Airfryer-taatelikakku ja tavallinen myös!

Tänään tapahtui taas ketjureaktio, etsin jo eilen yhtä kakkuvuokaa sitä löytämättä. Antti ei edes tiennyt millaista vuokaa pitäisi etsiä, mitä pidin hyvin kummallisena. Tai ehkä en, sillä en itsekään varmaksi tiennyt, olenko laittanut vuoan jo menemään jonnekin eteenpäin. Tosin sen kansi löytyi. Etsimme siis tätä mysteerivuokaa Pantry I:stä, jonka Antti perusteellisesti järjesti keväällä. Sen jälkeen on saattanut käydä niin, että järjestys on hieman häiriintynyt minun tekosieni seurauksena. 

Saimme siis tänään jonkunlaisen hulluuskohtauksen ja järjestimme pantryn kaapit ja tason niin, että nyt siellä on hyvä järjestys taas ja tiedän mitä siellä on. Ja se kakkuvuoka, se oli keittiössä koko ajan, ei nyt ihan sillä paikalla, jossa olisi voinut olettaa, mutta parin kaapin päässä kuitenkin. Ihan nähtävillä, kun vain otti silmän käteen ja katsoi. 

Kun koko ketjureaktio pantryssä oli saatu setvittyä olin ensin sitä mieltä, että moderoin ruokasuunnitelmat vähemmän monimutkaisiksi ja jätän aiotun kakunleipomisen toiseen päivään. Jonkun ajan päästä sain itseni kuitenkin liikkeelle ja leipomishommiin. Tein vuotuisen taatelikakun, josta ei muuten viime vuodelta ole syystä tai toisesta blogimerkintää. Olisiko oikeasti katkaissut tärkeän perinteen? No, sille ei voi enää mitään. 

Käytin tällä kertaa tuttua Ruutukokin ohjetta, johon tein pari lisäystä. Tarkoitukseni oli kokeilla  airfryeriä kakun paistamiseen, mutta jänistin viime tipassa. Jänistyssyy oli lähinnä se, etten ollut koskaan paistanut tällä kadoksissa olleella vuoalla kakkua, se oli ollut käytössä lähinnä jäädykettä ja jäälyhtyjä tehdessä. Kyseessä oli melko pieni, mutta siihen nähden korkea alumiinivuoka, joten pelkäsin kakun tarttuvan siihen. Niinpä päätin tehdä niin, että paistaisin airfryerissä kaksi annoskakkua pienissä hyvissä alumiiniastioissa ja isomman kakun uunissa. Tein tavallisen isomman vuoan taikinan ja jaoin se kahteen annosvuokaan ja pieneen rengasvuokaan. 

Taatelikakku airfryerissä ja toinen uunissa

• 200 g taateleita
• 2 dl sokeria (fariinin ja valkoisen sokerin seosta)
• 3 dl vettä
• 1 tl vaniljatahnaa
• 0,5 dl pieniä tummia suklaanappeja
• 200 g voita
• 0,5 dl kanelilla ja appelsiinilla maustettua konjakkilikööriä (ABK6)
• 2 kananmunaa
• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl ruokasoodaa
• 1 tl leivinjauhetta
• voita vuoan huolelliseen voiteluun ja vehnäjauhoja jauhottamiseen

Voitelin kaksi pientä alumiinista annosvuokaa (noin 2 dl vetoisia) ja alumiinisen rengasvuoan. Se on muistaakseni tarkoitettu vesihauteessa kypsennettyjen puddinkien tai jäädykkeiden tekemiseen. Voitelin jokaisen vuoan erittäin perusteelliseksi ja jauhotin ne vehnäjauhoilla. Laitoin vuoat jääkaappiin odottamaan. 

Poistin pehmeistä taateleista kivet. En käytä enää niitä kivikovia taatelipalikoita, vaan pehmeitä taateleita, niitä on marketeissa ainakin näin joulun alla. Paketissa on noin 400 g taateleita. Kivet lähtevät hyvin pois, kun taatelia puristaa ja avaan sen sormin. Laitoin taatelit, sokerin, vaniljatahnan ja veden paksupohjaiseen kattilaan ja keittelin seoksen soseeksi, se vei noin puoli tuntia. 

Kuumensin uunin 175 asteeseen. Lisäsin kattilaan taatelisoseen joukkoon pehmeän voin, suklaanapit ja liköörin ja sekoittelin, kunnes voi oli sulanut. Lisäsin mukaan vehnäjauhot, joihin oli sekoitettu ruokasooda ja leivinjauhe. Sekoittelin tasaiseksi ja yhdistin seokseen kananmunat. Tuloksena oli paksu tasainen taikina. Jaoin taikinan kahteen pieneen annosvuokaan ja loput isompaan, mutta melko pieneen rengasvuokaan.

Laitoin rengasvuoan uuniin ja annosvuoat airfryerin paistokoriin. Uunissa kakku paistui noin tunnin, kokeilin kypsyyttä tikulla ja kun tikku oli pistoksesta puhdas, oli kakku kypsä. Airfryerin laitoin 160 asteeseen ja paistoin sillä lämmöllä annoskakkuja ensin vartin. Kokeilin kypsyyttä, mutta silloin taikinaa tarttui vielä tikkuun, paistoin vielä noin 8 minuuttia lisää ja siinä vaiheessa annoskakut olivat kypsiä, kohonneet mukavasti. 

Maltoin odottaa noin vartin ennen kuin sörkin kakkuja. Pikkuiset annoskakut pullahtivat vuokistaan helposti ja olivat luvalla sanoen aivan täydellisiä. Isompaa kakkua pelkäsin kumota ja sen kanssa odotinkin lähemmäs puoli tuntia. Kakku oli kohonnut melkein vuoan yläreunaan asti, kun taikinavaiheessa yläreunaan oli useita senttejä. Kakku irtosi aivan täydellisenä vuoasta ja tuoksui taivaalliselta! 

Söimme pienet kakut jälkiruoaksi kaneli-appelsiinikonjakki-liköörillä (heh) maustetun kermavaahdon kanssa, muutama pieni valkosuklaanappi koristi annoksia. Isomman kakun laitoimme kylmään varastoon joulua odottamaan. Airfryer sopi oikein hyvin myös leipomiseen, Koben koriin olisi mahtunut neljä tuollaista käyttämääni pientä annosvuokaa. Aion kokeilla myös leivän paistamista airfryerissä. 

Taatelikakkukatsaus

Jokaisena blogaanivuonna olen paistanut jouluksi taatelikakun. Vuonna 2011, blogin ensimmäisenä jouluna leivoin aivan tavallisen Ruutukokin taatelikakun, kuten jokaisena vuonna, jona olin ylipäätään tehnyt mitään joulun eteen itse omassa kodissani. Ruutukokin kakkusivu on siltä kohdin tahrainen ja täynnä päivämäärämerkintöjä. Sen jälkeen aloin varioida kakkua, en tosin kovin radikaalilla tavoin.  Vuonna 2012 lisäsin kakkutaikinaan tummaa suklaata. Vuonna 2013 käytin sauvajyväsen käyttämää ohjetta. Vuonna 2014 uskaltauduin laittamaan taatelikakkuun espressoa. Vuoden 2015 taatelikakkuun tuli sekä suklaata, kahvia että konjakkia. Vuonna 2016 olin vuorotteluvapaalla ja minulla piti olla rajattomasti aikaa ja ainakin sen verran sitä oli, että tein kaksi taatelikakkua, ensin sticky toffee puddingin ja sitten vielä kahviliköörillä maustettua kakkua lähempänä joulua. Viime vuonna tein Veeran ohjetta mukaillen taatelikakun, johon ei tullut lainkaan muuta makeutusta kuin taateleista itsestään. 

Tänä vuonna taatelikakun tekeminen jäi aika viime tippaan. Olemme olleet pariskuntaflunssan kourissa, lähinnä pitäneet sohvia paikallaan muutaman päivän. Tänään minulla on ollut jo melko hyvä vointi ja leivoin heti aamulla joulukakut, jotka ehtivät vielä mehevöityä pari päivää. Tämän vuotiset kakut ovat hyvin vapaalla kädellä tehtyjä, pienensin tavanomaisia Ruutukokkini ohjeita vähän sinne päin, mutta ilmeisesti toipilailla on tämmöinen etuoikeus, kakut onnistuivat oikein mainiosti. Halusin tehdä kakuista vähän tavallista pienempiä, koska niiden syömisessä on jokatapauksessa hommaa. 

Taatelikakun pieni erikoisuus on tämän talven uutuustuote keittiössämme, nimittäin tahini. En ollut koskaan aikaisemmin käyttänyt sitä ennen kuin Portugalissa tein elämäni ensimmäisen hummuksen. Sitä purkkia emme tuoneet kotiin, mutta ostin omaan kaappiin heti purkin, kun muistin. Olen nähnyt tahinia käytettävän leivonnaisissa ja niinpä kokeilin sitä taatelikakkuun. 

Ruutukokin taatelikakku pienennettynä ja tahinilla maustettuna

• nokare voita ja vähän vehnäjauhoja vuoan valmisteluun
• 150 g kuivattuja taateleita (ei sitä palikkamallia, irtonaisiakin saa nykyään hyvin)
• 2 dl vettä
• 1,5 dl sokeria
• 150 g voita (EDIT, oli unohtunut ohjeesta)
• 2 pientä kananmunaa
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 0,75 tl leivinjauhetta
• 0,75 tl ruokasoodaa
• 0,75 tl vaniljajauhetta
• 1 rkl tahinia

Voitelin ja jauhotin pienehkön kakkuvuoan, noin 1,5 litraisen. Poistin taateleista kivet ja leikkasin ne (taatelit siis, ettei kenenkään tarvitse viisastella, kuten itse heti haluaisin) muutamaan palaan. Laitoin taatelit, veden ja sokerin kattilaan ja keittelin ne soseeksi. Se vei noin 20 minuuttia. Lisäsin voin kattilaan ja laitoin liekin pois. Voi suli taatelisoseeseen pikkuhiljaa ja sillä välin valmistelin toista kakkua saadakseni ne uuniin samaan aikaan. 

Kun taateli-voiseos oli jäähtynyt hieman, sekoitin mukaan kuivat aineet (vehnäjauhot, leivinjauheen, soodan ja vaniljan), kananmunat ja tahinin. Tämä on siitä hyvä kakku, ettei tule paljon tiskiä, ei tarvitse vatkata mitään, kunhan sekoittaa ainekset kattilassa. Kaavin kakun valmisteltuun vuokaan ja paistoin kakkua 175 asteessa 50 minuuttia. Kakku onnistui mainiosti.

Toinen kakku on perinteinen hedelmäkakku, sellaisiakin olen leiponut monena jouluna, etenkin esikoinen pitää kirsikkoja pursuvasta kakusta. Tälläkin kertaa käytin luotto-ohjetta Ruutukokista, pienensin tätäkin ohjetta ilman kovin tarkkoja laskelmia ja hyvin meni. 

Hedelmäinen joulukakku

• nokare voita ja vähän vehnäjauhoja vuoan valmisteluun
• 1 rasia erivärisiä cocktailkirsikoita
• 1 pieni lasipurkki punaisia cocktailkirsikoita
• 0,5 dl rusinoita
• 0,5 dl calvadosta
• 0,5 dl kuorittuja manteleita
• 150 g voita
• 1,5 dl sokeria
• 2 kananmunaa
• 3 dl vehnäjauhoja
• 1,5 tl leivinjauhetta
• 0,75 dl kermaa

Laitoin jo eilen kirsikat ja rusinat calvadokseen maustumaan tiiviiseen rasiaan. Tänään jatkoin leipomispuuhia. Valmistelin 1,5 litraisen lasisen leipävuoan voitelemalla ja jauhottamalla vehnäjauhoilla. Kuumensin uunin 175 asteeseen. 

Vatkasin voin ja sokerin vaaleaksi vaahdoksi ja lisäsin mukaan kananmunat yksi kerrallaan. Seuraavaksi lisäsin mukaan kuivat aineet (vehnäjauhot ja leivinjauheen) ja kerman. Taikinaa ei pidä tämän jälkeen vatkata kovin voimakkaasti, ettei se sitkisty, vain sen verran, että taikinasta tulee tasaista, se on aika tahnamaista. Lopuksi kääntelin mukaan calvadoksessa kylpeneet kirsikat ja rusinat ja lopuksi mantelit. Kaavin taikinan pitkulaiseen lasivuokaan ja tein taikinan keskelle pitkulaisen painauman siltä varasta, että kakku kohoaisi keskeltä enemmän kuin reunoilta. Paistoin tätä kakkua yhtä aikaa taatelikakun kanssa 175 asteessa, mutta se vaati hieman pidemmän paistoajan kuin taatelikakku, yhteensä noin 65 minuuttia. Kokeilin kakkujen kypsyyttä tikulla ja kun tikku oli pistoksen jäljiltä puhdas, oli kakku kypsä. Maltoin odottaa noin 10 minuuttia ennen kuin kumosin kakut. Myös hedelmäkakku onnistui mainiosti. 

Käytin näihin kakkuihin virolaista voita, jossa oli kunnolla suolahippuja, se sopi erittäin hyvin, toi hyvän kontrastin taikinoiden makeuteen. Suolaa pitää olla makeissa ja sokeria suolaisissa, se on hyvä perussääntö. 

Taatelikakku vuosimallia 2017

Jokaisena blogaanivuonna olen tehnyt postauksen taatelikakusta. Se kuuluu meidän jouluumme. Olen tuunaillut kakkua eri tavoin vuosien varrella, mutta nyt meinasivat olla ideat lopussa. Onneksi satuin näkemään Veeran postauksen taatelikakusta. Vähän jouduin soveltamaan raaka-ainesyistä, mutta sen tärkeimmän osuuden toteutin, ei muuta makeutusta kuin taatelit itsessään!

Taatelikakku Veeran tapaan

• 250 g taateleita
• 2,5 dl kahvia
• 200 g voita 
• 1 pieni purkki smetanaa (ohjeessa oli 1 dl jogurttia)
• 2 kananmunaa
• 3,5 dl mantelijauhetta
• 1 dl perunajauhoa
• 1 rkl kanelia
• 0,5 rkl kardemummaa
• 2 tl ruokasoodaa
• nokare voita ja ripaus jauhoja vuoan valmisteluun (ei jauhoja, mikäli teet gluteenittomana)

Kuumensin uunin 180 asteeseen ja valmistelin vuoan. Veera teki kakkunsa gluteenittomana, mutta minä ripautin jauhoja hieman voideltuun vuokaan, jotta kakku irtoaisi kypsänä. Vuokani on hieman parhaat päivänsä nähnyt. 

Poistin pehmeistä taateleista kivet ja pilkoin ne (en kiviä) muutamiin paloihin. Laiton taatelipalat yhdessä kahvin kanssa kattilaan ja keittelin niitä, kunnes taatelit olivat hajonneet aivan hilloksi. Käytin talouteen jostain ilmaantunutta pikakahvijauhetta. Mietin hetken, että mistä tuo on tänne tullut. Muistin sitten, että nuorisolla ollessaan talonvahtina oli käynyt vieraana pikakahvista tykännyt kaveri, joka oli tuonut oman purkkinsa mukanaan. Kahvi tuoksui muuten ihan hyvältä ja pikkuisen kun sitä maistoin, ei se saatanasta ollut.

Kun taatelihillo oli valmis, otin kattilan liedeltä, pilkoin voin kattilaan ja laitoin kannen päälle. Voin sulamisen aikana mittasin mantelijauheen, perunajauhon ja mausteet. Mantelijauhepussini meni loppuun, minun piti jauhaa hieman lisää kokonaisista manteleista. Ihmeellisesti niistä tuli juuri tarvittava määrä yhteensä. Käytin muutakin loppuun tässä leipomuksessa, meni taatelipaketti loppuun, soodapurkki ja perunanjauhopurkki menivät tyhjiksi. 

Voin sulattua hilloon, sekoitin seoksen tasaiseksi ja yhdistin mukaan kananmunat, smetanan ja kuivat aineet. Veera käytti jogurttia, mutta minulla oli päivämäärävaarainen smetanapurkki ja arvelin sen käyvän yhtä hyvin. Kumosin tasaiseksi sekoitetun taikinan kattilasta vuokaan ja paistoin kakkua noin 40 minuuttia. Kun kakkutikku oli pistoksesta puhdasta, oli kakku kypsä. Annoin sen jäähtyä vuoassa vähän aikaa ennen kuin uskaltauduin kumoamaan kakun lautaselle. Kuului se ihana suhahdus, kun kakku valahtaa kokonaisena lautaselle, hihkaisin ilosta. Kakku on rakenteeltaan ihmeellisen pehmeä ja joustava, maussa paahteisuutta eikä valkoista sokeria, eikä mitään muscavadojakaan kaipaa yhtään.

Koska CampaCamino on toistaiseksi jatkuvalla tauolla, tuuttaan tänne lempicountryani. Tässä teille aivan uusi Home Free-video, siinä he ownaavat Camin kappaleen Mayday. Olkaa kilttejä ja katsokaa tämä! Kyllä Camkin sen hyvin laulaa, mutta tämä a cappella-versio tuo kylmät väreet.

Sticky toffee pudding tämän vuoden taatelikakkuna

Olen jokaisena blogaanivuonna tehnyt jouluksi taatelikakkua, tuunannut sitä suuntaan jos toiseen, on lisätty kahvia, suklaata, molempiakin samaan kakkuun. Tänä vuonna kokeilin peribrittiläistä jälkiruokaa, sticky toffee puddingia. Teen kyllä varmaankin tavallisen taatelikakunkin sitten lähempänä joulua. Tänään otimme kakun mukaamme, kun menimme kyläilemään luimupupulaan. Sinne on hyvä viedä jotain taatelia sisältävää, mikä kostetaan aina jollain missä on kookosta!

Otin ohjeen tähän tahmeaan jälkkäriin Manu's Menusta, jossa olen aikaisemminkin ollut ohjeita etsimässä. Kakun ohje näyttää olevan nimeltään  taatelikakku, mutta riittävän liki. Suurensin ohjeen kolmanneksella, sillä halusin tehdä pienen testikakun ja sitten isomman jaettavaksi kyläpaikkaan. Muistan vieläkin erään kerran, kun veimme jälkkäriä luimupupulaan ja se oli niin kummallinen kakku, että oksat pois. Laitan tähän määrät kuten lähdeblogissa. Taikinasta tulee kuulema 8 pientä annosta. 

Sticky toffee pudding

Kakku

• 180 g kivettömiä taateleita
• 3 dl vettä
• 0,5 tl ruokasoodaa
• 165 g tummaa sokeria (käytin muscovadoa)
• 60 g voita
• 2 kananmunaa
• 150 g venhäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• nokare voita ja pikkuisen vehnäjauhoja vuokien valmisteluun

Kastike

• 2,5 dl kermaa
• 220 g tummaa sokeria (laitoin vähän vähemmän, noin 180 g ja käytin vaalea ruokosokeria)
• 1 tl salmiakkijauhetta (oma lisäykseni)
• 1 tl vaniljajauhetta
• 50 g voita

Leikkaa taatelit paloiksi ja poista kivet. Keitä taateleita vedessä hetkinen ja lisää sooda kattilaan. Varo kuohumista, ilmeisesti soodan tarkoitus on nopeuttaa taatelien hajoamista. Ainakin se teki värin hyvin tummaksi. Kun taatelit ovat hajonneet aika olemattomiin soseeksi ja vesi vähentynyt, ota kattila liedeltä ja jätä seos jäähtymään. 

Kuumenna uuni 180 asteeseen kiertoilmalla ja valmistele annosvuoat voitelemalla ja jauhottamalla ne. Jos käytät yhtä isompaa vuokaa, tee sille sama tai vuoraa vuoka leivinpaperilla. Vatkaa pehmeä voi ja tumma sokeri vaahdoksi ja lisää kananmunat yksitellen. Yhdistä hieman jäähtynyt taatelisose taikinaan ja lopuksi vielä jauhot, joihin leivinjauhe on sekoitettu. Täytä vuoat 2/3 täyteen ja paista pieniä annoksia noin 20-25 minuuttia ja isompaa kakkua noin 40 minuuttia. Kokeile kypsyyttä tikulla. Kun tikku on pistoksen jälkeen puhdas, on kakku kypsä.

Paistamisen aikana valmista karamellikastike. Mittaa kerma, sokeri, vaniljajauhe ja salmiakkijauhe kattilaan. Keittele sekoitellen noin 10-15 minuuttia, kunnes kastike sakenee. Lisää voi ja anna sen sulaa kastikkeeseen, sekoita tasaiseksi ja kaada kastike tarjoiluastiaan. Käyttämäni vaalea ruokosokeri teki kastikkeesta aika vaaleaa väriltään, mutta muscovadolla saisi tummemman kastikkeen aikaan. 

Kun on aika syödä jälkkäriä, leikkaa pala kakkua lautaselle ja valuta päälle karamellikastiketta, niin että palanen melkein ui siinä. Pallo vaniljajäätelöä sopisi tähän mainiosti. 

Engl hed vai taateli?

Kysyin Opiskelijalta tärkeän jouluaiheisen kysymyksen sosiaalisen median kautta. Hän tietysti tiesi heti, mitä tarkoitan ja vastasi, että molemmat. Sen minä taas tiesin jo etukäteen. Niinpä eilen oli englantilaisen hedelmä- ja taatelikakuhkojen leivontapäivä. Nämä kakut muuttuvat vuosi vuodelta jonnekin suuntaan, tai palaavat kohti alkuperäistä, mutta tuunausten jälkeen niitä ei voi kovin perinteisiksi sanoa. 

Ei enää niin englantilainen hedelmäkakku

• 1 rasia punaisia cocktailkirsikoita (rakastan niiden esanssisuutta)
• 1 rasia keltaisia sukaatteja
• 1 rasia vihreitä sukaatteja
• 1 pieni pussi saksanpähkinöitä (tai macademioita tai muita tykkäämiäsi pähkinöitä)
• 50 g pieniä tummia suklaanappeja
• 3 rkl limoncelloa (löytyi korkkaamaton pullo jääkaapista)
• 200 g pehmeää voita
• 2 dl vaaleaa ruokosokeria
• 3 kananmunaa
• 1 rkl vaniljatahnaa
• 4 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta
• 1 dl kermaa 
• tomusokeria ja liraus limoncelloa kuorrutteeseen

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen, voitele ja jauhota suurehko rengasvuoka, tai muu mieluisa kakkuvuoka. Minä jauhotan aina vain vehnäjauholla, sillä en pidä korppujauhon tuomasta karkeammasta pinnasta.
2. Sekoita sukaatit, kirsikat ja pähkinät hyvin keskenään ja lorauta päälle limoncelloa, tai muuta viunaa mielesi mukaan, tai jätä alkoholi pois, ellet tykkää. Jätä hieman maustumaan siksi aikaa, kun teet taikinan ja uuni kuumenee.
3. Mittaa jauhot kulhoon ja sekoita niihin leivinjauhe.
4. Vatkaa pehmeä voi, sokeri ja vaniljatahna pehmeäksi vaaleaksi vaahdoksi.
5. Lisää kananmuna kerrallaan voi-sokerivaahtoon. Jos seos osoittaa juoksettumisen merkkejä, lisää siihen lusikallinen venhäjauhoja.
6. Lisää mukaan jauhot ja kerma, sekoita taikina tasaiseksi, vältä liikaa vatkaamista, ettei taikinasta tule sitkeää.
7. Kääntele maustetut hedelmät ja pähkinät taikinaan ja lisää myös suklaanapit mukaan. 
8. Kaavi taikina valmisteltuun vuokaan, tasoita pinta ja tee siihen pienoinen painauma keskelle, ettei kakun keskiosa nousisi paistamisen aikana liian pulleaksi. 
9. Paista kakkua uunin keskiosassa noin tunti, minun olisi pitänyt ottaa kakku pois uunista hieman aikaisemmin, sen pinnasta tuli tummahko, mutta hyvin maukas. Ulkonäkö hieman kärsi. Kurkkaa sinä kakkuasi viimeistään kolmen vartin kohdalla. Jos tikku on puhdas pistoksen jälkeen, on kakku kypsä. 
10. Anna kakun jäähtyä vuoassa 15-30 minuuttia ja kumoa kakku lautaselle. 
11. Sekoita tomusokeria ja pieni tilkka limoncelloa (tai vettä tai sitruunamehua) ja tee siitä valutettava kuorrute kakun päälle peittämään tummahkoa pintaa, jos paistoit kakkua aavistuksen liian pitkään, kuten minä. Tai muutenkin, jos tykkäät kuorruttaa kakkusi.

Taatelikakkua olen tuunaillut aikaisempina blogaanijouluina, niin halusin tehdä nytkin. Olin jo katsonut valmiiksi englantilaisen sticky toffeepuddingin, mutta luovuin siitä, sillä se pitäisi syödä suoraan uunista, eikä siihen nyt ollut mahdollisuutta. Niinpä yhdistelin edellisvuosien tuunauksiani ja lisäsin vielä yhden ainesosan. 

Taatelikakku, jossa yhdistyy edellisten vuosien tuunaukset

• 200 g pehmeitä kivettömiä taateleita
• 2 dl vettä
• 1 dl muscovadosokeria
• 1 dl valkoista sokeria
• 1 dl espressoa
• 0,5 dl konjakkia
• 50 g suklaanappeja
• 1 tl vaniljatahnaa
• 200 g voita
• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl ruokasoodaa
• 2 kananmunaa

1. Kuumenna uuni 175 asteeseen ja valmistele suurehko kakkuvuoka voitelemalla se huolellisesti ja jauhottamalla se vehnäjauholla. Minä käytin silikonivuokaa, koska pidän siitä, että taatelikakun pinta kiiltävä ja kliininen, sitä ei tarvitse/pidä voidella eikä jauhottaa.
2. Pilko taatelit muutamiin paloihin. Jos käytät kovaa taatelipalikkaa, silppua se melko pieniin paloihin, ettei mukaan vain pääse taatelinkiven palasia, ne ovat tosi kovia puraista ja niitä on joskus  mukana näissä palikkamuotoon pakatuissa taateleissa.
3. Mittaa kattilaan sokerit ja vesi, lisää taatelit. Keittele seosta noin puoli tuntia, kunnes taatelit ovat soseutuneet. Lisää vettä, jos se meinaa käydä vähiin. 
4. Lisää kattilaan voi kuutioina, espresso, konjakki, suklaa ja vaniljauute. Sekoittele hyvin miedolla lämmöllä, kunnes voi ja suklaa ovat sulaneet seokseen. Jätä jäähtymään noin vartiksi.
5. Mittaa vehnäjauhot ja sekoita niihin leivinjauhe ja ruokasooda. 
6. Kun tuunattu taatelisose on hieman jäähtynyt, sekoita siihen kananmunat ja vehnäjauho nuolijalla, voit tehdä sen kattilassa suoraan, säästyt leivontakulhon tiskaamiselta. 
7. Kaavi taikina kakkuvuokaan ja tasoita pinta, tee keskelle pieni painauma estämään kakun keskustan liiallista kohoamista. 
8. Paista uunin keskiosassa noin tunti, tällä kertaa minun kakkuni oli kypsä 50 minuutin kohdalla.
9. Jäähdytä kakkua vuoassa noin puoli tuntia ja kumoa.

Myöhemmin kysyn Opiskelijalta sosiaalisen media kautta, että joko? Hän vastaa, että käy. Siispä menen hakemaan hänet joulunviettoon. Nuoripari saapuu myös käymään, joten Campakeittiön pöydän ääreen jouluaterialle asettuu kokonainen perhe.

Tuunataan taas taatelikakkua

Blogin jokaisena joulunalusaikana olen postannut taatelikakkuohjeen, ensimmäisenä vuonna tein sen aivan perinteisimmän, Ruutukokin kakun. Toisella kerralla lisäsin kakkuun hieman suklaata, vaikka epäröinkin saako niin mennä tekemään. Kolmannella kerralla tein kakkua ystäväni sauvajyväsen sisarelta peräisin olevalla ohjeella. Kaikki kakut olivat hyviä ja onnistuneita. Tänä vuonna halusin taas leipoa taatelikakkua ja tietysti tuunata kakkua taas. Suklaa tuntui sopivan taatelin makuun hyvin, mutta kaipasin hieman syvempää makua. Kahvi kuuluu meidän suosikkimakuihimme ja tällä kertaa käytinkin nesteenä veden sijasta espressoa. 

Kahvia ja suklaata taatelikakussa

• 20 pehmeää tuoretta taatelia
• 2 dl sokeria
• 2 dl espressoa 
• 1 dl vettä
• 200 g voita
• 2 kananmunaa
• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl ruokasoodaa
• 1 rkl vaniljauutetta
• 100 g tummaa suklaata

Ota taateleista kivet pois (jos käytät sellaista tiivistä taatelipalikkaa, katso tarkasti, että saat kaiken sellofaanikääreen irti ja pilko palikka niin pieniksi paloiksi, että voit olla varma, ettei kivenpaloja ole mukana). Mittaa sokeri kattilaan ja lisää sinne taatelit, kahvi ja vesi. Keitä seosta sen aikaa, että taatelit sulavat soseeksi, se vie noin puolisen tuntia. Lisää mukaan voi, suklaa ja vaniljauute. Sekoita seos tasaiseksi ja anna sen jäähtyä noin vartin verran. 

Kuumenna uuni 180 asteeseen ja ota esille rengasvuoka tai pitkänmallinen vuoka, jos enemmän tykkäät sellaisesta. Jos kyseessä on silikonivuoka, sitä ei tarvitse käsitellä, mutta muut vuoat kannattaa voidella runsaskätisesti ja jauhottaa. Minä tykkään eniten jauhottaa vain vehnäjauholla, sillä en pidä korppujauhon tekemästä karkeasta pinnasta kakuissa. Suklaakakkujen kohdalla myös kaakaolla jauhotettu vuoka toimii. 

Kun taatelisose on jäähtynyt jonkun verran, sekoita mukaan kananmunat ja jauhot, joissa on jo mukana sooda ja leivinjauhe. Kunhan kattilasi ei ole ihan pieni, taikinan mahtuu sekoittamaan kattilassa, eikä sinulle tule ylimääräistä tiskiä. Taikina on suklaan vuoksi juoksevampaa, kuin tavallisessa taatelikakkutaikinassa, mutta älä ole moksiskaan. Kaada taikina vuokaan ja paista kakkua uunin keskitasolla noin tunnin verran. Kokeile kypsyyttä tikulla. Kun tikku on puhdas pistoksen jälkeen, on kakku kypsä. Koita olla minua kärsivällisempi ja anna kakun jäähtyä vuoassa noin puoli tuntia, ennen kuin kumoat sen.

Kakun taatelisoseen keittelemiseen käytin Mastermarkilta saamaani pientä Swiss Diamond-kasaria, joka sopii erinomaisesti puurojen keittämiseen. Myös tähän sosehommaan kasari oli juuri passeli. Kaikkiin maitopohjaisiin keittelyihin tämä soma kasari on ihan omiaan. 

Saako näin tehdä? Taatelikakun tuunaus

Millaisia joulumusiikkityyppejä te olette ja tunnistatte ympäriltänne? On olemassa ainakin Varpunen jouluaamuna-ihmisiä ja Jingle bells-tyyppejä ja sitten on sellaisia kuin minä, joiden jouluherkkyyden virityksessä tarvitaan vaikkapa Eläkeläisten Joulutorttua tai Juicen Sikaa.  Eilen laitoin soimaan Nyrok Dolls-kokoonpanon  Kinkkuelämää-levyn (pidän kappaleesta Perunalaatikko, jossa äite kysyy, että imelläksää vielä, ei Tampereella kukaan enää imellä) ja otin tahrakantisen Ruutukokkini esille. 

Kerroin viime joulun alla, että olen tehnyt monet kerrat taatelikakkua Ruutukokin ohjeella, jossa ei ole mitään vikaa, päinvastoin se on luotettava ja hyvä. Miksi siis mennä korjaamaan sitä, mikä ei ole rikki? Voisi kuvitella, että tein jotain aivan valtavaa, en kuitenkaan tehnyt. Tein aivan kuten ennenkin, mutta  lisäksi pilkoin mukaan pienen levyn tummaa suklaata. Vaikka kuulostaa kieltämättä jotenkin luonnonvastaiselta, lopputulos oli ihanan ilmava ja kevyt taatelikakku. Talouden nuori aikuinen toimi koemaistajana. Hän ehti maistaa vain pikkupalan, kun jo tiesi mikä kakussa on uutta.

• noin 20 taatelia
• 200 g voita
• 2 dl sokeria
• 3 dl vettä
• 2 kananmunaa
• 3,5 dl vehjäjauhoja
• 1 tl ruokasoodaa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 rkl vaniljauutetta
• 100 g tummaa suklaata

Kivettömät, muutamaan palaan pilkotut taatelit, sokeri ja vesi laitetaan kattilaan ja keitellään soseeksi. Tämä vie noin puoli tuntia. Kattila nostetaan liedeltä ja mukaan lisätään voi, suklaa ja vaniljauute. Sekoitellaan, kunnes voi ja suklaa ovat sulaneet kokonaan.  Seoksen annetaan hetken aikaa jäähtyä, odotellessa uuni lämmitetään 180 asteeseen. Jauhot, sooda ja leivinjauhe mitataan ja sekoitetaan keskenään. Kun taatelisose lisukkeineen on hieman jäähtynyt, siihen sekoitaan mukaan kananmunat ja jauhot. Tämän annoksen mahtuu hyvin tekemään kattilassa, ei tarvitse sotkea erillistä taikinakulhoa. Ainekset käännellään nuolijalla tasaiseksi taikinaksi. Jollet käytä silikonivuokaa, voitele ja jauhota vuoka huolellisesti. Taikina lusikoidaan suurehkoon rengasvuokaan. Suklaasta johtuen taikina on aika paljon vetelämpää kuin sitä ilman, joten taikina asettuu vuokaan sopuisasti, eikä siihen ole tarvetta piirtää lusikalla syvennystä estämään kakun keskikohdan turpoamista. 

Kakkua paistetaan uunin keskiosassa noin tunti. Kun taikina ei tartu kakkutikkuun, kakku on kypsä. Sitten koetellaan leipurin kärsivällisyyttä, minä maltoin noin 15 minuuttia ennen kuin kumosin kakun. En muuten pidä juurikaan silikonituotteista keittiössä, mutta tällaisten kakkujen kanssa se on hyvä, sillä en pidä korppujauhopinnasta kakussa.

Tein eilen myös hedelmäkakun,  sörkin senkin ohjetta. Käytin sattumina kuivattuja karpaloita, manteleita, cocktail-kirsikoita ja suklaanappeja. Skippasin pitkänomaisen kakkuvuoan voitelun ja jauhottamisen, koska olin laiska ja vuoan pohjassa luki uhmakkaasti non stick. Toivoin, ettei tulisi paha kakku, tulisi hyvä kakku, ilmaisin toiveeni myös Kokit ja potit-Hannelelle hänen eilisessä vaahtokarkki-lumiukko-postauksessaan. Toiveeni ei täysin toteutunut. Kakku ei irronnut vuoasta aivan suosiolla. Hyvää se on, mutta hedelmät ovat vähän liiaksi kinostuneet kakun pohjalle ja pinta on rupinen. Tämä saa sitten luvan olla tämän joulun keittiömoka ja kaikki muu onnistuu täydellisesti, vai mitä?

lailalalai

Taatelikakku

Lapsuuteni jouluihin kuului nykypäivän vinkkelistä vaatimattomia herkkuja. Paistoimme pipareita ja torttuja, mehukkaat mandariinit ja punaiset kiiltäväkuoriset omenat tulivat kauppoihin, pähkinöitä ja rusinoita oli tarjolla, jokunen konvehtikin. Jestas siitä on aikaa! Taatelikakku oli myös vakioherkku perheessäni, äiti leipoi sen vaihtelevan aikaisin ennen joulua ja kakku pakastettiin. Sieltä sitä oli ihana veistää ohuiksi jääkylmiksi viipaleiksi. Niin teemme vieläkin omassa kodissani. Käytän tähän kakkuun aina Ruutukokin ohjetta, sen kannessa komeilee hienosti; UUSI RUUTUKOKKI, mutta on se jo vanha sekin. Olen kirjoittanut päivämäärät ohjeen viereen, milloin olen kakkua tehnyt. Vuodesta 2000 on sivun kulmassa 9 merkintää, vain kahtena vuonna en ole joko leiponut kakkua tai olen unohtanut merkitä. Yleisemmin kakku on leivottu näin joulukuun puolivälin kieppeillä.

Tänään on tämänvuotisen taatelikakun päivä. Ostin uuden paketin iranilaisia taateleita enkä aio taistella niiden kivikovien sellofaaniin pakattujen taatelipakkausten kanssa enää koskaan. Otin näistä pehmeistä taateleista pari siementäkin talteen ja ehdotin Kammenpyörittäjälle keväistä kylvöoperaatiota.

Taatelikakkuun tarvitaan:

• 200 g kivettömiä taateleita
• 3 dl vettä
• 2 dl sokeria
• 200 g voita
• 2 kananmunaa
• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl soodaa
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl vaniljasokeria

Ensin keitetään taatelisose. Taatelit aukaistaan, otetaan kivi pois ja  leikataan muutamaan palaan. Vesi, taatelit ja sokeri keitetään paksupohjaisessa kattilassa soseeksi, siinä menee noin 30 minuuttia. Mukaan sekoitetaan 200 g voita, annetaan sen sulaa ja seoksen jäähtyä.

Uuni kuumennetaan  175 asteeseen. Kananmunat sekoitetaan taatelisoseeseen rivakasti ja lopuksi lisätään kuivat aineet ja sekoitetaan taikina tasaiseksi. Paistetaan isohkossa rengasvuoassa, 175 asteessa noin tunti.

Tapaksilla jatketaan

Tänään napostelimme pyöräilynkatsomisen lomassa tuunattuja taateleita. Taateleihin leikataan pitkittäin viilto ja kivi otetaan pois. Tilalle laitetaan veitsenkärjellinen sinihomejuustoa, meillä oli kaapissa Saint Agur-nimistä ranskalaista juustoa, josta minäkin sinihomejuustovastaisena ihmisenä pystyn sanomaan, että se on hyvää. Taatelin kylkeen laitetaan ohut viipale säilöttyä pepperonia ja ympärille kääritään viipale serranonkinkkua. Kinkkuviipale on hyvä leikata pitkittäin kahteen osaan, jolloin yhdestä viipaleesta riittää kahden taatelin kääreeksi. Taatelit laitetaan uuniin 190 asteeseen noin kymmeneksi minuutiksi ja nautitaan samantien viinin kanssa.

Vueltan toisen päivän reitti oli luonnehdittu tasamaan etapiksi, mutta totuus oli toisenlainen. Kirijunat eivät toimineet, kun ylämäet näyttivät yllättävän joukkueet. Mark Cavendish jäi kärjestä eikä ollut mukana loppukirissä, hän sijoittui sijalle 159. Puolan kisasta tutuksi tullut Marcel Kittel sentään ehti maaliin kolmantena. Etapin voitti Christopher Sutton Sky-tallista. Tänään Mark Cavendish jäi jo pääjoukostakin. Pablo Lastras Movistar-tallista piti pintansa irtiotossa ja voitti tämänpäiväisen kolmannen etapin. Hän siirtyi myös kokonaiskilpailun johtoon ja sai ylleen punaisen paidan.

Huomenna pyöräilyentusiastikkojen iloksi alkaa toinenkin etappikilpailu, nimittäin Pro Cycling Challenge Yhdysvalloissa. Siellä kisaavat niin Schelckin veljekset, Ivan Basso kuin Cadel Evanskin. Jälkilähetykset alkavat tulla ennen Vuelta-lähetystä.