Uuniomenia tehdään varmaan jokaisessa maassa, jossa on omenia ja uuneja, niin myös Espanjassa. En vielä poiminut koko satoamme, neljää omenaa, vaan turvauduin osto-omeniin. Ohjeen otin täältä. Soveltelin hieman, se ei hämmästyttäne ketään. Ohjeessa vuokaan laitettiin valkoviiniä, mutta meillä oli tilapäinen puutos, mitä tulee valkoviiniin, joten laitoin kuivaa omenasiideriä. Kuumensin uunin 200 asteeseen. Valmistelin kuusi omenaa poistamalla siemenkodan omenaporalla ja kuorimalla omenat. Asettelin omenat uunin kestävään vuokaan. Pilkoin parikymmentä kuorittua mantelia ja kaivelin kuiva-ainekaappia jonkun tumman sokerin toivossa. Löysin kivikovan paketin muscovadoa, mutta intiaanisokeri oli irtonaista. Arvelin sen käyvän myös. Pujottelin omenan keskellä olevaan reikään ensin vähän intiaanisokeria, sitten mantelisilppua, seuraavaksi pari pientä suklaanappia (koska Peter Selin juuri kuului kertovan Eurosportilla, että siellä missä Vueltaa ajetaan tällä hetkellä, on tapana syödä hedelmiä suklaan kera) ja pienen nokareen voita. Päällimmäksi vielä vähän sokeria ja koko omenien päälle kanelia. Kaadoin vuokaan noin 1,5 dl kuivaa omenasiideria. Paistoin omenia noin 35 minuuttia. Söimme ne vaniljakastikkeen ja kahvin kanssa.
Vueltan kuudestoista etappi, lepopäivää edeltävä näytti olevan melkoista rääkkiä. Kolmas rankka vuorietappi peräkkäin tuntui varmasti monenkin jaloissa. Lopun jopa 24 % jyrkkyys oli kyllä aivan järkyttävää. Nyt on kyllä pikku paussi paikallaan, kisa jatkuu keskiviikkona.
