keskiviikko 21. syyskuuta 2022

Paahtopäärynät airfryerissä


CampaReissu on alkanut hienosti, olen sotkenut päivät jo totaalisesti, luulin aamulla, että on jo perjantai. Onneksi Antti tiesi, että on vasta keskiviikko. Sain kaksi lisäpäivää elämääni! 

Nyt olemme Alankomaissa ja kävimme päivällä lempparikaupassamme Jumbossa. Tykkäämme siitä, koska se on pyöräilyjoukkueen pääsponsori. Ostimme muutamaksi päiväksi ruokaa ja yhytimme pari kivaa tarjousta, joihin ei onneksi tarvitse mitään kanta-asiakaskorttia tai -jäsenyyttä. Marjat alkavat olla jo kalliita täälläkin, mutta nyt oli kiva yhteistarjous marjoja ja hedelmiä ja valitsimme rasiat mustikoita, karhunvatukoita ja päärynöitä. Niistä päärynät pääsivät jo käyttöön päivän jälkiruoassa. 

Paahdetut päärynät kahdelle

  • 2 pientä päärynää
  • 1 rkl voita
  • 1 rkl sokeria
  • 1 tl kanelia
  • 2 rkl calvadosta
Laitoin puoli ruokalusikallista voita pieneen foliovuokaan ja sen airfryeriin minuutiksi 200 asteeseen, että voi sulaa. Muotoilen aina pieniä vuokia sen verran, että ne menevät malliston pienimmän matka-airfryerin koriin suosiolla. 

Voin sulaessa kuorin kaksi päärynää ja leikkasin ne puolikkaiksi pitkittäin. Poistin siemenkodat. Kun voi oli sulanut, nostin päärynänpuolikkaat vuokaan ja kaadoin niiden päälle calvadoksen. Sitä olisi voinut olla hieman enemmänkin, mutta minipullossa ei ollut enempää jäljellä. Sitten ripottelin päärynöille sokeria ja kanelia ja sommittelin muutaman pienen voikuution vielä pinnalle. 

Paahdoin päärynöitä 200 asteessa noin 15 minuuttia. Päärynät eivät olleet ihan täysin kypsiä, kypsemmille lyhyempikin aika olisi piisannut. Kun päärynät olivat pehmeitä, nostin ne jäätelön kanssa annoskuppeihin ja valutin vuokaan jääneen calvados-voikastikkeen päälle. Ihan tolkuttoman hyvää matkajälkkäriä!


Meidän tämän yön leirialueen reunalla isossa aitauksessa on kenguruita. En oikein tiedä mitä siitä ajattelisin. Mitä sinä ajattelet kenguruista hollantilaisen leirialueen aitauksessa?

torstai 15. syyskuuta 2022

Lohipullat


Tänään meillä ei ollut mitään korealaista ruokaa, ei lusikallistakaan. Oli oikein kotoperäisiä lohipullia, perunamuusia ja höyrytettyjä porkkanoita. Kokeilin nyt ensimmäistä kertaa kaupasta ostettua jauhettua lohta jauhelihan tapaan. 

18 lohipullaa

  • 600 g jauhettua lohta
  • 1 kananmuna
  • 0,5 dl kermaa
  • 2 ohutta uuden sadon sipulia (osa vihreistä varsista säästin perunamuusiin)
  • 1 rkl soijakastiketta
  • paljon kuivattua tilliä
  • suolaa ja pippuria
  • voita paistamiseen
Sekoitin lohijauhiksen, kananmunan, kerman, sipulin silputtuna, soijakastikkeen ja mausteet tasaiseksi massaksi. Paistoin pienen koepalan ja lisäsin hieman pippuria. Kuumensin ebenskiver-pannua ja sutikoin sen yhdeksään koloon hieman voita. Nostin kahdella lusikalla lohipullataikinaa koloihin ja aloin heti pyöritellä niitä puisella tikulla ja sainkin aikaan melkoisen pyöreitä sieviä pullia. Paistoin niitä noin viitisen minuuttia ja kumosin ne toiselle pannulle (tiskiä lisää, tiedän) ja kun kaikki oli paistettu, laitoin toisen pannun alle lämpöä ja kannen päälle. Näin pullat olivat varmasti kypsiä, kun perunamuusi oli valmista ja porkkanat. Söimme tänään neljä pullaa kumpikin ja lisänä kunnon kauhalliset perunamuusia, syksyn ensimmäistä ja höyrytettyjä porkkanoita ja Lidlin asiallista remouladekastiketta. Huomiselle jäi viisi pullaa kummallekin ja muusia ainakin saman verran. 


Tavallisesti meille riittäisi siis 300 g pakkaus jauhettua lohta, mutta olin nyt vähän ahne. Ostin kaksi pakkausta, koska ne olivat Prismassa 30% alennuksessa ja saimme samantien päivällisen huomisellekin. Matkavalmisteluissa on puuhaa, joten valmis ateria ei ole hassumpi juttu. 

keskiviikko 14. syyskuuta 2022

Kimchi Bokkeum Bap – kimchiriisi

Kimchiriisi on mitä parhain tähdenlentoruoka ja tein sitä tänään. Keitin aivan tarkoituksella eilen liikaa riisiä, jotta sitä riittäisi tällekin päivälle. Kun olimme ottaneet eilisiin ruoka-annoksiin riittävästi riisiä, laitoin loput heti hyvin suljettavaan lasirasiaan ja viilensin sen ja laitoin jääkaappiin. Koska aasialaiset käyttävät kaikenaikaa tähderiisiä, niin minäkin uskallan. Onhan nyt hävikkiviikkokin. Tosin tässä ei ole tarkalleen ottaen kyse hävikkiruoasta, koska tarkoituksella keitin eilen riisiä ylijääväksi ja säästin kimchiä, vaikka olisimme voineet syödä sen annoksen loppuun sillä istumallakin. 

Ohjeen kimchiriisiin otin alunperin Korean Bapsang-blogista. Nyt osaan tehdä sen jo ilman ohjetta, niin helppo juttu se on. Pitää vain malttaa mielensä edellispäivänä eikä syödä kaikkea kimchiä kerralla. Ilmeisesti bokkeum tarkoittaa paistamista, ainakin olen samaan sanaan osunut muissakin ruokalajeissa, joissa jotain on paistettu tai ameriikaksi fried. Tuo blogin postaus on hyvin informatiivinen, siinä kerrotaan hyvin miten riisi kannattaa valmistaa, mitä voi käyttää proteiiniksi, miten maustaa ja mitä lisäkasviksia käyttää. Tämä on minun nopsa versioni, jonka kanssa söimme loput eilisestä possukastikkeesta. 

Kimchi Bokkeum Bap

  • 1 rkl wokkiöljyä
  • 3 pientä uudensadon sipulia silputtuna ja vihreät varret erilleen otettuna
  • 1 pieni porkkana karkeana raasteena
  • 1,5 dl kimchiä liemineen (eilisen pienen lasipurkin loput, noin puolet)
  • 1 rkl soijakastiketta
  • 1 rkl gochujang-tahnaa
  • 1 rkl wokkiöljyä
  • 3 dl eilistä keitettyä sushiriisiä
  • suolaa ja pippuria maun mukaan
  • 1 rkl seesaminsiemenöljyä
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
  • merilevää ohuiksi suikaleiksi leikattuna
Laitoin pannulle wokkiöljyä ja kuumensin pannua hetkisen. Lisäsin sille ensin silputut sipulit (vihreät varret silppusin myös, mutta jätin odottamaan viimeistelyä) ja karkean porkkanaraasteen. Kypsensin niitä pari kolme minuuttia. Sitten lisäsin pannulle kimchin purkista, tämä Lidlin kimchi on melko pieneksi hienonnettua, joten sitä ei tarvitse pilkkoa pannulla enää. Lisäsin pannulle soijakastikkeen ja gochujang-tahnan ja paahdoin kimchiä ja kasviksia muutaman minuutin melko reippaalla kuumuudella, jolloin kimchin aromit oikein heräsivät henkiin. 

Lämmitin edellispäivän tähderiisiä ensin mikrossa minuutin verran, jotta se hieman pehmeni ja kaavin sen pannulle. Pienentelin sen lastalla aivan hienoksi ja sekoitin kimchiin. Laitoin loput kimchiliemestä mukaan ja paahdoin koko pannullista sekoitellen noin 5-8 minuuttia. Maistelin ja ripotin vielä hieman suolaa ja pippuria pannulle. Tarjoillessa luritin riisille hieman seesaminsiemenöljyä ja viimeistelin paahdetuilla seesaminsiemenillä, merileväsuikaleilla ja silputuilla sipulinvarsilla. Tähän sopisi myös paistettu kananmuna, mutta meillä oli tosiaan sitä possulihaa vielä yllinkyllin, joten muita lisäkkeitä en tehnyt. 

EDIT: lisään postauksen CampaSimpukan uudelle Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. 



Korea-innostukseni ei näytä hiipumisen merkkejä, korealainen ruoka on jotenkin mahdottoman iloiseksi tekevää ja helppoa valmistaa. Vaikken tiedä onko valmistamani ruoka aivan oikeanlaista, kuten korealaisen valmistamaa, se on kuitenkin todella hyvää. Olen käynyt vain kahdessa korealaisravintolassa tämän mennessä, ainakin lähelle niiden makumaailmaa olen onnistunut pääsemään. Olen opetellut tekemään kastikkeita itse, mutta myös käyttämään valmiskastikkeita. 


Kunhan kotiudun seuraavalta CampaReissulta, alan opetella lisää korealaisesta keittiöstä, ehkä kokeilen valmistaa kimchiä itsekin. Toisaalta, siskoni saattaa ehtiä ennen minua ja ehkä hän tuo sitä minulle tiiviskantisessa rasiassa, kun meillä on seuraava korealainen huippukokous.

tiistai 13. syyskuuta 2022

Possubulgogi


Tänäänkin päivällisellä oli korealaista ruokaa, possubulgogia riisin, rapeiden kurkkujen ja kimchin kanssa. Tätä tuli niin paljon, että huomenna on samaa sillä erotuksella, että kichmi ja riisi yhdistetään paistetuksi kimchiriisiksi. 

Possubulgogi vähän aiempaa tulisempana

  • 500 g possun ulkofileviipaleita
  • 2 dl valmista bulgogikastiketta (mietoa) 
  • 2 rkl (purkin pohjat) korealaista gochujang-tahnaa
  • 2 rkl wokkiöljyä
  • 4 kevätsipulin varret (valkoiset osat meni eiliseen ruokaan)
  • 1 porkkana
  • puolikas punainen paprika
  • 2 dl sushiriisiä
  • vettä riisinkeittimeen
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
Aloitin laittamalla kaksi mitallista (noin 3 dl yhteensä) pestyä sushiriisiä keittimeen kypsymään. Jatkoin leikkaamalla ohuet possupihviviipaleet vinottain vielä ohuemmiksi viipaleiksi ja sekoitin niille valmiista bulgogikastikkeesta ja gochujang-tahnasta marinadin. Sekoittelin niin, että kaikki possupalat olivat kunnolla marinadissa. 

Kuorin porkkanan ja leikkasin sen kolmeen palaan. Leikkasin paloihin terävällä veitsellä pitkittäiset kolot ympäri palaa. Sitten leikkasin palaset pieniin kiekkoihin, jolloin pitkittäisistä koloista muodostui kukan terälehtiä muistuttavat koristelut. 



Leikkasin sipulien vihreimmät osat ohuiksi suikaleiksi ja vaaleammat osat vinottain paloiksi. Paprikan leikkasin myös suikaleiksi. 


Kuumensin wokkipannulla lorauksen kuumuutta kestävää wokkiöljyä ja kuullotin sillä ensin porkkanakukkasia pari kolme minuuttia. Lisäsin mukaan sipulit (vihreän varsisilpun tarjoiluun säästäen) ja paprikat ja kuullotin kaikkia vielä parisen minuuttia. Kaadoin ne lautaselle odottamaan. 


Lisäsin pannulle vielä pikkuisen wokkiöljyä ja aloin paistaa possuviipaleita muutamassa erässä laittaen joka välissä paistetut palat lautaselle odottamaan. Viimeisen erän jälkeen kaadoin loput marinadit pannulle ja palautin odottamassa olleet possuviipaleet pannulle. Nostin  hieman liekkiä isommaksi pannun alla ja sekoittelin. Yhdistin mukaan odottamassa olleet kasvikset ja sekoitin taas. Ripottelin päälle paahdettuja seesaminsiemeniä ja sipulinvarsisilppua. 


Lisänä oli Lidlistä ostettua kimchiä, se on aika hyvää sen mukaan mitä minä kimchistä ymmärrän. Siinä on paljon lientä mukana, joten sen loput sopii hyvin seuraavan päivän paistettuun riisiin. Lisälisänä oli vielä rapeaa pikamarinoitua kurkkua. Leikkasin kuoritun kurkun pitkittäin halki ja poistin siemenet. Leikkasin kurkun viipaleisiin ja sekoitin niihin lorauksen seesaminsiemenöljyä, miriniä ja riisiviinietikkaa, päälle ripottelin paahdettuja seesaminsiemeniä.

EDIT: lisään postauksen CampaSimpukan uudelle Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiset kokeiluni. 


Pihalla oli toisenlainen pata kiehumassa, nimittäin crocs-keittoa! Antti pesi kesän aikana käytetyt ja reissuilla mukana olleet crocsit. Ne pääsevät nyt talvilepoon, mutta yhdet tälle kesälle toistaiseksi käyttämättömät on jo valittu seuraavalle CampaReissulle virallisiksi karavaanarikengiksi.

maanantai 12. syyskuuta 2022

Ähäkutti-pannukakkua kaasugrillissä


Paistoin jokunen päivä sitten kaalikääryleitä paksupohjaisessa kasarissa sähkönsäästösyistä ja kokeilunhalusta kaasugrillissä ja se onnistui ihan hyvin. Silloin kasari oli suoraan grillin parilan päällä ja loppua kohden kaalikääryleiden pohjat alkoivat saada hieman liikaa lämpöä ja hyvä kastike ehti melkein kuivua pois. Mittasin lämpöä irrallisella uunimittarilla, sillä se näyttää toivoakseni tarkemmin kuin grillin kannen viitteellinen mittari. Grillin sisällä olevan mittarin näyttäessä 200 astetta, näyttää kannen mittari noin 240-250 astetta. Kumpi lienee oikeammassa, en osaa heti sanoa. 



Meillä on menossa jääkaapin tyhjennys ja viikonlopun perhepäivällisten jäljiltä oli maitoa yllin kyllin. Laitoin yhden purkillisen loput pannukakkutaikinaan. Sähkö maksaa taas juuri nyt paljon, joten kokeilin pannukakun paistamista kaasugrillin kuvun alla. Nyt oli käytössä pieni lisäviritys, asetettelin jostain tähteeksi jääneistä alumiinirimoista korotuksen, joten uunivuoan ja parilan väliin jäi pieni ilmarako. 


Laitoin nelipolttimoisen grillin kaksi poltinta kuumentumaan sileän parilan alla ja asetin lämpömittarin siihen ylipuolelle ritilälle. Nostin neljä alumiinirimaa parilan päälle odottamaan vuokaa. "Uunin" kuumetessa aluksi low-asetuksella nousi lämpötila noin 150 asteeseen sinä aikana, kun sekoitin taikinan. Laitoin uunivuoan alumiinikehikon päälle ja vuokaan ison nokareen voita sulamaan. Sitten grillin kansi taas alas ja vuoka sai lämmetä ja voi sulaa. Lisäsin hieman tehoa, mutten aivan high-asetukselle. Lämpötila nousi irtomittarin mukaan noin 220 asteeseen. Viitteellinen sekin tieto luonnollisesti on verrattuna nykyaikaisen sähköuunin säätöihin. 

Grillipannukakku

  • 3 kananmunaa
  • 4 dl maitoa
  • 30 g sulatettua voita taikinaan + 30 g voita vuokaan
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,5 dl sokerin ja kanelin sekoitusta (jäi viikonlopun churrojen teosta)
Sekoitin ainekset (lukuunottamatta tuota vuokaan laitettua voinokaretta) tasaiseksi taikinaksi ja kun olin saanut grilliuunini noin 200 asteeseen, nostin varovasti lasisen uunivuoan pois grillistä ja kallistelin sitä patakintain suojatuin käsin niin, että sulanut voi levisi koko vuoan pohjalle ja reunoillekin. Kaadoin taikinan vuokaan ja nostin se grilliin alumiinirimojen päälle. Paistoin  pannukakkua noin 30 minuuttia, kurkistelin välillä mittaria kannen alla ja säädin lämpöä isommalle ja pienemmälle. Toisesta päädystä tuli hieman tummempi, kun en älynnyt kääntää vuokaa puolivälissä toisin päin kehikon päällä, toisesta reunasta tulee enemmän kuumuutta parilassa olevan reiän kohdalta. 

Ihan hyvin pannukakku onnistui, enkä käyttänyt sen tekemiseen yhtään sähköä, voinkin sulatin kaasuliedellä. Pientähän säästö tämmöisissä nykerryksissä on, mutta otan joka sentin säästön positiivisena asiana! 

 
Lisään postauksen CampaSimpukan yläpaidan Pannukakut-välilehdelle

torstai 8. syyskuuta 2022

Chorizopasta

Kotiintulopäivänä pitää ruokaa saada nopeasti lautaselle, eikä tämä pastaruoka kauan aikaa vienytkään. Ei vienyt syöminenkään, sen verran nälkä meillä oli. En voi espanjalaisuudella paljon keulia, mutta chorizo saa nyt edustaa Espanjaa ylpeästi.

Chorizopasta kahdelle

  • 250 g pastaa
  • runsaasti suolattua vettä pastan keittämiseen
  • 10 cm pätkä chorizoa paloiksi leikattuna
  • 2 uuden sadon sipulia silppuna
  • 1 valkosipulin kynsi silppuna
  • 12 eriväristä kirsikkatomaattia puolikkaiksi leikattuina
  • 1 pakkaus balkanilaista halloumikopiota kuutioiksi leikattuna (Lidlistä)
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • pippuria
  • basilikaa
  1. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan. 
  2. Kuullota sipulia ja valkosipulia oliiviöljyssä hetkinen.
  3. Lisää pannulle halloumikuutiot ja paistele kuutioihin sievä paistopinta. 
  4. Kuumenna toista pannua ja paahda sillä ilman lisärasvaa chorizopaloja. 
  5. Lisää chorizopalojen seuraksi puolitetut tomaatit ja sekoittele.
  6. Kun pasta on kypsää, kaada se lävikköön ja sekoita pasta toisella pannulla olevaan halloumiin. 
  7. Lisää mukaan toiselta pannulta vielä tomaatit ja chorizopalat. 
  8. Sekoita, mausta pippurilla ja lisää annoksiin basilikaa. 
Oikein pätevä pastaruoka, tiskiä tuli tietysti yksi kattila ja kaksi pannua, kun en halunnut lepuuttaa odottamassa sen enempää halloumia kuin chorizoakaan, ettei kumpikaan nahistuisi. 


La Vueltassa oli vuorossa jo 18. etappi, vuoriluonteinen. Ehdimme katsoa loppukilometrit. Oli taas jännittävä loppu. Ikävä kyllä Robert Gesink ei jaksanut kärjessä yksin, hänet ajettiin kiinni loppusuoralla. Voittajaksi ajoi kokonaiskilpailun johtaja Remco Evenepoel. Toiseksi ajoi Enric Mas ja Robert Gesink jäi kolmanneksi. Jäljellä on enää kolme etappia. 

keskiviikko 7. syyskuuta 2022

Manchego-tomaattisalaatti ja hauska sipsimunakas


Olemme pikaisella pohjoisen reissulla, eikä eilen ollut aikaa tehdä espanjalaista ruokaa. Katsoimme kyllä etapin lopun ja oli ikävä nähdä Primoz Roglicin tössivän maalisuoralla niin, että joutui keskeyttämään kilpailun. Ilmeisesti ei kuitenkaan luita murtunut, mutta varmasti henkiset hiertymät fyysisten lisäksi ovat mittavat. Olen tosi pahoillani hänen puolestaan. 

Tänään lähdimme kotiin pikavierailulta ja suoran reitin sijaan ajoimme kiertoreittiä, koska kotimaan kirkkokartallamme oli katsomattomia kohteita Torniojokilaaksossa. Jäimme yöksi Kuivaniemelle ennalta tuntemattomalle Merihelmi Campingille ja tämähän on oikein kiva paikka. Meidän jälkeemme on tullut aika kivasti porukkaa, ei ole paikka turhaan auki näin syyskuun alussa. 

Katsoimme tämän päivän Vueltan etapin niin paljon kuin Eurosport sitä näytti. Olin tosi iloinen, kun Rigoberto Uran voitti tänään. Hän on ollut ammattilainen jo pitkään, muistan hänen nimensä jo aivan CampaSimpukan ensimmäiseltä vuodelta. Tänään hän voitti ensimmäisen kerran La Vueltan etapin, toki hän on voittanut paljon muita kilpailuja ja etappeja, mutta nyt sitten La Vueltassakin. Muutamia vuosia sitten hänellä oli näyttävä mullet. Silloin en niin pitänyt hänestä, mutta nyt hän on taas käynyt hyvällä parturilla. 


Espanjalaisena ruokana meillä oli tänään Spain on A Fork-blogin Manchego-tomaattisalaattia pienin muutoksin. Lisäksi tein uusintana Jotain maukasta-Marilta oppimani sipsimunakkaan, koska matkasipsipussissa oli vielä pari kourallisa sipsejä ja kananmunia oli neljä. 

Manchego-tomaattisalaatti

  • 3 tomaattia
  • 150 g Manchego-juustoa
  • 1 rkl samppanjaviinietikkaa
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 tl kuivattua timjamia
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta basilikaa (sen verran kuin sitä oli säästynyt edellisyön paleltumiselta ulos jättämiseltä)
Leikkasin tomaatit ohuiksi viipaleiksi ja asettelin ne tarjoilulautaselle. Leikkasin juuston kolmion muotoisiksi viipaleiksi ja asettelin ne tomaattiviipaleille. Sekoitin etikan, öljyn, timjamin, suolan ja pippurin kastikkeeksi, jonka lusikoin tomaatti-juustopalojen päälle. Koristelin basilikan lehdillä sen verran kuin niitä oli elossa. Lisänä oli neljän kananmunan ja kolmen sipsikourallisen munakas ja patonkiviipaleita. Punaviini oli espanjalaista ja peräisin Haaparannan Systembolagetista. 

sunnuntai 4. syyskuuta 2022

Tähdenlentotapaksia


Tänään oli tähdenlentopäivä, söimme sitä sun tätä tapastyyliin. Eilisen grillatun broilerin loput, perunat, mojo verde ja pätkä chorizoa, tomaatteja, kurkkua, täydellisen kypsä nektariini ja pohjastaan käristetty kananmuna. Siinähän sitä oli syömistä. 


La Vueltan toisen jakson viimeisenä päivänä oli vuorossa hurja vuorietappi aurinkoisessa Andaluciassa.  
Sen voittajaksi ajoi Thyren Arensman, ensimmäistä kertaa Grand Tourin etappivoittoon. Sen kunniaksi Blogger kieltäytyy rivien tasaamisesta, vaikka kuinka koitan tasata. Kokonaiskilpailun johdossa jatkaa edelleen Remco Evenepoel (olen tainnut kirjoittaa hänen nimensä välillä väärin muotoon Evepoul, pahoittelen). Huomenna La Vueltassa on lepopäivä ja mekin huilaamme Espanjan ajattelustakin. 

lauantai 3. syyskuuta 2022

Keittotaidon huipentuma – kuiville keitetyt perunat


Jo vuodesta 2011 minun on pitänyt tehdä kanarialaisia perunoita, Papas Arrugadas espanjaksi. Olin ajatellut aina, että niitä varten pitäisi olla paksukuorisia perunoita, eikä niitä helpolla ole saatavilla näin loppukesästä, kun meillä syödään espanjalaisittain tai itketään syödään espanjalaisittain. Nyt katsoin suosikkiblogistani Spain on A Fork, että miten siellä tätä ruokaa on tehty ja ymmärsin, ettei perunoiden tarvitse niin vanhoja olla. 

Papas Arrugadas – kanarialaiset ryppyperunat 

  • sen verran perunota kuin arvelet pöytäseurueen syövän (minä kypsensin  6 perunaa, 4 olisi riittänyt kahdelle)
  • suolaa 
Perunat on tarkoitus keittää kuiville, sellaistahan sattuu joskus vahingossakin, mutta yleensä siinä käy pahemmin. Kiehuminen kuiviin on sattunut jo sen verran aikaa sitten, että käry herättää kotikokin huomion jostain muusta toimesta. Nyt olin vahtimassa perunoita suurella mielenkiinnolla. 

Pesin perunat ja laitoin ne niin isoon kattilaan, että perunat olivat yhdessä kerroksessa. Laitoin vettä sen verran, että perunat olivat melkein peittyneet, mutta ei aivan. Ripottelin perunoiden kullekin vedestä pilkistävälle osalle pienen mittalusikallisen suolaa ja laitoin kaasuliekin kattilan alle. Ei kantta päälle. 

Veden alkaessa kiehua, säädin liekkiä niin, että vesi kiehui maltillisesti, ei liikaa, muttei liian vähänkään. Kääntelin perunoita välillä varovasti, en halunnut rikkoa kuorta. Tässä on kuulema hyvä olla kiinteitä perunoita ja Annabelle-lajike tuntui olevan sopiva. Eivät halkeilleet tässä brutaalissa käsittelyssä. 

Kesti noin 35-40 minuuttia, että vesi kiehui kokonaan pois, vahdin lopussa ihan vieressä, ettei alkaisi tulla käryä. Suola oli kuivunut kattilan pohjalle. Sammutin liekin kattilan alta ja patakintain suojatuin käsin tartuin kattilan kahvoihin ja ravistelin perunoita suolaisella kattilan pohjalla. Ne saivat pintaansa tasaisen suolahunnun ja kuori hieman rypistyi. Olisi saanut rypistyä hieman lisääkin. 


Perunoille meillä oli korianterikastike, myös Alberton blogista samassa postauksessa kuin perunatkin. Siihen minulla ei ole kaikkia aineita, tein maustekaapin siivouksen viime keväänä ja poistin varmaan kuusi avattua pussia jauhettua kuminaa, sitä kun en koskaan mihinkään käytä. No nyt olisi käyttänyt. Ei löytynyt cayenne-pippuriakaan, laitoin sen sijaan chilihiutaleita. 

Mojo verde

  • 1 nippu tuoretta koranteria
  • 2 tl valkoviinietikkaa
  • 1 tl valkosipulimurskaa
  • suolaa ja pippuria
  • ripaus chilihiutaleita
  • 1 dl oliiviöljyä
Laitoin kaikki ainekset sauvasekoittimen kapeaan kulhoon. Surruuttelin seoksen tasaiseksi kastikkeeksi ja kaadoin pieniin annoskuppeihin. 


Meillä oli kaupasta ostettu grillattu broileri riivittynä, höyrytettyjä vihreitä pitkiä papuja, kanarialaisia suolahuntuisia kuiville keitettyjä perunoita ja kaikkia dippasimme mojo verdeen. 




La Vueltassa oli vuorietappi, aurinkoinen sää ja ehdimme katsoa etappia aika mukavasti. Olin vain jossain kohtaa laittanut vahingossa eilisen etapin tallennuksen päälle. Ensin meni täydestä, mutta sitten aloimme ihmetellä, että eikö tässä pitäisi olla nousuun päättyvä loppu. No olihan siinä, kun vaihdoimme oikeaan etappiin. Richard Carapaz oli nopein, mikä ei miellytä minua eniten. Primoz Roglic oli kolmanneksi nopein ja hän kavensi niin ollen eroa kokonaiskilpailua johtavaan Remco Evenepouliin, jolla ei ollut paras päivä. Huomenna on vielä rankka vuorietappi ennen viimeistä lepopäivää maanantaina. 


perjantai 2. syyskuuta 2022

Possunkyljykset espanjalaisittain ja pari lisäkettä


Eilen minulla oli isomman hammasremontin päätöspäivä enkä saanut aikaan mitään varsinaista ruokaa senkään jälkeen, kun puudutus oli haihtunut. Niinpä eiliselle varatut possunkyljykset joutuivat odottamaan grilliin pääsyä tähän päivään. Otin ohjeen näille kyljyksille Cooking Chat-blogista. 

Espanjalaisittain maustetut grillatut possunkyljykset

  • 2 noin 2,5 cm paksua porsaankyljystä mehevillä rasvareunuksilla
  • 2 tl valkosipulimurskaa
  • pimentonia
  • suolaa ja pippuria
  • pieni tilkka öljyä grilliparilalle
Lähdeohjeessa käytettiin valkosipulijauhetta, semmoista minulla ei ole, joten käytin murskaa. Kuivasin kyljysten pinnat ja hieroin niihin seosta, jossa oli valkosipulimurskaa, suolaa, pippuria ja pimentonia. Kuumensin kaasugrillin medium-kuumaksi. Grillasin kyljyksiä 5 minuuttia puoleltaan ja sen jälkeen lepuutin niitä viisi minuuttia ennen lautasille nostamista. Olipa mehukkaat kyljykset, eikä yhtä enempää tosiaankaan tarvita. 


Lisänä meillä oli espanjalaisittain maustettuja paahdettuja perunoita, ne olivat omasta pihasta ämpäriperunoita, aivan pikkuisia puikuloita. Höyrytin ne kypsiksi ja paahdoin niitä sitten rosmariinin, suolan ja pippurin kanssa oliiviöljyssä noin 10 minuuttia. Toisena lisäkkeenä oli pieniä vihreitä paprikoita, pannulla suolalla piristettyjä pimientos de padróneita. Ei taaskaan ollut yhtään tulista. 




La Vueltassa on puoliväli ylitetty ja tänään oli vuorossa tasamaatyyppinen etappi, ei ainakaan mitään jättinousuja, kuten kahdessa seuraavassa etapissa on luvassa. Eilen kyllä katsoimme etappia, vaikkei ruokaa tehtykään. Massakiri toteutui tänään ja voittajaksi ajoi Mads Pedersen. Kokonaiskilpailun kärjessä jatkaa Remco Evenepoul ja toisena on Primoz Roglic. Eric Mas on kolmantena.