Siideripossua riisin kanssa

Olen ollut taas viikkopöllönä, piti oikein tarkistaa, että mikä päivä tänään onkaan ollut, aivan aamusta asti. Leirialue on #complet. Meillä naapurit ovat vaihtuneet, tällä paikalla ei ole ollenkaan varjoa, mutta onneksi ilma vaihtuu kuitenkin, sillä on melkoisen tuulista. 

Päivälliseksi tein meille siideripossua, ostimme eilen kaksi pientä luutonta porsaankyljystä, noin 225 g yhteensä, maksoivat 3,05€. Muita aineksia oli parin kolmen euron verran, joten melko edullinen ateria oli siis kyseessä. Siiderikään ei ollut kallista, osa meni kastikkeeseen ja loput laseihin. Ohjeen tähän ruokaan otin täältä. Luin ohjeen ennen aloittamista, mutta sitten netti tökki oikein kunnolla, joten tein sitten sen mukaan, miten minusta oli viisasta. Voi olla, että joku vaihe meni eritavoin, mutta lopputulos oli kuitenkin hyvä, joten eipä väliä.

Siideripossu

• 1 rkl voita
• 1 rkl oliiviöljyä
• 2 luutonta pientä possunkyljystä
• suolaa ja pippuria
• 1 pieni sipuli suikaleiksi leikattuna
• 1 tl valkosipulimurskaa
• 2 dl kuivaa omenasiideriä
• 1 rkl dijonsinappia
• 3 oksaa tuoretta rosmariinia (yhä sitä huhtikuussa kotoa mukaan otettua, ostettu viime syksynä Saksasta)

Omenakastike

• 1 rkl voita
• 1 omena kuorineen, ohuiksi lohkkoiksi leikattuna
• 1 dl kermaa

Maustoin kyljykset suolalla ja pippurilla. Laitoin matkakeittiön suuremmalle pannulle voita ja oliiviöljyä, joita kuumensin sen verran, että voin kuohu laski. Nostin pintamaustetut kyljykset pannulle ja paistoin niin noin kolme minuuttia puoleltaan. Lämpö pannun alla oli kohtalainen, sellainen, ettei rasva ala palaa, mutta että kyljyksiin tuli kiva paistopinta, niiden ei tarvinnut vielä kokonaan kypsyä. Nostin osapaistetut kyljykset lautaselle odottamaan ja pienensin vielä lämpöä pannulla, mutten huuhdellut tai  pyyhkinyt sitä. 

Nostelin pannulle sipulit ja valkosipulimurskan ja paistelin niitä viitisen minuuttia. Samaan aikaan laitoin toiselle pannulle voita sulamaan ja nostelin omenalohkot pannulle pienellä lämmöllä paistumaan. Kun sipuli oli laiskistunut, kaadoin mukaan omenasiiderin ja raaputin lempeästi kaikki maut pannulta siideriin. Se sai kiehua melkein puoleen. Maustoin tätä kastikepohjaa pippurilla ja dijonsinapilla, suolaa en lisännyt, sillä sitä oli jo kyljyksissä. 

Samaan aikaan omenalohkot alkoivat olla melkein kypsiä ja kaadoin sille pannulle kerman ja sekoittelin. Varoin, ettei omenakastike lähde kuohumaan, mutta kerma kuitenkin kiehuisi hieman kokoon. 

Nostin sitten kyljykset takaisin pannulle ja kumosin omenakastikkeen päälle. Levittelin omenalohkot koko pannulle ja annoin kyljysten vielä kypsyä noin kolme neljä minuuttia ja pidin huolen, ettei kastike kiehu liikaa kokoon. Maistoin kastiketta ja siinä vaiheessa vielä lisäsin hieman suolaa. 

Antti oli ollut riisimestarina ja laittanut malliston pienimpään riisinkeittimeen yhden hengen annoksen (siihen mahtuu max kahden hengen annos) sushiriisiä, sillä muuta riisiä meillä ole olekaan mukana. Riisi oli valmista juuri samaan aikaan kuin siideripossukin. 

Annoksiin tuli pari pientä kauhallista riisiä ja kyljykset kummallekin, kastiketta oli riittävästi, puoli omenaa kummallekin ja muutenkin kaikki meni oikein nappiin.

Tour de Francessa oli käänteentekevä etappi, sillä Jonas Vingegaard kaatui niin pahasti, että joutui keskeyttämään kisan, mikä harmi. Vielä emme tiedä kuinka hänen kävi, voisi arvella solisluun murtumaa. Jos hän olisi pystynyt jatkamaan, olisi kärkipyöräilijöiden porukka odottanut häntä (ajanut hitaasti, että Jonas olisi päässyt porukkaan), mutta nyt ilmeni nopeasti, ettei hän pysty jatkamaan. Niinpä kisa sai uuden tahdin. 

Tadej lähti taas voittojahtiin, mutta tällä kertaa Remco Evenepoul näytti mistä hänet on tehty ja pystyi voittamaan Tadejn lopussa. Tadej kuitenkin johtaa kokonaiskilpailua viidellä minuutilla, Remco on toisena, kun Jonas joutui pelistä pois. Huomenna on lepopäivä ja tiistaina kisa jatkuu henkilökohtaisella aika-ajolla ja siinä on Remcolla hyvä tilaisuus pienentää Tadejn johtoa, sillä on parempi aika-ajaja kuin Tadej. Tästä voi tulla vielä oikein jännä kisa ja toivon, ettei Jonakselle käynyt pahasti ja hän pääsee pian toipumaan. 

Tour de Francen aloituspäivän dijonpossu

Ihan kiva lupaus

Olemme nyt velttoilleet yli kuukauden parissakin mielessä, ei yhtään blogipostausta koko kesäkuussa, eikä tässä olla kovin kummoisia syötykään. Olemme edelleen Ranskassa, olemme olleet aika pitkiä aikoja samoilla sijoillamme. Viimeksi eilen vaihdoimme paikkaa Locquirecista Louanneciin. Nyt on alkanut reissun uusi vaihe, nokka on jo kohti kotia ja samalla keskitymme myös 16. ranskalaiseen ruokahaasteeseemme CampaSimpukan täytettyä toukokuussa 15 vuotta.

Etsin eilen muutaman nopean aterian ohjeen valmiiksi ja kun kävimme kaupassa, ostimme raaka-aineita sitä silmällä pitäen. Ensimmäisenä valmistusvuoroon osuivat päivämääräperusteisesti kaksi pientä luutonta possunkyljystä, 100 g kumpikin. Sivukkeeksi tein kaikki eilen ostetut porkkanat, yksi kummallekin. Ohjeen possua varten otin täältä. Porkkanoille otin ohjeen täältä omasta blogista, timjamiporkkanat. Jostain syystä en nyt löydäkään omaa postaustani, syytän siitä ATK:ta. 

Vähän piti soveltaa, koska mobilekeittiössäni ei ole mukana kaikkia mausteita, jauhetun paprikan sijasta käytin savustettua paprikajauhetta, pimentonia. Meillä ei myöskään ollut nyt pinaattia, joten käytin basilikaa, sillä sitä meillä, paljon onkin. 

Dijonpossu kahdelle

• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl voita
• 2 kpl luutonta possunkyljystä
• suolaa ja pippuria
• pimentonia
• 1 dl kuivaa valkoviiniä
• 0,75 dl kermaa (onnistuin ensimmäistä kertaa ostamaan sopivaa kermaa ranskalaisesta kaupasta)
• 1 tl murskattua valkosipulia
• 1 rkl dijonsinappia
• tuoretta timjamia
• tuoretta basilikaa

Maustoin kyljykset suolalla, pippurilla ja ripauksella pimentonia. Sulatin pannulla voin ja lisäsin mukaan oliiviöljyn. Kun voin kuohu oli laskenut, nostin kyljykset pannulle paistumaan, noin 4 minuuttia puoleltaan, jonka jälkeen nostin ne lautaselle odottamaan kastikkeen tekemisen ajaksi.

Pannulla oli siis hieman öljyn ja voin seosta sekä kyljyksistä irronneita mausteita. Lisäsin mukaan ensin viinin ja raaputtelin kevyesti nuolijalla kaikki maut mukaan. Kun viini oli kiehunut puoleen, lisäsin mukaan tuoreen timjamin, valkosipulin, sinapin ja kerman. Sekoittelin kastikkeen tasaiseksi ja nostin kyljykset takaisin pannulle, nyt ne kypsyivät loppuun kastikkeessa muutamassa minuutissa. Ihan lopuksi lisäsin pinaattia markkeeraavat suuret basilikan lehdet ja nostin kannen päälle hetkeksi sivukkeen valmistuessa loppuun. 

Lähdeohjeessa oli myös raastettua parmesaania, mutta hyvä, että unohdin sen. Se olisi voinut tehdä ruoasta liian suolaista ja kastikkeen rasvan erottumisen vielä pahemmin, pikkuisen se erottuikin. Syytän luonnollisesti ranskalaista kermaa, koska olen tottunut suomalaiseen kermaan. Ei vainkaan, oma vika. 

Timjamiporkkanat kahdelle

• kaksi porkkanaa kuorittuna ja puolen sentin viipaleisiin leikattuna
• 1 dl vettä
• 1 rkl voita
• 1 rkl sitruunamehua
• 1 tl hunajaa
• suolaa ja pippuria
• tuoretta timjamia

Kiehautin pannulla desin verran vettä ja ladoin porkkanaviipaleet pannulle, nostin kannen päälle ja annoin veden kiehua melkein kokonaan pois. Samassa ajassa ohuet porkkanapalat kypsyivät juuri sopiviksi, pikkuisen purtavaa, muttei liikaa. Kun porkkanat olivat valmiit, lisäsin pannulle voin, sitruunamehua, hunajaa, suolaa, pippuria ja tuoretta timjamia ja sekoittelin ja kääntelin porkkanapaloja. 

Annoksiin tuli yksi kyljys kummallekin ja yhden porkkanan verran timjamiporkkanapaloja. Oikein tarpeeksi päivällisenä. 

Tour de France alkoi tänä vuonna Espanjasta, Barcelonasta. Ensimmäinen etappi oli joukkueaika-ajo, jolla oli mittaa 19 km. Mukana on riittävästi suosikkeja, en pysty ihan vielä päättämään voittaako Tadej Pogacar vai jo tämän vuoden Giro d'Italian voittanut Jonas Vingegaard. Katsoimme torstaina joukkue-esittelyt HBO Maxilta, mutta se oli niin pitkäpiimäinen lähetys, ettei jäänyt kovin hyvin mieleen keitä muita on mukana, on kuitenkin muitakin, velin mä vannon. Kyllä minulle pian sitten muodostuu käsitys kuinka tässä tulee käymään. 

Nyt lähetyksen lopussa tiedän, että mukana on myös suosikkini Adam Yates ja Remco Evenepoul. Enää pitää tietää voittaako Jonas vai Tadej. No, Jonas voitti ensimmäisen etapin tai siis hänen joukkueensa voitti joukkueaika-ajon ja huomenna Jonas pukee päälleen johtajan keltaisen paidan. Käy minulle. Huomenna ajataan 168 km "hilly"-etappi, yhä Espanjassa. Toisena kokonaiskilpailussa on Filippo Ganna ja kolmantena päänsä sängelle ajanut Tadej Pogacar. On kiinnostavaa nähdä milloin hänen hiuksensa alkavat taas törröttää kypärän aukoista. 

Joukkueaika-ajon hommeli on muuttunut sitten viime näkemän, enää ei tarvi suurimman osan joukkueesta tulla maaliin samalla ajalla ja jotain muutakin säätöä on. En ihan vielä käsitä kaikkea (universumista ja elämän tarkoituksestakaan) ymmärrä, mutta ehkä näin on parempi, kaikki ajajat saavat oman ajan maaliin tulleessaan.

Possunfile sipulikastikkeella

Tänään on tämän vuoden ranskalaisen ruokahaasteemme viimeinen päivä, voin hyvin myöntää, että hyvä niin. Ostin eilen oikein pienen possun sisäfileen, painoa sillä oli vain 350 g ja siitä tein tänään ruokaa. Arvoin pitkään kahden ohjeen välillä, mutta päädyin viimein tähän. En tehnyt ihan niin kuin ohjeessa, mutta lopputulos oli todella hyvä. 

Lähdeohjeessa käytettiin valmista sipulikeittoa, itsetehtyä tai purkista, mutta minä tein kastikkeen alusta asti. Meillä on kyllä Alankohollannista ostettu pussi sipulikeittoa, mutta en nyt halunnut käyttää sitä, sillä pakkauksen kuvassa keitto  näytti niin laihalta. Ajatelkaa, joskus voi kuvituskuvakin olla sellainen, ettei se houkuta käyttämään. Tuunaan joskus keiton keittona meille ateriaksi. 

Possun sisäfile sipulikastikkeella

• kolme tanakkavartista uuden sadon sipulia (1 punainen ja kaksi keltaista) varsineen viipaloituna
• 1 rkl voita
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 dl punaviiniä
• 1,5 dl vettä
• 1 rkl kasvisfondia
• 1 pieni possun sisäfile kalvoista siivottuna
• suolaa ja pippuria
• 1 tl voita
• 1 rkl oliiviöljyä
• tuoretta timjamia
• 1 pieni pallo mozzarell

Mysiytin ensin sipuleita voin ja oliiviöljyn seoksessa noin vartin verran, että ne oikein laiskistuivat ja alkoivat karamellisoitua. Lisäsin mukaan viinin, kasvisfondin ja vettä sen verran, että kastiketta oli riittävästi. Arvioin sen ihan holkkumalla, aioin laittaa fileen uuniin pienessä lasivuokassa ja kastikkeen piti riittää melkein peittämään file. Jätin kastikkeen kiehumaan miedolla lämmöllä. Laitoin pannulle muutaman oksan tuoretta timjamia. 

Kuumensin uunin 150 asteeseen. Kuivasin fileen pinnan ja leikkasin kalvot ja näkyvät rasvat pois, hieroin fileen pintaan suolaa ja pippuria. Kuumensin toisella pannulla voita ja oliiviöljyä ja kun pannu oli kuuma, paistoin fileen pinnat kiinni. Otin esille uunin kestävän lasivuoan ja nostin fileen vuokaan. Kumosin toiselta pannulta fileen päälle ja reunoille kastikkeen. Laitoin fileeseen lihamittarin ja tavoitteeksi 68 astetta. Ennen uuniin laittamista fileen sisälämpö oli 38 astetta. 

Kypsyminen 68 asteeseen kesti  noin 40 minuuttia. Kun mittari piippasi, nostin vuoan uunista ja fileen siitä peltilautaselle, kaavin sipulinpalat pois pinnasta. Käärin lautasen folioon. Annoin fileen levätä noin 10 minuuttia. Sipulikastike odotti sen aikaa vuokassa. 

Nostin uunin lämpötilan 200 asteeseen. Lepotauon jälkeen leikkasin fileen noin sentin viipaleiksi ja nostin palaset takaisin peltilautaselle. Lusikoin kastikkeen viipaleiden päälle ja siihen pinnalle vielä viipaloidun mozzarellan. Nostin lautasen uuniin siksi aikaa, että mozzarella pehmeni, mutten malttanut paistaa niin kauan, että se olisi ruskettunut, en halunnut lihan kypsyvän liikaa. Olisi pitänyt käyttää grillivastusta.  

Annoksiin nostin airfryerissä paahdettua porkkanaa ja perunanpuolikkaita ja kummallekin puolet lihaviipaleista sulaneen juuston ja sipulikastikkeen kanssa. Koristeeksi vielä tuoretta timjamia. File oli aivan täydellisesti kypsynyt ja kastike syvän makuinen, muttei liian suolainen. 

Tour de Francen viimeinen etappi alkoi vasta myöhemmin illalla. Tästä tuli aivan erilainen päätösetappi! Reitti oli erilainen kuin aiemmin, lähempänä viime vuotista olympialaisten reittiä. Jossain vaiheessa ilmeni, ettei Tadej Pogacar tyydy vain ajelemaan omiensa suojassa maaliin, vaan hän näytti kokeilevan etapin voittoa. Vettä satoi välillä aivan hirveästi. Wout van Aert oli kumminkin nopeampi ja otti suurempia riskejä. Tadej varmaan palautti mieleensä, että tärkeämpää on kuitenkin tulla maaliin vaikka viidentenä, kuin kaatua ja menettää kaiken. Enpä tällaista päätösetappia muista, vaikka olen katsonut Tour de Francea ainakin 20 vuotta. Wout van Aert voitti etapin ja siitä olikin pitkä aika, kun viimeksi Tour de Francen päätösetappi on voitettu soolokirinä massakirin sijaan. Hienoa. Tadej oli lopulta neljäntenä maalissa, ehjänä ja koko kilpailun voittajana. Tämä oli hänen neljäs Tour-voittonsa. Nyt meillä alkaa ruokahaastepaussi kunnes La Vuelta alkaa 23.8.2025. 

Possupihvit Calvadoskastikkeella

Maanantai on Ranskassa hyvä päivä ostaa marketeista viikonlopulta jääneitä tuotteita, jotka myydään punalaputettuina, niin teimme taas tänne Luxemburgiin tullessamme. Ostimme kaksi pientä luutonta possupihviä ja tänään tein ne meille päivälliseksi. 

Possupihvit Calvadoskastikkeella

• 1 suuri valkoinen herkkusieni kuuteen viipaleeseen leikattuna
• 3 valkosipulinkynttä pitkittäin halkaistuna
• 2 rkl voita
• 2 rkl oliiviöljyä
• 2 pientä luutonta possuviipaletta (en ole ihan varma olivatko ne kyljyksiä vai mitä kohtaa)
• 2 rkl Calvadosta
• 1,5 dl kermaa
• suolaa ja pippuria
• rosepippureita
• tuoretta persiljaa

Kuumensin ensin pannulla ruookalusikalliset voita ja oliiviöljyä ja paistoin niissä sieni- ja valkosipuliviipaleet. Kun ne olivat saaneet mukavasta väriä, nostelin ne foliovuokaan ja peittelin foliopalalla. 

Lisäsin pannulle toiset lusikalliset voita ja öljyä ja nostin possupalat pannulle paistumaan, kiersin paloille suolaa ja pippuria myllyistä. Kun paloissa oli hyvä paistopinta, kaadoin pannulle Calvadoksen, mutta tällä kertaa en liekittänyt, sillä pöytäliinan kulmat olivat liian lähellä kokkauspistettäni. Kun Calvados oli melkein kokonaan kiehunut kokoon, kaadoin pannulle kerman ja siirtelin possupaloja hieman, että ne saivat kunnollisen kastikekylvyn. Annoin pihvien vielä kypsyä loppuun sakenevassa kastikkeessa muutaman minuutin. 

Nostin pihvit lautasille, asettelin päälle foliovuokasta sieni- ja valkosipuliviipaleet, hieman suolaa ja pippuria, kastiketta, persiljaa ja ruosepippureita. Sivukkeena oli valmiit pakasteperunapaistokset, jotka olin paistanut airfryerissä. 

Tour de Francen viides etappi oli henkilökohtainen aika-ajo. Arvelin eilen, että se olisi kisan ainoa aika-ajo, mutta onhan siellä vielä loppupuolella lyhyt henkilökohtainen aika-ajo ilmeisesti ylämäkietappina. Tänään nopein oli Remco Evepoel ja toiseksi ajoi Tadej Pogacar. Tadej sai nyt sitten kokonaiskilpailun keltaisen paidan päälleen ja huomenna kisa jatkuu edelleen Normandiassa parinsadan kilometrin hilly-tyyppisellä etapilla.  Minulle nämä asetelmat ovat oikein mieluisat. 

Salviavoissa paistetut possunkyljykset lyhyen siirtymän päivänä

Kotoa mukaan ottamani italialaiset ruokaohjeet ovat olleet tänä vuonna oikein hyviä, helppoja valmistaa retkiolosuhteissa, edullisia ja maistuvia. Tänään tein salviavoissa paistetut luuttomat possunkyljykset ja kaikkein hankalinta, itse asiassa mahdotonta, oli löytää tuoretta salviaa. Ylipäätään kaupoissa on melko vähän tuoreita yrttejä, markkinoilla on paremmin tarjontaa, mutta juuri nyt emme osuneet yksillekään markkinoille. Jouduin tyytymään kuivattuun salviaan ja harmittelen yhä, etten muistanut ottaa kotoa mukaan puolikuivattuja salvianlehtiä, jotka saa vedessä tai öljyssä elpymään melkein tuoreen veroisiksi. Mutta kuivatulla salviapurulla nyt menin ja lopputulos oli oikein hyvä.

Salviavoissa paistetut possunkyljykset kahdelle

• 2 luutonta possunkyljystä pienillä makurasvareunuksilla
• 3 rkl voita
• runsaasti kuivattua salviaa
• suolaa ja voita

Sulatin pannulla ison nokareen voita ja lisäsin sille monta tömpsäystä kuivattua salviaa. Kun pannu oli kuuma ja voi alkoi ruskettua, nostin sille possunkyljykset. Paistoin niitä neljä minuuttia puoleltaan. Nostin kyljykset lautasille ja maustoin ne suolalla ja pippurilla ja lurittelin vielä pannulta salviavoin loput kyljysten päälle. 

Lisänä meillä oli pikkuiset vartaat mansikoista, minimozzarellapalloista, basilikasta ja balsamicosta. Valmistuote juurisellerireumoulade sovi possun kanssa mitä mainioimmin, se ei ollutkaan majoneesista tai muutenkaan rasvaista vaan mukavan kirpeää ja hyvää. Loput käytämme huomisella aterialla. 

Giro d'Italiaa pystyimme katsomaan tänään ihan kivasti, sillä leirialueen netti toimii auttavasti, sillä nytkin naputan postausta ja säästän omia gigojani, joita olen käyttänyt vähän tuhlaavasti ja kuukautta on vielä yli puolet jäljellä. Etappi oli nousuun päättyvä ja kolmen ajajan hatka piti pintansa loppuun asti. Voittajaksi ajoi Davide Bais, mikäli oikein ymmärsin tämä oli hänen ensimmäinen ammattilaisvoittonsa. Kokonaiskilpailua johtaa edelleen Andreas Leknessund. Toivottavasti huomennakin saamme katsottua wifin turvin etappia. 

Maekjeok – Doenjang-marinoitu possu revisited

Tällä kertaa marinoin possua kastikkeessa, jonka ainesosaluettelo oli piiiiiitkä. Minulla alkaa olla hyvä varasto korealaisessa kokkauksessa tarvittavia tuotteita ja niiden määrä lisääntyi usealla putelilla, kun sisareni oli viime viikonloppuna käymässä. Hän oli ottanut osan pullojen sisällöstä omaan käyttöönsä ja minä sain loput myyntipakkauksissa, jotta tiedän mikä on mitäkin. Minun pitää kyllä  järjestää purnukkani paremmin ja helpommin saataville, nyt ne ovat pantryssä parissa eri paikassa. Ja pitäisikin tehdä oma postauksensa erilaisista korealaisiin kokkauksiin liittyvistä aineksista ja välineistä. 

Eilen siis marinoin possua ja neuvot otin Korean Bapsang-blogin postauksesta. Marinadin avainsana on doenjang, se on fermentoitua soijapaputahnaa. Se ei ole tulista, kuten gochujang, joka sekin sisältää soijapapua, mutta jonka tulisuus saadaan chilillä. Minulla on saman Sempio-tuotemerkin purkit nyt käytössä, olen ostanut ne jostain Aasia-kaupasta, mutta pienempiä saman tuotemerkin rasioita ainakin gochujangia on Prismoissa ja K-ryhmän kaupoissa. Näillä tahnoilla on hyvä säilyvyys, kunhan ottaa aina puhtaalla lusikalla ja laittaa purkin jääkaappiin sen jälkeen, kun se on otettu käyttöön. 

En tehnyt possua nyt grillillä, vaan pannulla ja lisäsin hieman vihanneksia, koska mä voin. Minulla oli valmistusjonossa noin 800 g possun ulkofileviipaleita, joista käytin tähän ruokaan puolet ja puolet pakastin marinadissa toista ateriaa varten. Laitan marinadin ainemäärät sen mukaan, mitä meni koko pakkauksen lihamäärän marinoimiseen. Ei sitä juurikaan tarvita enempää, vaikka lihaa olisi vielä enemmän, eikä tarvitse pienentää, jos lihaa on vähemmän. Siitä tulee hyvä kastike lopuksi. 

Ruokalajin nimi Maekjeok viittaa aikaan ennen chilin saapumista korealaiseen ruoanlaittoon, siis tosi kauan aikaa sitten. En tunne tarpeeksi Korean historiaa, mutta näin Hyosun mainitsi postauksessaan.  

Maekjeok – doenjang-marinoitu possu

• 800 g possun ulkofileviipaleita
• 1,5 rkl doenjang-tahnaa
• 1 rkl soijakastiketta
• 2 rkl miriniä
• 1 rkl sokeria
• 1 rkl oligo dangia (korealainen siirappivalmiste, sen sijaan voi käyttää hunajaa, maissisiirappia tai luumutiivistettä)
• 2 rkl sipulisilppua
• 1 rkl valkosipulimurskaa
• 1 tl inkiväärimurskaa
• 1 tl sitruunamehua tai jotain etikkaa
• 1 rkl seesamiöljyä
• pippuria
• koristeluun kevätsipulisilppua, seesaminsiemeniä ja -öljyä
• hieman wokkiöljyä paistamiseen

Ensin leikkasin ulkofileviipaleet vinottain ohuiksi suikaleiksi, samaan tapaan kuin leikataan graavilohta. Sitten sekoitin kaikki marinadin ainekset kulhossa. Lista on pitkä, mutta kun etsii kaikki esille ensin ja sitten latoo kulhoon järjestyksestä, niin kyllä se siitä. Vain nuo koristeluaineet ja wokkiöljy jäivät tässä vaiheessa sivuun. Jos noita kaikkia aineita ei ole, voi niitä korvata jollain toisella. Makeaksi käy vaikka toinen ruokalusikallinen sokeria tai vähän hunajaa ja etikaksi mikä vain etikka oikeastaan, sitrusmehukin voi olla vaikka appelsiinia tai limeä. Öljyiksikin passaavat kaikki paitsi Mobil Rally Formula. Ei se on niin justiinsa. Tärkeintä on tuo doenjang, sillä tässä haetaan sen tuomaa umamista makumaailmaa ilman poltetta. 

Sekoitin kaikki marinadin ainekset ja sitten sekoitin niihin ulkofileviipaleet. Erotin noin puolet rasiaan, merkitsin sisällön tarralla (koska olen kätevä emäntä) ja pakastin rasian toista ateriaa varten. Raja se on possun syömiselläkin noin kerta-annosta ajatellen. Jätin tällä kerralla käytettävät possunpalat marinoitumaan noin tunniksi pariksi. 

Kasvikset

• puolikas pienestä kesäkurpitsasta
• 1 porkkana
• tilkka wokkiöljyä

Leikkasin kesäkurren ja porkkanan tikuiksi ja kun oli aika valmistaa ruoka loppuun, kuumensin pannulla tilkan wokkiöljyä. Kuullotin ensin porkkanatikkuja pari minuuttia ja lisäsin pannulle kesäkurpitsatikut. Nekin saivat kuullotusta parisen minuuttia yhdessä porkkanoiden kanssa. Kumosin kummatkin lautaselle odottamaan. 

Sitten paistoin possuviipaleet muutamassa erässä ja viimeiseen erään kaavin kaikki marinadin kulhosta. Kun erä oli paistunut (ohuet viipaleet kypsyivät noin 3-4 minuutissa), kaadoin odottamassa olleet vihannekset ja possuviipaleet pannulle ja sekoittelun jälkeen paistelin koko hösseliä vielä viitisen minuuttia. Tarjoiluun tuli vielä tavanomainen setti: kevätsipulisilppua, seesaminsiemeniä ja -öljyä. Oli riisin kanssa oikein hyvää, mutta melkein liian iso annos, koska meillä oli sivukkeena se höyrytetty kananmuna, gyeran-jjim. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle muitten korealaisten kokkausteni seuraksi. Huomaanpa nyt, että olen tehnyt tätä ruokaa jo aiemmin, viime keväänä, kun Korea-innostukseni oli lähdössä ihan lapasesta. Silloin tein ruoan grillillä, joten nyt kun on kyseessä pannuversio, niin tulkoon nyt toinen postaus samasta ruokalajista. Olin silloin unohtanut laittaa postaukseen tunnisteita enkä ollut liittänyt sitä Pöytä Koreaksi-välilehdelle, mutta nyt nämä karkeat virheet on korjattu. Huomaa muuten miten viime toukokuun jälkeen on kiinnostukseni syventynyt ja myös tietämykseni. Ei paha sekään. 

Gungjung Tteokbokki – riisikakkuja perinteiseen tapaan possun ja vihannesten kanssa

Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa tteokbokki-nimisten riisikakkujen valmistamista korealaiselle päivälliselle. Ostin niitä Tallinnasta hyvästä aasialaisen ruoan kaupasta. Ne olivat pakattuja vakuumiin, kolmeen pieneen annokseen, joten oli helppo ottaa yksi kokeiluun ja kaksi jäi vielä omiin pusseihinsa odottamaan seuraavaa kertaa. Usein tteokbokkia syödään katuruokana punaisessa gochujang-pohjaisessa tulisessa kastikkeessa, sillä itsessään ne eivät kyllä maistu hongalle eikä haavalle. Tämä soijapohjainen pikkuisen makea kastike oli oikein sopiva tähän ruokaan, jonka alkuperää hyvin selitetään Korean Bapsang-blogin postauksessa. Minä hieman soveltelin saatavilla olevien kasvisten kanssa ja määrässäkin. Tästä tuli hyvä kahden hengen annos. 

Gungjung Tteokbokki

• 200 g pussillinen vakumoituja pitkulaisia riisikakkuja
• vettä keittämiseen

Kastike

• 3 rkl soijakastiketta (minulla ei vielä ole asianmukaista korealaista soijakastiketta, mutta kunhan seuraava korealainen huippukokous tulee, niin sitten on, unni tuo)
• 1 rkl miriniä
• 1 rkl sokeria
• 1 rkl seesamiöljyä
• 1 tl paahdettuja seesaminsiemeniä
• 2 tl valkosipulimurskaa
• pippuria

Possunliha ja kasvikset

• 250 g possun sisäfilettä
• 1 porkkana
• 0,5 punaista paprikaa
• vokkiöljyä paistamiseen
• 2 rapeavartista kevätsipulia koristeluun, ei pannulle
• seesamiöljyä
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Aluksi leikkasin kasvikset ohuiksi tikuiksi ja possunlihan viipaleiksi. Sekoitin kastikkeen ainekset kulhossa ja laitoin riisikakkuja varten vettä kiehumaan. Kun vesi kiehui, kumosin annospussin riisikakkuja kiehuvaan veteen ja sekoittelin hieman, etteivät ne tarttuneet kattilan pohjaan. Keitin riisikakkuja sen aikaa, että ne kaikki nousivat veden pinnalle, se vei noin 4-5 minuuttia. 

Laitoin kulhoon possunlihaviipaleet, kasvikset (kevätsipulisilppua lukuunottamatta) ja kaadoin mukaan kastikkeen, jätin sitä tilkan erikseen. 

Kauhoin riisikakut reikäkauhdalla kattilasta siivilään ja huuhdoin ne kylmällä vedellä. Kumosin riisikakut syvälle lautaselle ja sekoitin niihin valmiiksi tekemääni kastiketta pari lusikallista, jotka olin jättänyt erikseen odottamaan. Näin ne eivät tarttuisi toisiinsa. Kuumensin syvällä pannulla tilkan vokkiöljyä ja kun pannu oli kuuma, kumosin sille possunlihaviipaleet ja kasvikset yhdessä kastikkeen kanssa. Paistelin niitä noin 4-5 minuuttia kuumalla pannulla ja kun lihan alkoi olla kypsää, mutta kasviksissa hieman rapsakkuutta, lisäsin mukaan riisikakut. Sekoitin ja kuumensin riisikakut kuumassa liha-kasvisseoksessa. Annoin ruoan kiehua hieman kasaan.

Annostelin ruokaa kulhoihin ja ripottelin päälle kevätsipulia, seesaminsiemeniä ja muutaman tipan seesamiöljyä. Olin vähän epäileväinen, että tykkäisimmekö riisikakuista, mutta kyllä me tykkäsimme. Kun puikkoihin keräsi kasvitikkuja, possua ja riisikakun, olivat erilaiset suutuntumat ja maut hyvin tasapainossa. 

Seuraavalla kerralla teen riisikakuille nykyään suositumman punaisen chilitahnakastikkeen, enkä epäile ettemmekö pitäisi niistä silläkin tapaa. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiseen keittiöön liittyvät postaukseni. 

Possubulgogi

Tänäänkin päivällisellä oli korealaista ruokaa, possubulgogia riisin, rapeiden kurkkujen ja kimchin kanssa. Tätä tuli niin paljon, että huomenna on samaa sillä erotuksella, että kichmi ja riisi yhdistetään paistetuksi kimchiriisiksi. 

Possubulgogi vähän aiempaa tulisempana

• 500 g possun ulkofileviipaleita
• 2 dl valmista bulgogikastiketta (mietoa) 
• 2 rkl (purkin pohjat) korealaista gochujang-tahnaa
• 2 rkl wokkiöljyä
• 4 kevätsipulin varret (valkoiset osat meni eiliseen ruokaan)
• 1 porkkana
• puolikas punainen paprika
• 2 dl sushiriisiä
• vettä riisinkeittimeen
• paahdettuja seesaminsiemeniä

Aloitin laittamalla kaksi mitallista (noin 3 dl yhteensä) pestyä sushiriisiä keittimeen kypsymään. Jatkoin leikkaamalla ohuet possupihviviipaleet vinottain vielä ohuemmiksi viipaleiksi ja sekoitin niille valmiista bulgogikastikkeesta ja gochujang-tahnasta marinadin. Sekoittelin niin, että kaikki possupalat olivat kunnolla marinadissa. 

Kuorin porkkanan ja leikkasin sen kolmeen palaan. Leikkasin paloihin terävällä veitsellä pitkittäiset kolot ympäri palaa. Sitten leikkasin palaset pieniin kiekkoihin, jolloin pitkittäisistä koloista muodostui kukan terälehtiä muistuttavat koristelut. 

Leikkasin sipulien vihreimmät osat ohuiksi suikaleiksi ja vaaleammat osat vinottain paloiksi. Paprikan leikkasin myös suikaleiksi. 

Kuumensin wokkipannulla lorauksen kuumuutta kestävää wokkiöljyä ja kuullotin sillä ensin porkkanakukkasia pari kolme minuuttia. Lisäsin mukaan sipulit (vihreän varsisilpun tarjoiluun säästäen) ja paprikat ja kuullotin kaikkia vielä parisen minuuttia. Kaadoin ne lautaselle odottamaan. 

Lisäsin pannulle vielä pikkuisen wokkiöljyä ja aloin paistaa possuviipaleita muutamassa erässä laittaen joka välissä paistetut palat lautaselle odottamaan. Viimeisen erän jälkeen kaadoin loput marinadit pannulle ja palautin odottamassa olleet possuviipaleet pannulle. Nostin  hieman liekkiä isommaksi pannun alla ja sekoittelin. Yhdistin mukaan odottamassa olleet kasvikset ja sekoitin taas. Ripottelin päälle paahdettuja seesaminsiemeniä ja sipulinvarsisilppua. 

Lisänä oli Lidlistä ostettua kimchiä, se on aika hyvää sen mukaan mitä minä kimchistä ymmärrän. Siinä on paljon lientä mukana, joten sen loput sopii hyvin seuraavan päivän paistettuun riisiin. Lisälisänä oli vielä rapeaa pikamarinoitua kurkkua. Leikkasin kuoritun kurkun pitkittäin halki ja poistin siemenet. Leikkasin kurkun viipaleisiin ja sekoitin niihin lorauksen seesaminsiemenöljyä, miriniä ja riisiviinietikkaa, päälle ripottelin paahdettuja seesaminsiemeniä.

EDIT: lisään postauksen CampaSimpukan uudelle Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. 

Pihalla oli toisenlainen pata kiehumassa, nimittäin crocs-keittoa! Antti pesi kesän aikana käytetyt ja reissuilla mukana olleet crocsit. Ne pääsevät nyt talvilepoon, mutta yhdet tälle kesälle toistaiseksi käyttämättömät on jo valittu seuraavalle CampaReissulle virallisiksi karavaanarikengiksi.

Possunkyljykset espanjalaisittain ja pari lisäkettä

Eilen minulla oli isomman hammasremontin päätöspäivä enkä saanut aikaan mitään varsinaista ruokaa senkään jälkeen, kun puudutus oli haihtunut. Niinpä eiliselle varatut possunkyljykset joutuivat odottamaan grilliin pääsyä tähän päivään. Otin ohjeen näille kyljyksille Cooking Chat-blogista. 

Espanjalaisittain maustetut grillatut possunkyljykset

• 2 noin 2,5 cm paksua porsaankyljystä mehevillä rasvareunuksilla
• 2 tl valkosipulimurskaa
• pimentonia
• suolaa ja pippuria
• pieni tilkka öljyä grilliparilalle

Lähdeohjeessa käytettiin valkosipulijauhetta, semmoista minulla ei ole, joten käytin murskaa. Kuivasin kyljysten pinnat ja hieroin niihin seosta, jossa oli valkosipulimurskaa, suolaa, pippuria ja pimentonia. Kuumensin kaasugrillin medium-kuumaksi. Grillasin kyljyksiä 5 minuuttia puoleltaan ja sen jälkeen lepuutin niitä viisi minuuttia ennen lautasille nostamista. Olipa mehukkaat kyljykset, eikä yhtä enempää tosiaankaan tarvita. 

Lisänä meillä oli espanjalaisittain maustettuja paahdettuja perunoita, ne olivat omasta pihasta ämpäriperunoita, aivan pikkuisia puikuloita. Höyrytin ne kypsiksi ja paahdoin niitä sitten rosmariinin, suolan ja pippurin kanssa oliiviöljyssä noin 10 minuuttia. Toisena lisäkkeenä oli pieniä vihreitä paprikoita, pannulla suolalla piristettyjä pimientos de padróneita. Ei taaskaan ollut yhtään tulista. 

La Vueltassa on puoliväli ylitetty ja tänään oli vuorossa tasamaatyyppinen etappi, ei ainakaan mitään jättinousuja, kuten kahdessa seuraavassa etapissa on luvassa. Eilen kyllä katsoimme etappia, vaikkei ruokaa tehtykään. Massakiri toteutui tänään ja voittajaksi ajoi Mads Pedersen. Kokonaiskilpailun kärjessä jatkaa Remco Evenepoul ja toisena on Primoz Roglic. Eric Mas on kolmantena. 

Läheltä liippasi – possuvartaat

Kävimme kaupassa aamulla ennen kuin oli liian kuumaa, Antti on ihan kanta-asiakas, sillä hän kävi samassa kaupassa jo aiemmin saman aamuna ostamassa leipää ja tomaatteja. Ei tosin saanut leipää eikä tomaatteja, sillä hyllyjä vasta pontevasti täytettiin. Leipää sai onneksi läheisestä leipomosta. Joku vakioasukas oli oikein närkästynyt leipien myöhästymisestä ja jätti päivän lehdenkin ostamatta. Kun menimme reilua tuntia myöhemmin, oli sekä leipää, että tomaatteja saatavilla. Olemme ostaneet näitä kivoja eri lajikkeisia samasta laarista yhtä kutakin kerrallaan. 

Minulla oli jo ajatus ranskalaisesta päivällisestämme ja nyt liippasi läheltä, että olisin joutunut asioiman palvelutiskillä. Antti löysi pari päivää sitten bretagnelaissiiderin kotisivuilta todella paljon ruokaohjeita ja poimin meille niistä yhden senkin uhalla, että olemme Normandiassa. Tarkoitus oli ostaa possun lihaa, joka marinoitaisiin siiderissä ja paistettaisiin vartaina. Lihatiskissä oli kyllä kaikkea hienoa, mutta onnekseni sain valittua kylmätiskistä sopivat possupalat. Mutta jos ei olisi sillä osastolla onnannut olisin ihan varmasti, vannon sen, ostanut ö-ö-tekniikalla lihatiskistä. Tämä tekniikka on isäpuoleni hyvin hallitsema, sillä onnistuu vaikka minkä juuston ostaminen ranskalaisesta juustotiskistä, kun minä vasta mietin, että miten se bonjour meneekään. Palasimme rannan kautta leirille ja matkalle sattui kiva tienvarsi- tässä tapauksessa myös merenrantakirjasto. 

Antti lähti aamupäivällä hieman hikoiluttamaan maantiepyörää ja minä asetuin varjoisaan paikkaan markiisin alle. Suunnittelin marinoivani possua hieman myöhemmin. Ohjeen otin täältä. Ensin en käyttänyt kääntäjää, mutta tulin nyt sittenkin katsoneeksi, miten vartaat piti tehdä. Samoilla sivuilla oli muitakin ohjeita, joita saatan tässä kokeilla tulevina päivinä. Jos joku kurkkaa tuon firman sivuja ja tahtoo tulla kertomaan, että olisihan ne olleet siellä englanniksikin, niin kyllä osa sivuista oli tosiaan käännetty, mutta reseptejä ei. 

Siiderimarinoidut possuvartaat grillistä

• 250 g possunlihaa (näytti minusta kyljykseltä, ilman luuta eikä hirveästi rasvaa, vähän kyllä)
• 2 dl kuivaa siideriä (bretagnelaista, en ihan niin pieteetillä tehnyt, että olisin valinnut makeusasteen ohjeen mukaan)
• 2 pientä uuden sadon sipulia
• tuoretta rosmariinia
• puolikkaan sitruunan mehu
• oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria

Leikkasin possun suupaloihin ja sekoitin siideriin sitruunamehun, suolaa ja pippuria sekä rosmariinia. Laitoin possupalat ja  marinadin pussiin ja ängin pussin jääkaappiin. Leikkasin sipulit isohkoihin paloihin, jotta ne saisi varrastettua. Ohjeessa ruoka tehtiin ensin pannulla ja sitten grillattiin, mikä oli minusta aika höpsöä, siinä vielä käytettiin sisäfilettä tai just luuttomia kyljyksiä. Eihän niitä ole tarpeen paistaa ensin pannulla ja sitten vielä grillata, sanoo tämä kaikkien keittiöjuttujen asiantuntija. Etenkään, kun lihaa on marinoitukin. 

Lihat olivat marinadissa noin 80 km verran (Tourin etapissa siis) ja sitten laitoin lihapalat vuorotellen sipulipalojen kanssa puisiin varrastikkuihin. Antti suoritti grillaustoimen Campingazin matkagrillillä ja sutikoi vartaita paistamisen aikana marinadin lopulla. Söimme nämä oikein kivat possuvartaat tuoreen leivän kanssa, juomana kylmä normandialainen kuiva omenasiideri. 

Tour de Francen etappi oli taas vuoristovoittoinen ja onneksemme saimme sen hyvin näkymään telkkarista. Selostuksesta emme oikein paljonkaan ymmärrä, kaipaamme syvästi Peter Seliniä. Noin kolmenkymmenen kilometrin päässä maalista tuli kisalle paussi, en ihan päässyt selville mistä oli kyse, jostain mielenilmaisusta reitillä ilmeisesti. Sen takia kaikki pysäytettiin ja jonkun ajan päästä samoin aikaeroin matka jatkui maaliin. Nopein on Magnus Cort Nielsen ja kokonaiskisaa johtaa 11 sekunnilla Tadel Pogacar.

Ei mopolla moottoritielle!