Noutoruokaa leirialueella

Tänään ei huvittanut tehdä ruokaa, etenkään huomattuanni, että leirialueen ravintolasta saattoi noutaa flammkuchenia, en tiedä onko ruokalistan nimi flammekueche ranskaa vai peräti bretonia. Saimme selville, että päiväpaussin jälkeen ravintola aukeaisi sunnuntaina uudelleen klo17 ja sekin selvisi, että pizzoja ja näitä flammekuecheja paistellaan muutamana päivän viikossa, hämmästyttävästi juuri sunnuntainakin. 

Viideltä sitten heti innokkaasti tilaamaan, mutta eihän se nyt niin helppoa ollut. Uuni olisi kuuma vasta seitsemältä, eikä suinkaan heti ravintolan auettua. Antti tilasi ja maksoikin sitten yhden pizzan ja yhden flammekuechen ja palasi leirillemme odottamaan pariksi tunniksi. Onneksi ei ollut hirveä nälkä. Sitten kun hän meni seitsemältä noutamaan tilaustamme, kuten oli neuvottu, sanottiin että noin 10 minuutin päästä sitten olisi valmista. Semmoista on Ranskassa. 

Mutta kumpikin paistos oli oikein hyvää ja näistä tämä vaalea flammekueche kuittaisi päivän ranskalaisuuden ruokahaasteeseemme. Muutama pala jäi vielä huomiselle. 

Tour de Francen toisen etapin seuraaminen venyi sitten tämän paistohommelin takia melko myöhään, emme malttaneet kuitenkaan oikoa kovin paljon, vaan katsoimme noin 120 km etapista. Nopein oli Isaac del Toro ja toisena maaliin ajoi (ja näytti, että antoi voiton Torolle) saman tallin Tadej Pogacar. Kokonaiskilpailun ykkösenä vain kuuden sekunnin turvin on Jonas Vingegaard ja toisena Tadej. Huomenna kolmas etappi alkaa vielä Espanjan puolelta, mutta päätyy Andien (korjaan Pyreneitten) yli Ranskaan. Meillä on jostain syystä sanottu Pyreneitä Andeiksi pitkän aikaa. 

Tarte Flambée revisited

Tänään menin hieman oikaisten ja hävikistä toivottavasti herkuksi-mentaliteetilla, sillä varastoissani oli yhtä jos toista käyttörajojensa reunalla. Kyseessä oli Alsacen alueella tuttu tarte flambée, johon voi laittaa mitä nyt sattuu löytymään, mutta pääasia on, ettei siihen tule tomaattikastiketta. Tai jos tulisi, pitäisi nimeä miettiä uudelleen. Käytin myös valmistaikinan, sillä senkin päivämäärä alkoi kolkutella. Säästin säilykepurkissa olevan tomaattikastikkeen jääkaappiin myöhempiä pizzoja varten. 

Tarte Flambée soveltuvin osin

• 1 Lidlin valmis pizzataikinarulla
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 uuden sadon sipuli 1 pieni kesäkurpitsa
• muutama viipale chorizoa kuutioiksi leikattuna
• 1 pieni purkki smetanaa

Tähän kuuluisi tulla pekonia ja ranskankermaa, mutta koska minulla oli käytettävänä smetanaa ja chorizoa, niin käytin ne pois. Kuumensin uunin 225 asteeseen ja levitin taikinan leivinpaperin päälle, kaulitsin sitä hieman ohuemmaksi. 

Viipaloin kesäkurpitsan ja sipulin mandoliinilla ohuiksi viipaleiksi ja leikkasin chorizoviipaleet kuutioiksi. Kuumensin pannulla hieman oliiviöljyä ja sijoittelin kesäkurpitsaviipaleet pannulle hieman kypsymään. Laitoin ne sitten lautaselle odottamaan ja käytin sipulisilppua ja chorizokuutioita myös pannulla pari minuuttia. 

Levitin smetanan pizzataikinalle tasaisesti ja siihen päälle kesäkurpitsaviipaleet, sipulit ja chorizot. Paistoin flambéeta noin 15 minuuttia, kunnes reunat olivat kauniin ruskeat. 

Uunin jälkeen hieman pippuria myllystä ja sovellettu flambée kävi hyvin kaupaksi. Hävikistä herkuksi ainakin vähän ranskalaiseen tapaan, eikö vaan?

Tour de Francen 11. etappi oli myöskin tasamaan etappi. Caleb Ewan ajoi ykkösenä maaliin kiivaassa loppukirissä. Peter Sagan käytti hieman kyseenalaisia keinoja juuri ennen maaliviivaa ja jää nähtäväksi tuleeko siitä isompaa sanomista, vai saako hän pitää toisen sijansa. Kokonaiskilpailun johdossa jatkaa Primoz Roglic. 

Tarte flambée jota myös flammkucheniksi sanotaan

Tein joku aika sitten valkoisia pizzoja, joissa oli tomaattikastikkeen sijaan ricottaa. Nyt vuorossa oli Ranska-teemaamme sopiva Alsacen seudulta kotoisin oleva tarte flambée. Elsassissa, Saksan puolella samaista lätyskää kutsutaan flammkucheniksi. Tein myös tavallisia pizzoja, joten pohjana käytin tavanomaista pizzataikinaani. Söimme tarte flambéeta sunnuntaina, mutta postaan se vasta nyt tämän päivän Ranska-osuutena, sillä olemme pienellä kesäreissulla poissa omasta keittiöstämme. Pohjaohjeen laitan tähän sen mukaan, että siitä tulee yksi vähän uunipeltiä pienempi lättynen.

Tarte flambée eli flammkuchen

Pohja

• 1, 5 dl lämmintä vettä
• 1 tl kuviahiivaa tai kolmasosa hiivapalasta
• 200 g vehnäjauhoja
• ripaus suolaa
• loraus oliiviöljyä

Alusta taikinaa noin 10 minuuttia yleiskoneella tai käsin niin kauan kuin suinkin jaksat. Jätä taikina kohoamaan pariksi tunniksi. Voit tehdä valmiiksi odottamaan täytteitä, ei haittaa, että ne jäähtyvät välillä.

Täytteet

• 6-8 pientä uutta sipulia varsineen (minulla oli sekä vaaleita että punasipuleita)
• 1 rkl voita
• muutaman sentin pala kesäkurpitsaa mandoliinilla oikein ohuiksi viipaleiksi leikattuna
• 2 viipaletta pekonia
• 3 rkl ranskankermaa (meillä yrtein maustettua ruotsalaisversiota reissusta tuotuna)

Paista silputtua sipulia voissa niin kauan, että se karamellisoituu, varo polttamasta. Kaavi sipulit lautaselle odottamaan. Paista myös pekoneita vähän aikaa, mutta niiden ei tavitse tulla aivan rapeiksi asti, ne paistuvat sitten uunissa loppuun. Kuumenna uuni niin kuumaksi kuin siitä irtoaa. Jos sinulla on pizzakivi käytössä, laita sekin uuniin kuumenemaan valmiiksi. Kauli taikina litteäksi ja niin pyöreäksi kuin osaat. Minä en vaan osaa. Levitä pohjalle ranskankermaa ja siihen päälle ensin kesäkurpitsaviipaleet. Minä laitoin ne raakoina, ne olivat niin ohuita, että ehtivät oikein hyvin kypsyä sopivasti uunissa. Sitten leikkele pekoni pikkupaloiksi päälle ja lopuksi karamellisoidut sipulit. Paista noin 8-10 minuuttia uunistasi riippuen. Syö niin kuumana kuin kielesi kestää.

Tour de Francen viides etappi on jo nousuja sisältävä ja siinä voi olla jo Peter Saganilla tekemistä, että pystyy keltaisen paidan pitämään. Täytyy sitten illalla ottaa selvää, miten etapissa kävi.