Saumon Meunière

Sole Meunière tarkoittaa merianturaa kypsennettynä ruskistetussa voissa sitruunan ja persiljan kanssa. Merianturaa en ole onnistunut hankkimaan ja se on oikeastaan vähän onni, sillä se näyttää pelottavalta kalalta käsitellä. Epätrendikäs ruokablogi teki merianturaa vuoden 2016 postauksessaan, siellä ei turhia arastella! Minä tartuin ajatukseen tehdä sama kypsennysmenettely lohelle, kun sopiva ohje osui kohdalle Well Plated by Erin- blogista. Tein tämän ruoan jo päivää ennen Tour de Francen alkua, sillä arvelin että tuleva kolmiosainen ruokahaaste tuottaisi joinakin päivinä ehtimisperäisiä ongelmia ja varapostaus olisi paikallaan. 

Voissa paistettu lohi kahdelle – Saumon Meunière

• 2 annospalaa nahatonta ja ruodotonta lohta
• 3 rkl vehnäjauhoja
• suolaa ja pippuria
• voita
• 1 sitruunan kuori raastettuna ja mehu
• 1 rkl pieniä kapriksia
• persiljaa (mielellään lehtipersiljaa, meillä oli tavallista)

Taputtele nahattomiksi leikatut, ruodottomat lohipalat paperilla kuiviksi ja ripottele niille pikkuisen suolaa ja pippuria. Sekoita vehnäjauhoihin vielä lisää suolaa ja pippuria ja levitä seos lautaselle. Valuta kaprikset. Raasta sitruunan kuori ja leikkaa kalju sitruuna puolikkaiksi. Silppua persilja. 

Kääntele kalapalat maustetuissa vehnäjauhoissa. Kuumenna pannulla runsaasti voita, ei liian kuumalla, ettei voi pala, mutta tarpeeksi kuumalla, että voi hieman ruskistuu. Voita saa olla reippaasti, että siitä riittää kalan valeluun. 

Kun pannu on kuuma, nosta kalapalat pannulle ja paista alapuolta pari kolme minuuttia. Käännä kalapalat varovaisesti ja paista toistakin puolta. Lisää pannulle sitruunanpuolikkaista puristettu mehu ja kuoriraaste sekä kaprikset. Lisää mukaan puolet persiljasilpusta. Pienennä lieden tehoa ja kallistele pannua ja lusikoi ruskistunutta voita kalapalojen päälle pari kolme minuuttia. Jos haluat, voit viimeistellä kypsyyden laittamalla kuumuuden kestävän pannun (kahvasta lähinnä kyse) uuniin 150 asteeseen joiksikin minuuteiksi, mutta tällöin liedellä ei kannata kypsentää kalaa niin lähelle valmista. Uunissa käyttäminen antaa hieman lisäaikaa, mikäli muita aterian osia on vielä kesken. Minä paistoin kalan loppuun pannulla, jätin kalan hieman opaaliksi keskeltä, pidämme lohesta eniten sellaisena. Lautasella lisää vielä annoksen päälle loput persiljasilpusta. Mikäli pannulla on vielä voita luritettavaksi annoksen päälle, sen parempi. Kaprikset kannattaa myös kalastaa mukaan.

Tämän vuoden Tour de Francen brutaaleimman vuorietapin vuoro oli tänään, kisassa oli menossa jo seitsemästoista etappi. Lopussa oli aivan hirvittävän jyrkkiä kohtia, pelkkä katsominen teki pahaa. Miguel Angel Lopez sai pidettyä itsensä ykkösenä ja toiseksi tuli Primoz Roglic ja tällä suorituksellaan hän vahvisti asemaansa kokonaiskilpailun johdossa. 

Matkintaa CampaKeittiössä – grillattua kaalia ja ranskankermaa

Syksyisen skandireissun lopulla söimme mukavan päivällisen Tukholmassa Kagges-nimisessä ravintolassa. Siellä oli ensimmäisenä ruokalajina kaali ranskankerman ja lohen mädin kanssa. Se oli yhdistelmä, joka ei olisi koskaan tullut mieleeni tehdä, mutta sellaisen saatuani halusin kokeilla onnistuisiko se kotioloissa lähellekään yhtä hyvin. En tiedä miten kaali oli ravintolassa tarkalleen ottaen valmistettu, mutta tuumin sen saaneen jonkunlaista marinointia ja maustamista etukäteen. En myöskään tiedä/muista mitä hauskaa murusta esikuvassa oli lautasella, kotitekoiseen annokseeni tuli paahdettua ruisleipämurua. 

Grillattu kaali ranskankerman ja lohen mädin kanssa

• 2 viipaletta valkokaalia
• puolikkaan sitruunan mehu
• oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• sokeria
• ranskankermaa
• lohen mätiä
• kuivaa ruisleipää
• ruskistettua voita

Halkaisin ensin malliston pienimmän kaalin ja leikkasin puolikkaasta kaksi ohutta viipaletta niin, että niihin jäi kantaosa. Se pitäisi viipaleet kasassa kypsentämisen aikana. Lopulle kaalille täytyy tässä keksiä käyttöä, kääryleitä siitä ei enää saa, ei ole tarpeeksi isoja kokonaisia lehtiä halkaisun takia. Valelin kaaliviipaleet oliiviöljyllä ja sitruunamehulla ja ripotin niille suolaa, pippuria ja ihan vähän sokeria. Annoin niiden ässehtiä lautasella sen aikaa, kun muuten valmistelin ateriaa. 

Ruskistin voita vähän enemmänkin kuin ohjeessa tarvittiin, en ihan gheeksi asti, mutta noin vartin verran. Annoin voin kiehua maltillisesti pienessä paksupohjaisessa kattilassa ja kun siitä alkoi tulla pähkinäistä vienoa tuoksua ja pohjalle muodostua tummia murusia, kaadoin voin purkkiin varoen pohjalla olleiden murujen päätymistä purkkiin. Voi olisi voinut mennä hieman tummemmaksikin, mutta varoin polttamasta sitä. 

Kuumensin kaasuliekin päällä parilalevyn ja sutikoin sille oliiviöljyä. Kun levy oli kuuma, nostin kaaliviipaleet kypsymään. Käänsin niitä kerran pari varovasti lastalla, halusin niiden pysyvän kasassa. Kypsyysaste olisi voinut mennä aavistuksen pitemmällekin, mutta hain nättiä väriä ja grillauskuviota. 

Antti leikkeli kuivahtaneesta ruisleivästä pieniä kuutioita, joita vielä hienonsimme Bamixin minimyllyllä rouheeksi. Otin ruskistettua voita lusikallisen pannulle ja paahdoin leipämuruja hetkisen pannulla. Jätin muruset lautaselle odottamaan ja melkein unohdin ne annoksesta, ensimmäisistä kuvista ne jäivätkin pois, mutta onneksi lautanen oli ruokapöydällä ja huomasin ne ennen kuin oli myöhäistä. 

Sekoitin ranskankermaa purkissaan hieman ja lusikoin sitä kunnon kasan lautaselle. Levitin ranskankerman huolettomuutta tavoittelevaksi lätäköksi. Nostin grillatun kaaliviipaleen lautaselle, lusikoin hieman lohen mätiä ja ruskistettua voita mukaan. Viime tipassa muistin ne leipämurutkin. Lisänä meillä oli palaset pannulla paistettua lohta. 

Tykkäsimme tästä versiosta oikein paljon, kaali olisi voinut olla maustetumpaa tai pehmeämpää, mutta toisaalta se oli hyvää noinkin. Ranskankerma ja mäti yhdessä grillatun kaalin kanssa ovat todella hyvä yhdistelmä eikä lohikaan ollut riitasointu lautasella.