Korean Pot Roast

Itsenäisyyspäivänä meillä oli päivällisenä korealainen lihapata. Olen tekemässä jonkunlaista ruokavallankumousta keittiössäni, sellaista jossa lihalla olisi aiempaa pienempi rooli. Jo hankitut raaka-aineet on käytettävä kuitenkin, eiköstäjuu. Otin vinkit tähän ruokaa kivasta The Beach House Kitchen-blogista, joka on eri kuin tuttu suomalainen Beach House Kitchen-blogi. Lähdeblogissani pataruoka tehtiin padassa uunissa, minä tein haudutuspadassa. Muutenkin vähäsen soveltelin, en laittanut jotain ohjeessa mainittua chilikastiketta, koska olen nyyserö. 

Korean Pot Roast

Paisti

• 2 rkl oliiviöljyä
• 1,1 kg pala naudan sisäpaistia
• suolaa ja pippuria
• 1 sipuli pieneksi silputtuna
• 1 rkl valkosipulisilppua
• 1 rkl inkiväärisilppua

Haudutusliemi

•  2,5 dl lihalientä (poroa pakastimesta)
• 0,75 dl vähäsuolaista soijakastiketta
• 2 rkl gochujangia (korealaista chilitahnaa)
• 1 rkl seesaminsiemenöljyä
• 1 rkl riisiviinietikkaa (muukin etikka käy)
• 0,5 dl ruskeaa sokeria, muscovadoa tai fariinia
• 0,5 dl vettä
• 2 tl maissitärkkelystä

Aloitin tämän ruoan valmistamisen jo ennen aamiaista. Arvelin, että alkuhommissa menee noin 20-30 minuuttia ja sinä aikana kahvikone ehtisi kuumentua. Antti  meni ruokkimaan lintuja ja palatessaan sisälle noin vartin päästä hän ihmetteli, että miten se ruoka nyt jo on valmista. Kastike tuoksui niin voimakkaasti, että joku olisi voinut ajatella, että nythän on jo päivällisaika. 

Keräsin ensin pieneen kattilaan haudutusliemen ainekset kahta viimeistä ainesta lukuunottamatta, vettä ja maissitärkkelystä, niitä tarvittiin vasta lopussa. Sekoittelin aineksia ja kuumensin liemen kiehuvaksi. Jätin sen kattilaan odottamaan. 

Pintamaustoin paistipalan suolalla ja pippurilla. Otin esille pannun ja lurittelin sille hieman öljyä, jossa paistoin paistipalaa joka puolelta muutamia minuutteja. Nostin palan pienempään haudutuspataani. Jatkoin pannulla, lisäsin sille silputun sipulin, valkosipulin ja inkiväärin ja paistelin niitä muutaman minuutin. 

Kaadoin haudutusliemen pataan paistin päälle ja siihen pinnalle vielä sipuliseoksen. Kansi päälle ja high-asetus hommiin. Noin tunnin kuluttua käänsin paistin kylkeä ja toisen tunnin kuluttua uudelleen. Lientä oli sopivasti, noin puoleen väliin paistia. 

Neljän tunnin kohdalla nostin paistin leikkuulaudalle. Sekoitin pienessä kupissa veteen pari teelusikallista maissitärkkelystä ja sekoitin. Kaadoin suurusteen padassa olevaan liemeen. Sekoittelin, liemi saostui kivasti hieman paksummaksi kastikkeeksi. Leikkasin paistin isohkoiksi paloiksi ja palautin ne pataan vielä noin puoleksi tunniksi. Maistelin onko suolaa ja pippuria tarpeeksi. 

Tästä tuli erilainen kuin tavallisesti tekemästäni palapaistista, kypsänä kuutioitu liha oli oikein hyvärakenteista, Korea-maut tulivat sopivasti esiin, ei liikaa, muttei ollut pliisuakaan. Söimme lihapataa riisin  ja CampaKimchin kanssa. Tämä lihapata oli meille kahdelle tietysti aivan liian suuri annos. Lapioin suurimman osan pakasterasiaan, siitä syömme aterian joskus tulevaisuudessa. Myös pelkkää kastiketta jäi noin 2,5 dl, jolle kehittelen myöhemmin jonkun muun täyteosan. 

Jatkossa tavoittelen sitä, että lihan osuus ruokavaliossamme pienenee. Eikä se tarkoita, että joutuisimme mitenkään syömään huonommin, ei todellakaan. Minulla on paljon oppimista muista proteiinilähteistä ja niiden hyödyntämisestä. Tykkään lihasta, mutta ymmärrän kyllä, että tykkääminen ja tarvitseminen ovat eri asioita. Ainakin on mahdollista opetella ja kokeilla uutta. Onhan tässä lihaa syöty jo aika monta vuosikymmentä. 

Korealaista keittiötä ei ole kuitenkaan pakko jättää, sieltä löytyy vaikka mitä kokeiltavaa, vaikkei aterialla olisikaan  lihaa. Kukaan ei pakota minua, mutta tahdon lähteä uusille urille, jotka tähtäävät terveellisyyteen ja ovat maapalloa huomioon ottavia. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Oi kimchi – kurkkukimchi

Kuvassa näkyy sukkajalkani

Viime aikoina olemme syöneet melko paljon korealaista ruokaa, vaikken ole ehtinyt kovinkaan paljon ehtinyt edistää lempikulttuuriani, k-draamoja. Spotifyn vuosikoosteeni on täysin k-pop-painotteinen sentään. Tänään meillä oli korealaisittain marinoitua kanaa, pieni munakasrulla ja mikä parasta ja nopeinta, kurkkikimchiä. 

Reissusta palattuamme tein kimchisatsin, joka onnistui aika hyvin, kaali fermentoitui kivasti, tulisuus oli hiinä ja hiinä, yhtään tulisempaa emme kaivanneet. Tänään purkissa oli enää vain vähän lientä. Kauppareissulta oli hankittuna pieniä kurkkuja, ei ihan meikäläisiä kasvihuonekurkun kokoisia, muttei kuitenkaan avomaankurkun kokoisia. Siltä väliltä. Niistä tein meille sivukkeeksi kurkkukimchiä. 

Nopea kurkkukimchi kahdelle yhtä ateriaa varten

• 3 pientä kurkkua
• 1 dl kimchipurkin lientä, jossa vähän sattumia
• 1 tl paahdettua seesaminsiemenöljyä
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Pese kurkkujen pinta, jos siltä tuntuu. Murskaa kurkut vaikkapa kaulimella tai kuten minä lihanuijalla (piti vähän etsiä, en ole vuosiin käyttänyt minkään rusikoimiseen) isohkoihin paloihin, niistä tirskuu vettä ja tulee hyviä suupaloja, auta hieman veitsellä lopuksi. Ei ole tarkoitus tehdä mitään muusia, vaan vain isoja erikokoisia paloja. Sekoita paloihin kimchilientä. Jollei ole valmiiksi kimchipurkista ottaa lientä, sen voi sekoittaa samaan tapaan kuin tavanomaista kimchiä varten, kuten tein ensimmäisen campakimchin aikaan. 

Jätä kurkkukimchi maustumaan, mielellään pariksi tunniksi ainakin, mutta kyllä se maistuu ihan melkein samantienkin. Tämä mukavan rapsakka sivuke maistui todella hyvin grillatun kanan ja munakasrullan kanssa. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki koreat kokkailuni. 

Kimchijeon eli kimchipannukakku – nopea sivuke korealaiselle päivälliselle

Viikonloppuna meillä oli uusien lattiatyynyjen sisäänajoilta, änkesimme itsemme enemmän tai vähemmän ketterästi risti-istuntaan olohuoneen lattialle matalalle sohvapöydälle katetun korealaisen päivällisen ääreen. 

Ateria koostui nopeista kokattavista, olin laittanut jo aamupäivällä broilerin sisäfileitä (se on niiden kauppanimi, enkä ole vieläkään ottanut selvää onko se ihan oikea nimitys rintafileen vierestä leikatulle ohuelle suikalemaiselle palalle) marinadiin. Olin ostanut Lidlistä pienen purkin Korean BBQ-kastiketta, jota käytin 2 kukkurallista teelusikallista 350 grammaan broileria. Sekoittelin marinadin lihapaloihin ja laiton jääkaappiin maustumaan. Kastike ainakin tuoksui oikeanlaiselle. 

Meillä on uusi grilli, edellisen hankimme noin 25 vuotta sitten ja se kyllä palveli hyvin lukuunottamatta paria viimeistä vuottaan. Pohjaosa kului puhki ja osa polttimoista suostui toimimaan vain houkuteltuna. Sivukeitin oli se, mitä lopussa enää tuli käytettyä, sillä keittyivät  niin mehut kuin kaalitkin. Sivukeitin piti olla ehdottomasti uudessakin grillissä. Ostimme lisäosana grilliin pyöreän paistolevyn ja sillä lauantain BBQ-kanatkin grillattiin. Hyvin onnistui, vaikka päivän valoisa aika ehti  mennä ohitse, grilliin pitää vaan tehdä säätönappuloihin jonkunlaiset merkit vaikka kynsilakalla, ovat niin fiinit, ettei meinaa ymmärtää mikä on säätösuunta, se oli entisessä grillissä selvempää. Kuvassa alla on vielä se grillin vakiovarusteena oleva pyöreä ristikko, sille kohdalle laitetaan matalareunainen paistolevy, jossa on kahvat, joten sitä voi liikutella kuumanakin kunnon patakintaat kädessä. 

Grillatuille korealaiskanoille laitoin yksinkertaisesti vain salaatilehtiä kaveriksi, hyvä niin, sillä ateriasta tuli aivan tarpeeksi suuri kimchipannukakun kanssa. 

Sivuke aterialle oli nopea kimchipannukakku, johon ohjeen otin Korean Bapsang-blogista, joka on korealaisen ruoan aarreaittani. Toinen aarreaittani on Beyond Kimchee, jossa on myös kimchipannukakkuohje, ellei -ohjeita. Pienensin ohjetta, koska halusin tehdä kaksi pienehköä pannukakkua tälle aterialle. 

Kimchipannukakku kahdelle

• 1 dl korealaista pannukakkujauhetta (voi ostaa aasialaisten ruokatarvikkeiden kaupoista, mutta vehnäjauhoista tai vaikka riisijauhosta tämän voi tehdä, lähdeblogissa on hyvä ohjeet sillekin)
• 1 dl vettä
• 1 kevätsipuli silppuna
• 1 dl silpuksi leikkattua kimchiä (kotitekoinen kimchini on nyt hyvässä vaiheessa, fermentoitunut hyvin ja on oikein maukasta)
• 2 rkl kimchilientä
• 2 rkl öljyä

Tämä on hyvin helppo ja nopea sivuke, sipuli ja kimchi leikataan silpuksi ja sekoitetaan pannukakkujauheesta, vedestä ja kimchiliemestä tehtyyn taikinaan. Taikinan on hyvä olla sen paksuista, että se hyvin valuu lusikasta. Pienet paakut eivät haittaa mitään. Pannulla kuumennetaan hyvä loraus öljyä ja pannulle lusikoidaan puolet taikinasta (paistoin pienellä pannulla, halkaisija noin 18 cm). Taikina levitetään tasaiseksi ja paistetaan kunnes alapuolella alkaa olla ruskeita paistumia ja pinta hyytyä. Pannukakku kiepautetaan ylösalaisin ja pintaa painetaan hieman lastalla, että alapuoli rapeutuu. Kumpaakin puolta paistetaan noin 4 minuuttia. Valmis pannukakku luisutetaan lautaselle odottamaan ja paistetaan vielä toinenkin pannukakku. 

Valmiit pannukakut leikataan suupalan kokoisiin osiin ja niitä voi syödä ihan sellaisenaan. Meillä oli dippikastikkeena hieman majoneesia, johon sekoitin puoli teelusikallista gochujangia, korealaista chilitahnaa. Lisään tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Illan elokuvaksi valitsin lopulta kummankin suosikin 80-luvun alusta, The Blues Brothersin. Jaksoi se edelleen naurattaa. Siitä jatkumona istuimme edelleen enemmän tai vähemmän notkeasti lattiatyynyilllä ja katsoimme Natsat. Sekin on ihan hauska, aina se Poliisiopiston voittaa (sen katsoimme alkuviikosta ihan telkkari-telkkarista, kun arvelin etten ole sitä koskaan katsonut). Poliisiopiston voittaminen nyt ei ole toisaalta kovin suuri meriitti. Koska elokuvien katsominen on hauskaa, päätimme katsoa vielä kolmannenkin ja se oli sitten Kunniattomat Paskiaiset. Saa nähdä miltä se maistuu vaikka 20 vuoden kuluttua. Tänään huomasin, että olipa tämä kolmikko kyllä melkoinen. 

Kahdessa ekassa ei ollut yhtään asiallista naisroolia, ainoat naiset olivat hullu tyttöystävä erilaisine aseineen, pelottava nunna ja miehenkipeät sotapoliisit. Ai olihan Blues Brotherissa tomera dinerin pitäjä (Aretha Franklin), tosin hänetkin laitettiin miestään kyykyttämään, mutta eihän mies tietenkään välittänyt, vaan lähti poikien kanssa reissuun. Onneksi Kunniattomissa Paskiaisissa on hyvä naisrooli, Shosanna. Eikä elokuvatähtikään ihan ponneton ollut. Kumpikin nainen kuoli elokuvassa, naiset laitetaan kuolemaan, jos ovat muitakin kuin miesten käyttöesineitä ja laitetaan vaikka olisivatkin vain niitä käyttöesineitä. 

Nyt pitää tutkia elokuva-arkistoamme ja katsoa eikö sieltä löydy mitään elokuvia, joissa naiset ovat oikeasti hyvissä rooleissa ja jopa jäävät lopuksi eloon. Amelien katsoimme jo kesällä, joten ei sitä nyt heti. Yksi tulee mieleen, mutten ole katsonut sitä hetkeen ja voi olla, että tältä kantilta ajateltuna sekään ei täytä kriteeriä hyvästä naisroolista. 

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha korealaisittain ja saunamuna

Otin jo eilen varaston pakastimesta pakkauksen ohuita naudanlihaviipaleita, suunnitelma oli tietysti korealainen päivällinen. Etsin ohjetta ja laitoin lihan marinoitumaan hyvissä ajoin. Löysin sopivan ohjeen Beyond Kimchee-blogista. Siellä kerrotaan hyvin tämän ruokalajin historiasta, josta tietysti kaikesta k-jutuista kiinnostuneena tykkään. (k-jutut: k-draama, k-pop, k-ruoka, k-historia). Tärkeintä oli siis löytää lihalle sopiva mureuttava marinadi. Pienensin  ja muutin mittasuhteita hieman marinadin ainesmääriä.

Nuhbiani – kuninkaallinen naudanliha

• 320 g pakkaus ohuita naudanlihaviipaleita (tuotenimenä lehtipihvit)
• 0,5 dl soijakastiketta
• 2 rkl hunajaa
• 2 rkl miriniä
• 1 kiivi 
• 0,5 puolikas punasipuli silputtuna
• 1 tl inkiväärimurskaa
• 2 tl valkosipulimurskaa
• pippuria ja suolaa
• 2 rkl seesaminsiemenöljyä

Sivukeriisi

• 1,5 dl sushiriisiä
• 2,5 dl vettä

Korealaiset saunamunat 

• 4 kananmunaa
• vettä niin paljon, että kananmunat peittyvät painekattilassa
• paljon aikaa

Aloitin laittamalla naudanlihaviipaleet marinadiin. Nämä lihaviipaleet olivat nimellä lehtipihvi, mutta minusta ne olivat juuri omiaan korealaiselle päivälliselle. Sattuivat olemaan jo alennuksessakin. Sekoitin kaikki marinadin ainekset keskenään. Kiivi oli keltainen ja niin kypsä, että se lähti lusikalla kuorestaan ja muusautui helposti aivan atomeiksi. Kiivi sopii hyvin mureuttamiseen, toinen vaihtoehto olisi ollut ananasmehu, mutta mitään ananasta meillä ei olisi ollutkaan. Leikkasin lihaviipaleet pienempiin paloihin ja levittelin ne lasiastiaan. Kaadoin marinadin päälle ja sekoittelin. Nostin astian kannella peitettynä ja paino päällä ulos grillin sivupöydälle, ulkona oli juuri sama lämpötila tänään kuin jääkaapissa, joka on nyt melko täynnä auton jääkaapista tuotujen ruokien vuoksi. Liha sai marinoitua muutaman tunnin.

Sivukkeeksi laitoin halvan sähkön päivänä korealaisia saunamunia (linkissä kerrotaan mitä ne ovat ja miten niitä tehdään) painekattilaan kypsymään. Olisin voinut tehdä ne kaasullakin, mutta sähkö ei tosiaan tänään maksanut oikein mitään. Laitoin neljä kananmunaa painekattilaan pienelle ritilälle (muinaisesta riisinkeittimestä jäänyt ritilä) ja vettä niin paljon, että kananmunat peittyivät. Kansi kiinni ja induktio täysille. Vei noin 10 minuuttia, että paine kerääntyi kattilassa niin, että kannen siniraitainen merkki kohosi 2/3 näkyville. Pienensin lämpöä kattilan alla asetukselle 3 (levyn asetukset ovat 1-9). Merkki kannessa laski hieman niin, että sinisistä raidoista näkyi puolitoista. 

Laitoin sitten ajastimeen 99 minuuttia ja sen aikaa kanamunat kypsyivät painekattilassa. Vesihän ei sieltä karkaa minnekään, ei tarvitse pelätä kattilan kiehumista kuiville eivätkä kananmunat myöskään mene rikki kattilassa kypsyessään. Tai ainakaan minulla ei mennyt nyt, eikä ensimmäiselläkään kerralla. 

99 minuutin kuluttua päästin paineen pois kattilasta, sitä muuten riittikin varmaan minuutin ajaksi. Laitoin kananmunat kylmään veteen. Niiden kuoret olivat hieman tummemmat kuin keittämisen alussa. Jonkun ajan kuluttua kuorin kananmunat ja kuori irtosi oikein hyvin. Leikkasin kananmunat puolikkaiksi. Valkuainen oli saanut kauniin pähkinäisen värin, keltuaiset olivat hyytyneitä, eivät niin kermaisia kuin toivoin. Pirskotin niille hieman seesaminsiemenöljyä ja ripottelin ruohosipulisilppua.

Riisi kypsyi malliston pienimmässä riisinkeittimessä, se on nopea laite. Kahden hengen annos sivukeriisiä valmistuu  noin 20 minuutissa. 

Kun kananmunat oli saatu keitettyä ja liha oli marinoitunut useampia tunteja, laitoin uunin kuumenemaan (koska halpa sähkö) 200 asteeseen. Nostelin lihaviipaleet pellille alumiiniritilälle (en ole oikein keksinyt aikoja sitten ostamilleni alumiiniritilöille käyttöä) ja paistoin lihaviipaleita ensin 5 minuuttia yhdeltä puoleltaan. Käänsin viipaleet ja paistoin vielä toisen viisi minuuttia (lehtipihviviipaleet olivat noin puolen sentin paksuisia). 

Annoksiin kuopaisin riisinkeittimestä kauhallisen riisiä ja siihen päälle nostelimme kiivillä mureutettuja naudanlihaviipaleita. Saunamunat olivat sopiva sivuke, samoin muutama päivä sitten alulle laittamani kimchi. Se on vielä vaiheessa, makua on jo, mutta kaali vielä rapeaa.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokkailuni. 

Muuten hyvä mutta huono – lohikeitto

Eilen ruoanlaittojonossa oli 150 g lohta ja visualisoin todella kaunista keittoa, johon tulisi porkkanaa, perunaa ja lohta. Sellaista teinkin, mutta siitä ei tullut kaunista. Tiedän syyllisenkin, tai oikeastaan kaksi. Ensimmäinen syyllinen olin minä itse ja osakas tässä sopassa oli violettipintainen porkkana. 

Lohikeitto joka ei kauneuspisteitä saanut

• 150 g lohta (nahaton ja kuutioiksi leikattu)
• suolaa ja pippuria
• limettimehua
• 4 porkkanaa (mieluiten oransseja tai keltaisia)
• 3 perunaa
• 1 rkl oliiviöljyä
• 6 ruusukaalia
• 1 suuri kevätsipuli
• muutama pinaatinlehti (loput kompostiin, koska olivat menossa huonoiksi)
• 4 dl vettä
• 1 dl kookoskermaa
• korianteria silppuna

Korjaussarja

• 4 dl vettä 
• 1 rkl soijakastiketta
• 1 rkl tomaattipyrettä
• muutama hippu sahramia
• ruohosipulia silppuna
• lisää limettimehua

Kuorin ja viipaloin porkkanat ja perunat, samoin viipaloin kevätsipulin. Valikoin pinaattirasiasta kunnolliset lehdet ja loput menivät kompostiin. Leikkasin ruusukaalit puolikkaiksi ja otin päällimmäiset lehdet ja kannat pois. Poistin lohipalasta nahkan ja leikkasin kalan kuutioiksi, joille ripottelin suolaa ja pippuria ja vähän limettimehua. 

Kuumensin pannulla lorauksen oliiviöljyä ja kuullotin siinä muutamia minuutteja porkkana- ja perunaviipaleita. Kumosin ne kattilaan ja kaadoin päälle vettä sen verran, että ainekset peittyivät. Kuumenin keittopohjan kiehuvaksi ja pian huomasin, että pieleen meni. Violettipintainen porkkana värjäsi veden (eikä mitenkään yllätyksellisesti, olisihan tuo pitänyt älytä) todella ruman väriseksi, hailukan violetiksi. Tuumin hetken mitä tehdä ja päätin sitten antaa vihannesten kypsyä hetken ja vaihtaa sitten keitinliemen.

Näin sitten teinkin, kaadoin perunat ja porkkanat siivilään ja palautin ne sitten kattilaan uuden veden kanssa. Kyllä ne hemputin porkkanat edelleen värjäsivät vettä hieman, muttei niin pahasti. Jonkun ajan kuluttua, kun porkkanat alkoivat olla kypsiä, lisäsin keittoon ruusukaalit, kevätsipulin, pinaatin ja lohikuutiot. Sekoittelin ja olin lähes tyytyväinen. Maustoin limettimehulla, suolalla ja pippurilla. 

Kun lohikin oli kypsää tein seuraavan möhlinnän, lisäsin mukaan kookoskermaa. Ja sehän sai keiton näyttämään ikävästi siltä, että se olisi jo kertaalleen syöty. Kookoskerma jopa hieman leikkasi kiinni, ehkä limettimehun vuoksi. 

Korjaustoimenpiteinä käytin vaihtoliemen lisäksi soijakastiketta (auttoi vähän), tomaattipyrettä (vei väärään suuntaan) ja sahramia (auttoi vähän peruuttamaan pyrevirhettä). 

Mutta sekoittelin, maistelin ja sanoin Antille, että katsellaan syödessämme vaikka pihan lintuja keiton sijaan. Se maistui kyllä hyvältä, mutta näytti pahalta. 

Keittokulhossa ruoka näytti hieman paremmalta etenkin, kun päälle tuli vielä korianteria ja ruohosipulia. Liemi oli lohikeitoksi aivan liian paksua, mutta lohdutin itseäni, että tämähän on vähän (tosi vähän) kuin amerikkalaista chowderia, jollaiseen en kyllä lainkaan pyrkinyt. 

Tarinan opetus: Älä käytä violettia porkkanaa liemiruokaa. Koskaan. Ikinä.

Ahven on kala

Katsoin CampaSimpukan kieltämättä pitkähköä tunnistelistaa sillä silmällä, että montako ahvenaiheista postausta sieltä löytyy näiden 13,5 vuoden ajalta. Yksi. Noloa. En voi edes väittää, että olemmehan me ahventa syöneet muulloinkin, useinkin vaikkei ole tullut postattua. Emme ole. Meillä ei ole tapana kalastella ja usein kalatiskien äärellä valinta osuu johonkin muuhun kalaan tai jää kala kokonaan ostamatta, niin hinta- kuin tuoreussyistäkin. Eilen kuitenkin ostimme neljä ahvenfilettä ja nyt ne on jo syötykin. 

Ahventa porkkanoiden ja ruusukaalien kanssa

Ahvenet

• 4 nahatonta ja lähes ruodotonta ahvenfilettä
• suolaa ja pippuria
• 1 rkl voita
• 1 rkl oliiviöljyä
• ruohosipulia pihan kulatungasta

Sivukkeet

• 4 pienehköä porkkanaa
• 12 ruusukaalia
• 1 rkl voita
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl hunajaa
• suolaa ja pippuria
• ruohosipulia

Aloitin kasviksista, kuorin porkkanat ja leikkasin ne vinottain viipaleiksi. Leikkasin ruusukaalien kannat pois ja kuorin päällimmäiset lehdet ennen kuin halkaisin kaalit puolikkaiksi. Nostin liedelle kaksi pannua ja niille voita ja oliiviöljyä. Ripottelin ahvenfileille suolaa ja pippuria. 

Aloitin toisen pannun kuumentamisen ja kun voi ja öljy olivat kuumia, kumosin porkkanaviipaleet ja ruusukaalipuolikkaat pannulle. Kääntelin kaalit leikkuupinta alaspäin. Maustoin suolalla ja pippurilla ja muutaman minuutin kuluttua lurittelin pannulle hieman hunajaa. Laitoin kannen päälle ja lämpöä pannun alla vähemmäksi. Jätin sivukekasvikset kypsymään noin viideksi minuutiksi. Sitten otin kannen pois ja lisäsin hieman lämpöä, että kasvikset saisivat hyvän paahtuneen pinnan. 

Samaan aikaan kuumensin toisen pannun ja voin kuohun asetuttua nostelin ahvenfileet pannulle. Paistoin fileitä noin 3 minuuttia puoleltaan. Annoksiin jaoin lautasille ensin porkkanat ja ruusukaalit ja niiden päälle kaksi filettä kumpaankin. Päälle ripottelin ruohosipulisilpun. Tämä oli nopea ateria valmistaa eikä syömisessäkään kauan nokka tuhissut. Antin ahvenissa oli muutama ruoto, minulla kaksi. En oikein edes muistanut niitä tunnustella valmistuksen alussa. 

Dakgaejang – mausteinen korealainen kanakeitto

Muuttohommat autosta taloon jatkuvat, nyt autossa ei ole enää mitään jäätymisvaaran alaista, ei ruoanmurenaa ja kaikki pehmopaperit ja kerta-astiat on laitettu tiiviiseen kannelliseen laatikkoon, kengät ja takit tuotu sisälle, etteivät houkuttele hiiriä pesimään. 

Talossa on nyt sitten kasoja, kasseja, laatikoita läpikäytäväksi. Mitä käytämme talven aikana pois ja loppuun, mitä pakkaamme ensi kevättä varten valmiiksi. Muttei liikaa samana päivänä. Ahkeroituamme aikamme pysähdyimme katsomaan vuoden 1923 mykkäelokuvaa Koskenlaskijan morsian. Olipa se hyvä, en odottanut. En olekaan pitkään aikaan katsonut yhtään mykkäelokuvaa. Voisikin katsoa lisää. 

Elokuvakokemuksen jälkeen olikin hyvä aika valmistaa korealainen päivällinen kahdelle. Aloitin sen kyllä jo eilen etsimällä ohjeen ja laittamalla yön halvoiksi sähkötunneiksi kokonaisen broilerin haudutuspataan. Aamulla se oli täydellisen kypsä ja helppo nyhtää rasiaan. 

Ohjeen keittoon otin Korean Bapsang-blogista. En ollut koko kesän aikana ehtinyt tehdä itselleni uusia korealaisia ruokia, joten tämä oli todella kiva löytö. Ihan vähän erilailla tein, osaksi siksi että luin ohjeen huolimattomasti, voitteko uskoa? Tässä alla kuten tein ja linkistä löytyy se oikea tapa. 

Dakgaejang – mausteinen korealainen kanakeitto kahdelle

• 1 suuri kypsä broilerin rintafile nyhdettynä (muut osat säilöin tiiviiseen rasiaan jääkaapin nollalaatikkoon)
• 3 vihersipulia paloihin leikattuna
• puolikas keltasipulia lohkoihin leikattuna
• 4 dl vettä
• 1 rkl seesaminsiemöljyä
• 0,5  rkl soup soy saucea (se on paksuhkoa soijakastiketta, mutta jos sitä ei juuri ole saatavilla, mikä hyvänsä soijakastike käy)
• 1 rkl gochujangia (korealaista chilitahnaa, ohjeessa käytettiin gochugarua, joka chilihiutaleita)
• 1 tl valkosipulimurskaa
• suolaa ja pippuria (hyvin vähän)
• 1 kananmuna kevyesti sekoitettuna

Koska broilerini oli jo kypsää ja nyhdettyä, minun ei tarvinut keitellä sitä. Tein keiton liemen hieman soveltaen. Laitoin kattilaan vettä ja puolikkaan sipulin lohkoihin leikattuna ja keitin sipulilientä noin 5 minuuttia. 

Sekoitin kattilassa seesaminsiemenöljyn, gochujangin, soup soy saucen ja valkosipulimurskan ja kuumensin seosta. Lähdeohjeessa tämä tehtiin hieman eritavalla, mutta minun tapanikin toimi. Kaadoin kuuman sipuliliemen kattilaan ja sekoittelin. Kun seos kiehui, lisäsin mukaan broilerin ja vihersipulipalat ja annoin keiton kiehua vielä noin 5 minuuttia. Lopuksi kaadoin vatkatun kananmunan keittoon, sitä ei sekoitella, vaan annetaan hyytyä noroina liemeen. 

Tarjolle asetin keiton riisin kanssa, apinoin K-draamoista näkemääni tapaa, jossa höyrytetty riisi laitetaan erilliseen kuppiin ja sitä lusikoidaan yhtämatkaa keiton kanssa ja sattumia söimme myös puikoilla. Oli todella hyvä keitto, sopivan mausteinen, muttei liian tulinen. Sain myös tehtyä tällä  kertaa juuri sopivat kaksi annosta, ei jäänyt tähteitä. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kokeilujani korealaisen  keittiön parissa. 

Kotiinpaluukeitto myskikurpitsasta

Kotiin tultuamme on ollut monenlaista hoppua, mutta syödäkin on pitänyt. Ensimmäisenä päivänä tein meille lohibulgogia riisin kanssa, otimme autosta minikokoisen riisinkeittimen talveksi taloon, sillä tulee nopeasti juuri sopiva kahden hengen riisiannos. 

Sitten tein lihapullia ja perunamuusia, mutta niistä ei tullut yhtään kuvaa. Miten se on mahdollista, onhan puhelin lähestulkoon liimattu käteen? En myöskään soittanut lihapullille ja muusille. Eilen olin yksin kotona ja söin tähdenlentoja, niitä ignoorattuja lihapullia ja puolet tähdemuusista. Loput ajattelin käyttää johonkin jatkojalostukseen. 

Tänään Antti palasi reissultansa ja minä eilistä täysvelttoilua peitelläkseni tein päivällisen jo valmiiksi hänen tuloaikaansa tähdäten. (ei sinänsä ole ihan totta tuo täysvelttoilu, katsoin 10 jaksoa k-draamaa, siihen ei ihan kaikki pystykään JA viikkasin kaikki talouden pyykkitelineelliset kuivaa pyykkiä paikoilleen). Aloitin jo aamulla kurpitsan paahtamisella. Suunnitteilla oli myskikurpitsakeitto. 

Myskikurpitsakeitto kahdelle muutamin lisäyksin

• 1 pienehkö myskikurpitsa
• 1 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta timjamia
• 2 porkkanaa
• 2,5 dl tähdeperunamuusia
• 3 dl kasvislientä
• 1 dl kermaa
• suolaa ja pippuria
• tuoretta timjamia
• oliiviöljyä

Halkaisin myskikurpitsan ja kaivoin siemenet pois. Nostin puolikkaat airfryerin koriin muotoon tehdyn leivinpaperin päälle. Luritin päälle hieman oliiviöljyä, kiersin myllyistä suolaa ja pippuria ja riputtelin pinnalle vielä tuoreita timjaminlehtiä. Paahdoin puolikkaita 180 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes kakkutikku sujahti helposti kurpitsan läpi. Kun puolikkaat olivat hieman jäähtyneet, koversin kypsän kurpitsan blenderin kannuun odottamaan. 

Kuorin kaksi porkkanaa ja leikkasin ne muutamiin paloihin. Kypsensin ne höyrykattilassa ja nostelin kypsät palat blenderiin kurpitsan kanssa odottamaan lopputoimia. 

Muusin tähteet olivat hollilla odottamassa, mikäli niille olisi käyttöä, en oikein tiennyt paljonko kurpitsasta ja porkkanoista tulisi keittoa. Kuumensin kasvisliemen ja kaadoin sen blenderin kannuun ja laitoin koneen laulamaan. Sillä on vain yksi laulu, jonka se osaa, mutta tosi hyvin sen se osaakin. Koska näytti, että keittoa tulisi melko vähän, lisäsin muusinkin mukaan ja hieman kermaa ja taas kone lauloin saman säkeistön oikein aiemminkin. Keittoa tuli nyt noin 3/4 litraa, joka oli sitten jo vähän liikaakin yhdelle aterialle, mutta eipä sitä voinut enää vähentääkään. Maistelin ja lisäsin vielä pippuria. 

Annosten päälle laitoin vielä hieman oliiviöljyä, lisää pippuria ja timjamia. Oli todella hyvä syvänmakuinen keitto ja seuraksi leivotut pussinpohjasämpylät maistuivat myös hyvin. Niihin tuli ohrajauhoja, ruisleseitä ja -jauhoa sekä vehnäjauhoja. 

Uudet lautaset ilahduttivat, niissä tosin keitto jäähtyy nopeammin kuin kulhomaisemmissa astioissa, joita olemme viime vuodet käyttäneet. 

Muistin muuten nyt, että olisin voinut viimein kokeilla sosekeiton lämmittämistä blenderissä, sillä Kitchen Aidin tässä mallissa (jonka rungon ostin aikoinaan ChocoChili-blogin Elinalta ja kannun Tallinnan Homedecor-keittiötarvikeliikkeestä) on kuumennustoimintokin. Mutten vieläkään muistanut. Ei se varmaan vaikeaa ole, mutta tuntuu niin ylivoimaiselta etsiä käyttöohje ja lukeakin se.