Osasin sentään vielä – kääretorttu

Muutama vuosi sitten aloin epäillä ensin kykyjäni kääretorttupohjan ja sitten pannukakun paistamisen saralla. Aloin nimittäin polttaa kumpiakin, pannukakku jäi myös kärähtäneestä pohjasta huolimatta pinnalta raa'aksi. Syyllinen ei ollut pelkästään esiliinaan sonnustautunut kotikokki, vaan uunimme oli mennyt epäkuntoon. Kestin tilannetta parisen vuotta, paistelin kaikenlaista kiertoilmalla kutakuinkin menestyksekkäästi, mutta vuosi sitten viimein saimme hankittua uuden uunin. Ihan helposti se ei käynyt, siinä oli muutama mutka matkassa. Uusi uuni on osoittautunut oikein hyväksi, mutta kääretorttupohjaa en ole tullut paistaneeksi ennen kuin tänään. 

Kesäinen mansikkatäytteinen kääretorttu

• 4 kananmunaa
• 1,5 dl sokeria 
• 0,5 dl vehnäjauhoja
• 0,5 dl perunajauhoja
• 0,5 dl kaakaota
• 1 tl leivinjauhetta
• 2 dl kermaa
• 1 rkl sokeria + vähän torttupohjan ja paperin väliin 
• 500 g mansikoita viipaloituna + hieman sokeria 

Kuumenna uuni 225 asteeseen, laita arkki leivinpaperia uunipellille. Aseta toinen arkki (tai palanen voipaperia) pöydälle ja ripota sille vähän sokeria. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaaleaksi kuohkeaksi vaahdoksi. Siivilöi mukaan vehnäjauhot, perunajauhot, kaakao ja leivinjauhe. Sekoita taikina nuolijalla tasaiseksi. Kaavi taikina leivinpaperin päälle pellille ja tasoittele neliön muotoon, taikina ei riitä aivan koko normikokoisen pellin alalle. Paista pohjaa noin 7-10 minuuttia uunin keskitasolla. Vahdi tarkkaan, sillä pohja palaa helposti, minä tiedän!

Kun pohja on kypsä, ota se uunista ja tartu peltiin kaksin käsin, patakintain suojattuina. Kippaa pelti alassuin sokeroidulle paperille ja irrota pohjan alla ollut paperi varovasti samantien. Jätä pohja jäähtymään. 

Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta se ripauksella sokeria. Leikkaa mansikat viipaleiksi, jätä pari kokonaista mansikkaa koristeluun. Sekoita mansikkaviipaleisiin hieman sokeria, että ne makeutuvat ja kostuvat hieman. Kun pohja on jäähtynyt, levitä mansikkaviipaleet pohjalle ja siihen päälle kermavaahto. Kääri täytetty pohja rullalle ja kierrä paperin päät kuin karkkipaperi. Nosta kääretorttu jääkaappiin tekeytymään. Tämä kääretorttu maistui niin kesälle, kun leikkasin palaset jälkiruoaksi espresson kaverina! 

Lakritsi-vadelmakääretorttu

Olimme vähän aikaa sitten nuorison luona ripustamassa tauluja ja hyllyjä. Toden sanoakseni minä istuin mukavasti pöydän ääressä, join mansikkamehua ja lueskelin uutta Kodin Kuvalehteä Antin kyykkiessä lattialla mittailemassa pojan kanssa, naulatessa ja naputellessa. Järkevä työnjako on tärkeää. 

Selatessani lehteä silmiini osui kivannäköinen kääretorttu, jota oitis tahdoin päästä kokeilemaan. Otin kuvan ohjeesta ja olin tyytyväinen, muistin meillä olevan lakritsijauhettakin. Kun aloin leipomishommiin, huomasin ottamani kuvan olevan niin epätarkka, ettei siitä ottanut tolkkua. Piti pyytää Kullannupulta uutta kuvaa. 

Lakritsi-vadelmakääretorttu Kodin Kuvalehdessä julkaistun ohjeen mukaan

Pohja

• 4 kananmunaa
• 1,5 dl sokeria
• 1 dl perunajauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 0,5 dl kaakaota

Täyte

• 2 dl kermaa
• 125 g maitorahkaa
• 0,5 dl tomusokeria
• 1-2 tl lakritsijauhetta
• tuoreita vadelmia
• koristeluun lisää vadelmia ja tomusokeria

Kuumenna uuni 200 asteeseen, kiertoilmalla 180 asteeseen. Vatkaa kananmunat ja sokeri ilmavaksi vaahdoksi. Yhdistä perunajauho, kaakao ja leivinjauhe ja sekoita muna-sokerivaahtoon. Levitä taikina leivinpaperille ja paista pellillä noin 7-10 minuuttia uunista riippuen. 

Paistumisen aikana levitä työpöydällä olevalle leivinpaperiarkille sokeria tasaisesti. Kun pohja on paistunut, kumoa se paperille nopealla kippausliikkeellä, suojaa kätesi patakintailla. Pohjan kypsyyden tiedät siitä, että sen pinnan kohoamat painuvat takaisin alas ja pintaan alkaa tulla ruskeampia pilkkuja. Varo polttamasta pohjaa, kaakaoisesta on pinnan väristä vaikeampi arvioida kypsyyttä kuin tavallisesta sokerikakkupohjasta. 

Irrota pohjan päältä leivinpaperi heti kuumana, auta hieman reunoilta, mikäli paperi meinaa olla kiinni. Kääri pohja löyhästi rullalle heti kuumana aluspaperin avulla, mutta vain hetkeksi ja avaa se uudelleen. Lehden ohjeessa sen sanottiin auttavan myöhemmässä varsinaisessa rullaamisessa ja saattoi se niinkin olla. 

Pohja jäähtyessä tee täyte valmiiksi. Vatkaa kerma, sekoita siihen mukaan lakritsijauhe, tomusokeri ja rahka. Levitä täyte jäähtyneelle pohjalle, jätä toiseen reunaan pari kolme senttiä tyhjää sille reunalle, joka jää rullan ulkoreunaksi. Levitä täytteen päälle tuoreet vadelmat tasaisesti. Kääri levy rullalle pohjalla olevan leivinpaperin avulla ja nipistä rullan päistä ylimääräinen paperi kiinni. Nosta rulla tarjottimelle tai leikkuulaudalle, jonka saat mahtumaan jääkaappiin. Anna kääretortun asettua jääkaapissa tunti tai pari ennen tarjoilua.

Ennen tarjoilua siirrä torttu tarjoiluvadille, sirottele pinnalle tomusokeria ja asettele päälle rivi tuoreita vadelmia. Lakritsi maistui tosi kivasti tässä leivonnaisessa. Pidimme siitä kumpikin oikein paljon. Pyöreää en saa kääretortusta yhtään sen enempää kuin letuistakaan!

Tämä postaus tulee ajastettuna, tällä hetkellä olen Englannissa jaloittelemassa, siitä voi lukea lisää toisesta blogistani, CampaCaminosta. 

Poro- ja lohikääretortut

Minä olen aika suurpiirteinen ihminen. Pieni ja sievä, pikkutarkka ja huoliteltu eivät ole minun tyyliäni. Ihailen kyllä toisten kädentaitoja, mutta harvoin edes yritän itse tehdä mitään vastaavaa. Täytekakut, niin makeat kuin suolaisetkin, ovat juuri sitä minkä tekemiseen en yleensä edes ryhdy. Olenhan minä lasten syntymäpäiville joskus valmistanut "rapatessa roiskuu"-tyylisiä pläjäyksiä, mutta niiden kanssa on jo alunalkaenkin ollut teemana, että toivottavasti maistuu paremmalle kuin näyttää. Yleensä lasten isä hoiti täytekakut pöytään ja paljon näyttävämmin, kuin minä edes parhaimpana päivänäni.

Juhlissa suolaiset tarjottavat yleensä käyvät kaupaksi hyvin, niinpä minun on pitänyt etsiä voileipäkakkuja korvaava ohje, jonka dekoratiivisesta puolesta minäkin voisin selviytyä. Sain muutamia vuosia sitten Helsingin Sanomien Ruokatorstai-kirjan ja sieltä löysin esikoisen rippijuhlia valmistellessani ohjeen, joka on nimetty Kylmäsavulohikääröksi. Kuva oli houkuttelevan näköinen ja jätin siinä vaiheessa ohjeen sen kummemmin lukematta, tuumin että onhan tässä suolaisia munakasrullia ennenkin pyöräytetty. Enkä sitten lukenut ohjetta myöhemminkään, ennen kuin siinä vaiheessa, kun hihat oli jo kääritty ja esiliina vyötetty. Onneksi olin sillä hetkellä yksin, koko sivun mittainen monimutkaiselta kuulostava ohje sai pari ärräpäätä luikahtamaan huuliltani. Mutta en lannistunut. Tästedes kutsun luomuksia kääretortuiksi, sillä tuo käärö tuo mieleeni liiaksi joko pikkuvauvat, taikka grillikioskien kulinaariset nautinnot. Ohje on kopioitu minuksi hämmästyttävän tarkasti Ruokatorstai-kirjasta, omat huomioni ja lisäykseni lihavoituina.

Taikina:

• 50g margariinia (no voita tietysti)
• 1 dl vehnäjauhoja
• 3 dl maitoa
• 1/2 tl suolaa
• 1/2 tl leivinjauhetta
• 3 munaa

täyte:

• 1 sipuli
• 150 g kylmäsavulohta (savuporoa, rapuja, tai vain juustoa yrtein, jos tarvitaan lihaton versio)
• 200 g tuorejuustoa (osaksi turkkilaista jogurttia)
• 1 dl ranskankermaa
• yrttejä ja muita mausteita

0. Jos sinun tarvitsee tehdä näitä useita, tee sarjatyönä, kerää kaikki ainekset helposti saataville ja mittaa ensimmäisen pohjan ainekset valmiiksi. Et voi käyttää kiertoilmaa, voit paistaa vain yhden kerrallaan eikä taikina kestä odottamista, joten niitä ei kannata valmistaa kaksin- tai kolminkertaisena annoksena. Kun olet käyttänyt ensimmäisen satsin aineksia ja pohja on paistumassa, mittaa uudet ainekset valmiiksi ja pese välineet, joten pääset aloittamaan seuraavan taikinan, kun edellisellä on noin 15 minuuttia paistumisaikaa jäljellä.

1. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sulata rasva paksupohjaisessa kattilassa ja lisää vehnäjauhot, sekoita tasaiseksi, älä ruskista.

2. Lisää maito erissä, vatkaa joka lisäyksen välissä voimakkaasti, sekoita kunnes muodostuu taikinapallo, nosta kattila liedeltä ja anna jäähtyä. (tätä salaperäistä taikinapalloa en ole saanut aikaan kuin kerran vahingossa, muutoin tulos on paksu sileä valkoinen kastike, joka ilmeisesti kelpaa aivan hyvin)

3. Erottele keltuaiset valkuaisista, vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi.

4. Vatkaa keltuaiset yksitellen jäähtyneeseen taikinapalloon mukaan, sekoita mukaan suola ja leivinjauhe. (laitan kattilan aina heti kylmään veteen altaaseen ja vatkaan hetken, jotta kastike (pallo) jäähtyy)

valkuaiset mukaan

5. Kääntele valkuaisvaahto taikinaan, saa olla suurpiirteinen, pienet kokkareet eivät haittaa.

6. Levitä taikinavaahto leivinpaperille pellille. Paista ensin 10 min 200 asteessa ja sitten 30 min (meidän uunissamme riitti 20 min) 175 asteessa, älä avaa luukkua ensimmäisen vartin aikana äläkä käytä kiertoilmaa, ettei pohja lässähdä.

7. Kun pohja on kauniisti ruskistunut, ota se pois uunista (nosta uunin lämpötila jälleen 200 asteeseen seuraavaa pohjaa varten), kumoa se puhtaalle paperarkille tai pyyhkeelle ja irrota leivinpaperi tasaisesti vetämällä. Kääri pohja löyhälle rullalle jäähtymään.

8. Sekoita täytteet ainekset sekaisin ja levitä jäähtyneelle pohjalle, kääri tiukalle rullalle paperiin ja laita jääkaappiin vetäytymään. Täyteohjeen määrät ovat hieman viitteellisiä, monista sen mukaan, miten monta rullaa sinun tarvitsee valmistaa. Tuorejuustomassa käy sekä liha- että kalavaihtoehtoon, jaa vain massa eri kulhoihin ja sekoita savuporo silpuksi leikattuna tai lohi pieneksi pipellettynä sekaan eri astioissa.

9. Jos haluaa koristella, sivele päälle ranskankermalla notkistettua tuorejuustoa ja siihen päälle yrttejä ja vaikka paprikasta leikattuja pieniä salmiakin muotoisia paloja.

leivinpaperi irtoaa hyvin kypsästä pohjasta

Minulla meni noin neljä tuntia kuuden kääretorttupohjan paistamiseen, uuni oli koko ajan tehokkaasti käytössä ja kuudennen pohjan mennessä uuniin olin aloittamassa jo seitsemättä, kun älysin lopettaa, niin sujuvaksi homma äityi loppua kohden. Suuri kiitos kuuluu omalle keittiökölvilleni, joka tiskasi hiki hatussa sen lisäksi, että otti kuvia, pyyhki otsaani ja tarjosi vesihuikkaa. Valmistin kääretortut koristelua vaille valmiiksi juhlaa edeltävänä päivänä. Ennen tarjoilua asettelin rullat isolle tarjottimelle rucolan lehtien päälle ja sivelin pinnan tuorejuustomassalla, ripottelin raitoina päälle paprikaneliöitä, ruohosipuli- ja persiljasilppua ja pudottelin huoletonta vaikutelmaa tavoitellen kasvihuoneen miniatyyritomaatteja kääretorttujen ympärille. Juhlan kohteemme nimesi nämä tarjoilun parhaiksi antimiksi, mikä sai äidin tietysti liikuttumaaan ja pyyhkimään ties monetta kertaa päivän aikana kyyneltä silmäkulmastaan.