  3. Lisää mukaan voi ja suola ja jatka vaivaamista. Taikinan tulee olla aika tahmeaa, mutta pehmeää. 
  4. Jätä taikina kohoamaan ensin kulhossa noin 45 minuutiksi, tai kunnes se on selvästi kohonnut. 
  5. Jauhota leivinpöytä ja kumoa kohonnut taikina sille.
  6.  Alusta taikinaa hetkinen ja jaa se 12 palaan. 
  7. Kauli palat pitkulaisiksi lätyiksi ja taita niiden päät sentin parin matkalta kohti keskikohtaa. 
  8. Rullaa sitten taikinalätty pitkältä sivulta rullalle.
  9. Nosta rullat leivinpaperin päälle ja jätä peitettynä kohoamaan vielä 45 minuutiksi.
  10. Kuumenna uuni 200 asteeseen ja kun uuni on kuuma, sekoita siirappi, kananmuna ja vesi tasaiseksi seokseksi ja voitele kohonneet hodaripötkylät seoksella. Ripota päälle seesaminsiemeniä.
  11. Paista sämpylöitä noin 13-15 minuuttia, kunnes niiden pinta on nätin kullanruskea. 
  12. Jätä jäähtymään ritilälle. 


Sloppy Joe-kastike 

  • 700 g naudan jauhelihaa
  • 1 keltasipuli
  • 1 punasipuli
  • 1 iso tomaatti (ei ollut yleisesti ohjeissa käytettyä paprikaa)
  • 1 rkl voita
  • 3 rkl tomaattipyrettä
  • 1 rkl keltaista sinappia
  • 3 rkl worcester-kastiketta
  • suolaa ja pippuria
  • 2 dl lihalientä
  • 2 dl juustoraastetta
Sloppy Joe-ohjeita on sitten niin miljoona, jokaisella on omansa, joten en ollut niin tarkka autenttisuuden kanssa, voiko sellaista aivan oikeaa ollakaan? Tätä tuli huomattavasti enemmän kuin kerralla jaksoimme syödä, laitoin osan jemmaan tulevaa mielitekoa varten. 

  1. Silppua sipulit ja tomaatti pieniksi kuutioiksi. 
  2. Kuumenna pannu kuumaksi ja nosta jauhelihaköntti pannulle, älä riko sitä vielä, anna paistua alapinnaltaan muutama minuutti, kunnes paistopintaan tulee rapeutta. 
  3. Kippaa köntti toisin päin ja paahda toinenkin pinta. 
  4. Nyt riko jauheliha muruiksi, muttei mitenkään atomeiksi. Paistele jauheliha kypsäksi, mausta suolalla ja pippurilla. 
  5. Kaada jauheliha siivilään lautasen päällä ja ota talteen pari rkl jauhelihan rasvaa, loput kaada kompostiin. 
  6. Laita säästetty rasva yhdessä voinokareen kanssa pannulle ja lisää sinne sipulit ja tomaatti. Paistele muutama minuutti. 
  7. Palauta jauhelihamurut pannulle ja lisää mukaan sinappi, tomaattipyre, worcester ja lisää suolaa ja pippuria, jos tarvitsee, maistele. 
  8. Kaada mukaan lihaliemi ja sekoittele. Anna kastikkeen kiehua maltillisesti kannella peitettynä noin 15-20 minuuttia. Jos siitä meinaa tulla liian kuivaa, lisää hieman vettä. 
  9. Maistele taas, lisää vielä mausteita, jos tarvitsee. 
  10. Laita levy pannun alta pois ja lisää kastikkeen päälle pari desiä juustoraastetta. Kansi taas päälle ja anna ruoan hieman asettua. 
  11. Täytä joko hodarisämpylä tai hampurilaissämpylä juustoisella jauhelihakastikkeella ja ripota päälle hieman kuivattua sipulia. Minusta se antoi hieman liian eineksisen maun, toisen Sloppy Joen söin ilman kuivattua sipulia. 
En sotkenut paitaani! Koska en itse syönyt Sloppy Joeta USA:ssa, en tiedä kuinka oikean makuista ruoasta sain, mutta kotoinen misikaanin mies sanoi, että ihan riittävän aitoa. Jotain terveellistäkin olisi voinut lautasille laittaa, mutta enpä muistanut. 


Kävimme tuolla vuoden 2004 retkellä katsomassa myös tämän paikan. Viime talvena katsoimme elokuvan pitkästä aikaa, se oli edelleen hyvä. 

torstai 23. joulukuuta 2021

Joulupuuro riisinkeittimessä

Riisinkeittimessämme on iänkaiken ollut puuroasetus, mutten olen koskaan käyttänyt sitä. Ennen kuin tänään. Tarvitsin riisipuuroa porkkanalaatikkoa varten ja söimme joulupuuron sekahedelmäkeiton kera jo tänään, sillä aikuisten kesken sillä ei ole niin väliä mitä milloinkin tapahtuu. Tein kuuden hengen annoksen, kolme annosta söimme ja kolme meni porkkanalaatikkoon. 

Joulupuuro riisinkeittimessä

  • 3 dl puuroriisiä
  • 6 dl vettä
  • 3,3 dl purkki kuohukermaa (laktoositon)
  • suolaa
Mittasin riisin keittimen kulhoon ja kaadoin päälle vettä, laitoin keittimen puuroasetukselle ja jätin hommiinsa. En ole puuroriisiä kypsentänyt aikaisemmin riisinkeittimellä, joten en osaa sanoa kävikö se hitaasti vai nopeasti, mutta aika pian se mielestäni kävi. Kun keittimessä oli aikaa vielä viisi  minuuttia, lisäsin mukaan purkillisen kermaa ja suolaa. Sekoittelin ja maistelin, suolaa tuli noin 1 isohko teelusikallinen. Söimme puuroa kukin yhden annoksen ja loput sekoitin porkkanasoseen, kananmunan ja mausteiden kanssa porkkanalaatikoksi huomista varten. 

PS. nyt ei ollut yhtään onnekasta, sillä unohdin mantelit kokonaan!

torstai 25. marraskuuta 2021

Kotiinkäpertymistä


Talvihorros on alkanut CampaSimpukkalassa. Reissut on reissattu tältä vuodelta, eikä jälleen huononeva tautitilanne innosta juurikaan riekkumaan missään. Onneksi kotona voi tehdä kaikenlaista kivaa. Vaikkapa ruokaa. Tänään meillä oli aasialaisvaikutteinen ateria, jolle en tohdi kovin tarkkoja nimiä lätkäistä, sillä niissä oli vankka omasta tai asiakkaan päästä-ote. 

Lohta, kasviksia ja riisiä kahdelle sekä merilevämunakas


Sushiriisi kahdelle riisikeittimessä

  • 1 dl pestyä sushiriisiä
  • vettä keittimen asetusten mukaan
Huuhtele raakaa riisiä sen aikaa, että huuhteluvesi alkaa olla kirkasta ja laita riisi keittimeen. Lisää vettä sen verran, kuin keittimen kulhon asteikko neuvoo. Laita sushiriisiohjelma päälle. Riisi saa olla keittimessä kaikessa rauhassa aterian valmistumiseen asti, se on keittimen etu. 


Kasvikset wokissa

  • wokkiöljyä
  • 1 pieni porkkana
  • 5 cm pätkä kesäkurpitsaa
  • 5 cm pätkä punaista suippopaprikaa
  • 1 pienehkö punasipuli
  • 2 valkosipulikynttä 
  • pieni pala tuoretta inkivääriä
  • 1 varsi kevätsipulia
  • suolaa ja pippuria
  • chilihiutaleita
  • limetin mehua
Kuori porkkana, sipuli, valkosipulinkynnet, inkivääripala ja leikkaa kaikki ohuiksi tikuiksi, raasta inkivääri. Leikkaa myös paprika ja kesäkurre ohuiksi tikuiksi ja silppua kevätsipuli. 

Kuumenna wokki ja lorauta sille hieman hyvin kuumuutta kestävää öljyä. Kaada kasvikset kevätsipulia lukuunottamatta pannulle ja paistele muutamia minuutteja verraten kuumalla pannulla. Mausta suolalla ja pippurilla, chilihiutaleilla ja lurittele sekaan limetin mehua. 


Lohi

  • 2 pientä annospalaa lohta (noin 80-100 g/kpl)
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl voita
  • suolaa ja pippuria
  • limetin mehua
Leikkaa lohipaloista nahka ja näkyvät rasvareunukset pois ja irrota ruodot, mikäli niitä tuntuu olevan. Ripota paloille suolaa ja pippuria. Leikkaa valmiiksi limetti kahtia ja jätä odottamaan. 

Kun toisella pannulla kasvikset alkavat olla valmiita, kuumenna toisella loraus oliiviöljyä ja nokare voita. Paista lohipaloja noin kolme minuuttia ensimmäiseltä puoleltaan ja toiselta sitten pari minuuttia. 

Annoksen kokoaminen


Nosta riisinkeittimestä hieman sekoiteltua riisiä lautaselle, annostele päälle wokista kasviksia ja aivan päälle annospala lohta. Ripottele pinnalle kevätsipulia ja purista limetin mehua. Korianteri olisi paikallaan, mutta meillä ei sitä ollut nyt. Aseta tarjolle soijakastiketta, tai jotain muuta maustekastiketta makusi mukaan. 



Merilevämunakas

  • 3 kananmunaa
  • 4 rkl vettä
  • 1 tl miriniä
  • 1 tl soijakastiketta
  • ripaus suolaa ja sokeria
  • pikkulusikan kärjellinen dashimurua
  • 1 arkki merilevää
  • 2 rkl pähkinäöljyä
Leikkaa merileväarkki neljään osaan. Riko kananmunat pieneen kannuun ja sekoita ne tasaiseksi massaksi. Sekoita kupissa vesi, mirin, soijakastike, dashi, suola ja sokeri ja yhdistä kanamuniin. 

Kuumenna suunnikkaanmuotoista pannua (kyllä tämän voi pyöreälläkin tehdä). Leikkaa palanen talouspaperia ja taittele se pieneksi neliöksi. Kastele lappunen öljyyn ja sutikoi kuumenneen pannun pohja hyvin öljyllä. Pannun ei pidä olla kauhean kuuma, ettei munakasmassa rusketu liikaa. Kaada pannulle noin viidennes massasta ja kallistele pannua, niin että pohja peittyy hyvin. Kun massa alkaa kypsyä, siihen nousee kupruja, pistele ne syömäpuikolla tai lastalla puhki. Nosta yksi neljästä merileväarkin palasta pannulle munakkaan päälle ja ala kierittää munakasta rullalle kapeamman reunan suuntaisesti. 

Kun rulla on valmis, siirrä se pannun sille reunalle, jossa on kaatoreuna. Sutikoi lisää öljyä pannulle ja kaada lisää munakasmassaa pannulle, kohota valmista rullaa sen verran, että massaa menee sen allekin. Nosta taas palanen merilevää uudelle kerrokselle ja ala kierittää edellistä rullaa uuden kerroksen päälle. Jatka näin kunnes massa on loppu, tästä tulee pannun koosta riippuen 3-5 kerrosta. 

Ota esille sushimatto ja nosta munakasrulla maton päälle. Kääri matto napakasti rullan ympärille ja laita sen ympärille pari kumilenkkiä, ettei rulla pääse avautumaan. Jätä odottamaan noin puoleksi tunniksi. 

Poista kuminauhat ja avaa sushimatto munakasrullan ympäriltä. Se on napakoitunut mukavasti, se on helppo leikata viipaleiksi, jotka sopivat ylläkerrotun annoksen sivuannokseksi. 

lauantai 13. marraskuuta 2021

Pitkästä aikaa hieman mutkikkaampaa ruokaa – pastitsio

Näin alkuvuodesta epätrendikkäässä ruokablogissa postauksen pastitsiosta ja poikkileikkauskuva annoksesta näytti todella hienolta. Minulla ei ollut kuitenkaan oikeanlaista pastaa saatavilla ja saatoin muutenkin olla kohtuulaiskassa elämänvaiheessa, joten pastitsio jäi kokeilematta. Tuolloin kyllä muistin, että  meillä oli kerran ollut tähän ruokaan tarvittavaa pastalaatua, mutta tarjosin sitä väärin. Keitin sen kuten spagetin ja muistan miten ärsyttävää sen syöminen oli, tomaattinen kastike roiskui pitkin matinvatia eikä paksuja pastaputkiloita saanut millään kauhottua suuhun siistisi. Olin tosi kiukkuinen aterian jälkeen. Myöhemmin sain tietää mihin kyseinen pasta oli tarkoitettu. 

Tällä viikolla kävimme tutustumassa uuteen kauppaan, Neli's Marketiin. Se sijaitsee Jyväskylässä Sepän kauppakeskusta vastapäätä ja siellä olikin monenlaista tuotetta kaupan. Ostin muutamia pastalaatuja ja yksi niistä oli tämä ziti 2. En tiedä onko se nyt sitten zita vai ziti, kun en kreikkaa osaa ollaankaan, kumpaakin muotoa näkyy googlehauissa. Pakkaus on kreikankielinen, joten uskalsin luottaa, että tämä on nyt sitten just oikeaa pastaa. 

Eilen keittiölaiskottelu sai riittää, olen ollut todella saamaton ruoanlaittaja viime aikoina. Olemme olleet niin paljon CampaAdria-reissuilla, syöneet mobileruokaa ja kotona huoltotauoilla olen kaapinut jotain lautasille pakastimesta tai kuivakaapeista. Nyt ryhdistäydyin, laitoin uudesta nettiradiostani roskacountryä soimaan, vyötin esiliinani ja aloin hommiin. Kerrankin keräsin ensin kaikki ainekset esille. Tässä ruokalajissa se on viisasta, sillä aineksia on paljon. Hyvät ja tarkat ohjeet löytyy tuosta alussa linkkaamastani epätrendikkään postauksesta, mutta linkkaan sen vielä uudelleen, kas näin. Myönnän, etten tehnyt ihan prikulleen noin, joltain osin sovelsin omien varastojeni mukaan ja yhdessä kohtaa myös siksi, etten pidä eräästä mausteesta ollenkaan. 

Tämä on kolmeosainen resepti, käsittelen joka kohdan erikseen. Ensin valmistin jauhelihakastikkeen. Puolitin koko ohjeen lähes tarkasti, sillä minulla oli jauhelihaa vain 400 g käytössäni. 

Jauhelihakastike

  • 1 punasipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • tuoretta timjamia
  • tuoretta oreganoa
  • oliiviöljyä
  • 1 rkl sokeria
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • uusi loraus oliiviöljyä
  • 0,75 dl punaviiniä
  • 200 g tomaattia kuutioiksi leikattuna 
  • 400 g naudan jauhelihaa
  • 0,5 rkl punaviinietikkaa
  • 0,5 tl jauhettua kanelia
  • pikkulusikan kärjellinen jauhettua neilikkaa (jätin pois koska en tykkää neilikasta ja toisekseen en viitsinyt alkaa etsiä löytyykö sitä meiltä ollenkaan)
  • 1 tl jauhettua savupaparikaa
  • 1 rkl vasikkafondia (ei löydy lihaliemikuutioita, en muista onko niitä meillä, tähän tulisi yksi kuutio)
  • 2 laakerinlehteä
  • suolaa ja pippuria sen verran kuin tykkää
  • tuoretta persiljaa (puuttui)
  • lopuksi 1 kauhallinen myöhemmin valmistettavaa juustokastiketta, älä unohda!
Tässä piti kyllä aika monta kertaa vilkaista ohjetta, että miten tämä nyt pitikään tehdä. Ymmärsin, että on tarkoitus saada aikaa melkoisen tanakka lihakastike, joka jäisi vuokaan pastan päälle omaksi kerroksekseen. Näin minä tein:
  1. silppua sipuli ja valkosipuli
  2. riivi timjamin ja oreganon lehdet oksista
  3. leikkaa tomaatit kuutioiksi 
  4. kuumenna pannulla loraus oliiviöljyä ja kaada pannulle silputtu sipuli, timjami, oregano ja sokeri, sekoittele ja kuullota pari minuuttia
  5. lisää mukaan valkosipuli ja kuullota taas pari minuuttia 
  6. lisää tomaattipyree ja uusi loraus oliiviöljyä, sekoittele ja kypsennä pari minuuttia
  7. kuumenna pannua hieman kuumemmaksi ja murustele sille jauheliha ja ruskista se perusteellisesti
  8. lisää punaviini, sekoita ja anna sen kiehua olemattomiin
  9. lisää tomaattikuutiot, punaviinietikka, kaneli, (neilikka jos tykkäät), savupaprika, fondi (tai kuutio) ja laakerinlehdet
  10. sekoittele, lisää suolaa ja pippuria, jätä kastike kiehumaan maltillisesti, ilman kantta, jos nestettä on runsaanlaisesti
  11. kypsennä kastiketta noin 20 minuuttia, maistele suolan ja pippurin riittävyyttä

Sitten on aika siirtyä juustokastikkeen pariin. Tässä kohtaa jouduin soveltamaan, sillä minulla ei ollut aivan oikeanlaisia juustoja pastitsiota ajatellen. Käytin parmesaania, emmentaalia ja fetaa. Määrätkin ovat hieman viitteelliset, sillä en oikein tiennyt kuinka suureen vuokaan olen tätä ruokaa tekemässä. Päätin sen vasta, kun pasta oli kypsää.

Juustokastike

  • 50 g voita
  • 50 g vehnäjauhoja
  • 5 dl maitoa
  • ripaus muskottipähkinää
  • ripaus suolaa
  • noin 50 g raastettua juustoa (emmentaalin ja parmesaanin sekoitusta)
  • 2 keltuaista (valkuaiset säästetään pastalle, älä hukkaa)
  1. sulata voi kattilassa ja lisää mukaan vehnäjauhot, sekoita ja kypsennä seosta hetkinen, älä päästä sitä ruskistumaan
  2. lisää maito muutamassa erässä, sekoita koko ajan reunoja myöten, ettei kastike pala pohjaan, se sakenee nopeasti paksuksi valkokastikkeeksi
  3. keitä kastiketta miedolla lämmöllä 5-10 minuuttia koko ajan sekoittaen (minä maltoin noin 3 minuuttia)
  4. mausta muskottipähkinällä
  5. ota kattila pois liedeltä ja sekoita mukaan juustot ja anna niiden sulaa kastikkeeseen (millä sen estäisikään?) 
  6. kun kastike on hieman jäähtynyt, sekoita mukaan keltuaiset ja kastikkeesta tulee vielä tanakampaa
  7. maista tarvitseeko suolaa, riippuu juustoista
  8. jätä kastike jäätymään
Tässä vaiheessa jauhelihakastike alkaa olla valmista, ota sekin pois liedeltä ja jätä jäähtymään, etenkin jos se on jo melkoisen paksua. Sekoita siihen nyt yksi kauhallinen juuri valmistunutta juustokastiketta, sekin vielä tukevoittaa jauhelihakastiketta ja auttaa kerroksia pysymään ominaan vuoassa. Anna nyt kastikkeiden levätä ja jäähtyä ja siirry pastan pariin. 

Pasta hökeineen

  • noin 200 g putkilomaista ziti-pastaa (myös penne käy)
  • 2 l vettä
  • suolaa
  • 2 valkuaista
  • 75 g juustoraastetta (emmentaalia ja parmesaania, jätä hieman vuoan päälle ripoteltavaksi)
  • 100 g fetaa
  • tuoretta persiljaa (tätä ei nyt taloudesta löytynyt)
  1. kiehauta vettä isossa kattilassa ja suolaa se tymäkästi
  2. keitä pasta ohjeen mukaan, mutta jätä yksi minuutti alle, pasta saa olla vähän alle al denten 
  3. kumoa pasta lävikköön ja laske sen päälle kylmää vettä niin, että pasta jäähtyy nopeasti ja kypsyminen loppuu
  4. valuta pastaa hetkinen
  5. kaada pasta kulhoon ja sekoita siihen valkuaiset, juustoraaste ja murusteltu feta, sekoita (valkuaiset ja juustot "liimaavat" pastan hyvin vuoassa omaksi kerroksekseen)

Kokoaminen

  1. kuumenna uuni 180 asteeseen
  2. ota esille korkeareunainen vuoka, esimerkiksi pitkulainen leipävuoka, jossa on ainakin 7 cm korkeat reunat, näin saat ruoan eri kerrokset sopivan korkuisiksi ja ainekset riittävät
  3. asettele vuoan pohjalle pastaluikerot niin suoraan kuin mahdollista, ei sikinsokin, mutta ei sen nyt ihan viivasuoraakaan tartte olla, kaavi kulhosta mukaan kaikki valkuaisliemi ja juustot myös
  4. lusikoi pastan päälle jäähtynyt ja tanakoitunut jauhelihakastike, tasoittele pinta
  5. lusikoi jauhelihakastikkeen päälle jäähtynyt ja tosiaankin paksu juustokastike ja tasoittele
  6. ripottele päälle loput juustoraasteet
  7. laita uuniin pelti, jolla on leivinpaperi, minun vuokani ainakin tuli aivan piripintaan ja pelkäsin ruoan pursuvan ylitse
  8. nosta vuoka uunipellille ja paista uunin keskiosassa noin 30-45 minuuttia, kunnes pinta on kauniin kullanruskea
  9. anna vuoan jäähtyä ainakin 20-30 minuuttia, että pastitsio hieman asettuu ja annospalat ovat leikattavissa siististi, käytä sopivia lastoja ja veitsiä leikkaamiseen ja lautaselle nostamiseen
  10. arvioi kuinka kauan pitää malttaa maistamista ja polta sitten kielesi
En ollut koskaan maistanut pastitsiota missään, mutta luulen, että sain sen onnistumaan aika hyvin, ottaen huomioon, että juustot olivat vähän omasta ja asiakkaan päästä. Rakenne säilyi melko hyvin koossa ja kun otti haarukkaan jokaista kerrosta, oli suussa kivat maut, kaneli, juustot ja tomaatti. Tykkäsimme kumpikin tästä oikein paljon ja seuraavalle päivälle jäi vielä hyvät palaset, tämän pitäisi kestää hyvin uudelleen lämmittämisen. 


perjantai 29. lokakuuta 2021

Vesitornikanaa

Karvahattu päähän, ettei palele!

Lähiseudun kirkot on aika tarkkaan katsottu, joten kävimme tänään katsomassa kaikki vesitornit, joita lähiseudulla on. Kovin mieltä sykähdyttäviä tapauksia ei osunut kohdalle, mutta ei se haittaa. Ei kaiken tarvitse olla kaunista ja hienoa. Lähimatkailupäivän ateriaksi tein meille kanakastiketta (lue/ymmärrä: broilerikastiketta), jota tuli enemmän kuin luulin, siitä saamme toisellekin päivälle lounaan. 

Kanakastike neljälle (jos meitä olisi neljä)

  • 400 g broilerin sisäfileitä
  • oliiviöljyä
  • 2 rkl voita
  • 1 porkkana
  • 5 cm pätkä kesäkurpitsaa
  • 1 punasipuli
  • 1 sitruunaruoho
  • 3 pientä suippopaprikaa (punainen, keltainen ja oranssi)
  • 1 mieto chili
  • peukalon kokoinen pala tuoretta inkivääriä
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 1 rkl garam masala-tahnaa
  • suolaa ja pippuria 
  • 1 peltipurkki (normaalin hernaripurkin kokoinen) kookosmaitoa 
  • 1 limetin mehu
  • tuoretta korianteria
Aloitin silppuamalla porkkanan, punasipulin, kesäkurren, paprikat, chilin ja valkosipulin pieniksi, käytin kevyensarjan mandoliinini eräänlaista raastinta, sillä saa tasakokoista silppua, mutta saa varoa sormiaan. Inkiväärin kuorin ja raastoin. Sitruunaruohon leikkasin tyvipäästä pitkittäin halki parista kohtaa. Kuumensin syvällä pannulla tilkan oliiviöljyä ja kumosin kaikki vihannekset pannulle, sekoittelin pari kolme minuuttia. 


Lisäsin pannulle garam masala-tahnan ja sekoitin ja sitten kumosin mukaan kookosmaidon ja arvatkaa mitä, sekoitin! Jätin kastikepohjan kiehumaan maltillisesti. Leikkasin broileripalat vielä pienemmiksi paloiksi ja kuumensin toisella pannulla tilkan oliiviöljyä ja nokareen voita. Kun pannu oli kuuma, paistelin sillä puolet broileripaloista. Kun ne olivat saaneet hieman väriä pintaansa, kaadoin ne kastikkeeseen ja pintapaistelin toisen puolin broileripaloista. Sekoitin kastiketta hieman ja lisäsin siihen suolaa ja pippuria ja nostin sitruunaruohon pannulle niin, että irralliseksi leikattu pää oli kastikkeessa ja ohuempi pää tuli pannun reunan ylitse. 

Jätin kastikkeen kypsymään noin vartiksi. Sinä aikana sushiriisi tuli keittimessä valmiiksi, tykkään nykyään melkein aina keittää sushiriisiä lisäkeriisiksi, mikä lie syynä. En oikein välitä irrallisesta riisistä. Maistelin valmista kastiketta, lisäsin hieman suolaa, puristin puolikkaan limen mehun mukaan ja annosten päälle ripottelin vielä korianteria ja puristimme oman maun mukaan lisää limen mehua. 

lauantai 2. lokakuuta 2021

Ehkä aavistuksen myöhässä – jjapaguri

Viime vuonna Parasite toi minunkin tietoisuuteeni jjapaguri-nimisen ruoan, mutta tuolloin en saanut käsiini sen valmistamisessa oleellisia aineksia. Viikko sitten olimme Helsingissä ja tapasimme tuttujamme. He ovat innokkaita aasialaisen ruoan kokkaajia ja tuli puheeksi  mistä mitäkin raaka-aineita saa hankittua. Muistin silloin, että se yksi ruoka on vielä kokeilematta ja menin samantien katsomaan Nannan postausta aiheesta. Postauksessa oli oivallisesti kuva nuudeleista ja sen kuvan kanssa menimme Hakaniemessä Vii-Voaniin. Ei ollut kovin kallis ostos, neljä pussia nuudeleita maksoi 4,40€. En halunnut kokeilla ruoan tekemistä reissussa, vaikka se olisi ollut kyllä hyvin toteutettavissa retkiolosuhteissakin. Halusin kutsua elokuvasta kovasti pitäneen poikamme syömään jjapaguria. 

Tänään oli sopiva päivä kokeilla korealaista hittiruokaa. Luin vielä sauvajyväsenkin postauksen aiheesta, hän kokeili ruokaa jo silloin viime vuoden keväällä. Siitä ja Nannan postauksesta arvioin tekisinkö annoksen, johon tulisi kaksi vai neljä pussia nuudelia meille kolmelle syöjälle. Päädyin tekemään ruoan neljästä nuudelipakkauksesta. Katsoin vielä yhden Youtube-pätkänkin aiheesta. 


Jjapaguri kolmelle + yksi annos mukaan

  • 2 pussia Chapagetti-nuudeleita 
  • 2 pussia Neoguri-nuudeleita 
  • 2 litraa vettä keittämiseen
  • 300 g naudan sisäfilettä
  • 1 tl öljyä
  • suolaa ja pippuria
  • 1 rkl voita
  • kevätsipulia
Leikkaa liha pienehköiksi suupaloiksi, käytä niin mureaa lihaa kuin mahdollista, ettei kypsentäminen vie kauan. Halvat nuudelit kohtaavat tässä laadukkaan lihan, mutta ruoan voi toteuttaa ilman lihaakin tietysti. Elokuvassa tällä asetelmalla on tärkeä merkitys. 

Kuumenna vesi kattilassa kiehuvaksi. Avaa nuudelipussit ja ota niiden sisältä olevat maustepussit sivuun. Niitä on monta erilaista, kaikkia tarvitaan. 

Ripottele lihapaloille suolaa ja pippuria ja kaada päälle pieni liraus öljyä, sekoittele. Kuumenna pannu oikein kuumaksi ja kaada lihapalat kypsymään, sekoittele. 

Nosta nuudelikiekot kiehuvaan veteen ja lisää myös kaikkien nuudelipussien vihanneshiutalepussien sisällykset. Sekoittele pihdeillä tai syömäpuikoilla ja anna nuudelien kypsyä noin kolme minuuttia. Toisella kädellä sekoittele lihapaloja pannulla, lisää pannulle ruokalusikallinen voita. 

Kun nuudelit ovat kypsiä, ota ensin talteen pari desiä keittovettä ja kaada sitten nuudelit siivilään. Palauta nuudelit kattilaan. Avaa Chapagetti-nuudelien papukastikejauhepussit ja toisten nuudelien maustepusseista toinen. Tämä viimemainuttu mausteseos on voimakasta, joten käytä sitä varovasti, minä kumosin mukaan yhden pussillisen ja toisen jätin jemmaan. Jopa korealaisnainen videossa kehotti varomaan tätä mausteseosta, ettei ruoasta tulisi liian tulista. Sekoita ja lisää mukaan pari isoa lorausta nuudelien keittovettä, sekoita taas niin, että mausteet ja papukastikejauhe sekoittuvat nuudeleihin. Avaa vielä pienet öljypussit ja sekoita öljykin mukaan. Aivan lopuksi sekoita mukaan lihapalat pannulta. Matkin Nannaa vielä siinäkin, että silppusin annoksiin vielä kevätsipuliakin. 

Ai että oli hyvää! Aika harvoin sitä tulee tehneeksi ruokaa, josta ei oikein osaa arvata miltä se maistuisi tai pitäisi maistua. Olen toki syönyt instant-nuudeleita ennenkin, mutten näin hyviä ja sopivan mausteisia. Lihapalat olivat justiinsa sopivan kypsiä ja mureita. Kaksi ruokailijaa santsasi ja yhden annoksen vielä pakkasin pojalle mukaan. Ensi kerralla Helsingissä käydessäni, ostan lisää näitä nuudeleita jemmaan. 

Ja kauanko tämän ruoan tekemiseen meni? Olin leikannut lihan valmiiksi kuutioiksi ja kun vesi alkoi kiehua, meni lopuissa vaiheissa alle 10 minuuttia. Ihan seitsemään minuuttiin en tainnut päästä.