tiistai 22. helmikuuta 2022

Chicken jjapaguri

Teimme viime vuonna pariin otteeseen Parasite-elokuvan tunnetuksi tuomaa pikanuudelihässäkkää naudanlihalla. Nyt kokeilin samaa broilerilla, sitä kun sattui olemaan käytettäväksi sopivasti. Tein nyt kahden hengen annoksen kahdesta nuudelikiekosta ja se oli juuri sopivasti. Kyseiset nuudelit on ostettu Hakaniemen etnisistä liikkeistä, Vii-voanista ja Asian Marketista, jonka tarkkaa nimeä en muista. 

Chicken jjapaguri kahdelle

  • 1 pakkaus Chapagetti-nuudeleita mausteineen
  • 1 pakkaus Neoguri-nuudeleita mausteineen
  • 1,5 l vettä
  • 2 broilerin rintafilettä (nämä olivat persiljamarinoituja)
  • suolaa ja pippuria 
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 rkl voita
  • seesaminsiemeniä
  • kevätsipulin varsia silppuna
  1.  Laitoin veden kiehumaan kattilaan ja avasin sinne kummankin nuudelipussin kuivattujen vihannesten pussit. 
  2.  Leikkasin broilerin rintafileet suupalan kokoisiin paloihin, ripottelin paloille suolaa ja pippuria.  
  3.  Kuumensin pannulla oliiviöljyä ja voita ja laitoin broileripalat kypsymään pannulle, sekoittelin.
  4.  Kun vesi kiehui kattilassa, laitoin kummatkin nuudelikiekot veteen kypsymään, sekoittelin. 
  5.  Kun nuudelin olivat kypsiä, otin talteen noin 1,5 dl keittovettä ja kaadoin nuudelit siivilään ja siitä takaisin kattilaan. 
  6. Yhdistin nuudeleihin mustapapujauheen ja toisen pakkauksen pienen öljypussin sisällön. Taas sekoitin. 
  7.  Avasin toisen nuudelipussin viimeisen maustepussin, se on punaista voimakasta mausteseosta, sitä laitoin noin puolet, sillä se on kuulema tosiaan hot hot. Sekoitin.
  8. Viimeisenä sekoitin mukaan pannulta kypsät broileripalat. Pitää varmistaa, että ne ovat kypsiä, toisin kuin naudanliha, jonka voi jättää raaemmaksi. 
  9. Annokseen ripottelin päälle vielä seesaminsiemeniä ja kevätsipulinvarsia silppuna. 
Oli muuten hyvää, ehkä (kehtaisiko sanoa) jopa parempaa kuin naudanlihan kanssa. Seuraavaksi aion olla minuksi ylirohkea ja kokeilla tofun kanssa. Ystävämme sanoi, että se sopii tähän ruokaan tosi hyvin. Ja myös kokonaan ilman lihaa voi tehdä yhtä lailla. 

sunnuntai 20. helmikuuta 2022

CampaKeittiön ensimmäinen stroganoff

Ainakaan en ole koskaan postannut stroganoffia ja koska CampaSimpukka on ollut olemassa pian jo 11 vuotta, niin melko varmasti se tarkoittaa, etten ole koskaan myöskään valmistanut sitä tätä ennen. Silmiini osui jonain päivänä netissä moskovanpata-niminen ruokalaji, jota ensin ajattelin tekeväni, mutta ohjeissa oli järjestään mukana sinihomejuustoa, joten se ei sitten tullut kysymykseen. Stroganoff sen sijaan passasi oikein hyvin. Otin ohjeen jostain geneeriseltä lihatalon sivulta, sorry, en muista miltä. Kuvittelin tekeväni kahden hengen annoksen, mutta kyllä tästä kolme tai neljä olisi syönyt, me syömme tätä samaa huomennakin. Kun järjellä ajattelee, niin olisihan puoli kiloa lihaa kahdelle kerralla syötäväksi vähän liian paljonkin. 

Pikkuinen stroganoff 3-4 hengelle

  • 500 g naudan paahtopaistia
  • 1 punasipuli
  • 1 keltasipuli
  • 2 pientä valkosipulin kynttä
  • voita paistamiseen
  • 3 rkl vehnäjauhoa
  • noin 3 dl kiehuvaa vettä
  • suolaa ja pippuria
  • 2 laakerinlehteä
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • 1 tl sinappia
  • 3 dl vettä
  • 1 virolainen maustekurkku kuutioiksi leikattuna
  • 1 rkl smetanaa/annos
Silppusin sipulit ja valkosipulit ja paistelin niitä hetkisen voissa pannulla ja kippasin ne sitten pieneen haudutuspataani, jonka olin laittanut high-asetukselle. Leikkasin paistipalan pikkurillin kokoisiksi suikaleiksi. Lisäsin voita pannulle ja pintapaistoin lihasuikaleet kolmessa erässä, jokaisen erän paistamisen lopuksi sekoitin niihin ruokalusikallisen vehnäjauhoja ja kaadoin ne sitten pataan. Kiehautin vettä ja kaadoin sitä sen verran, että lihapalat peittyivät somasti. Lisäsin pataan tomaattipyrettä, sinappia, suolaa ja pippuria, laakerinlehdet ja sekoittelin. Jauhot turposivat heti ja sakeuttivat kastikkeen. Jätin padan high-asetukselle töihin kolmeksi tunniksi, sekoittelin pataa välillä reunoja myöten. Leikkasin maustekurkun valmiiksi pikkukuutioiksi odottamaan. 

Ruotsalaistyyppinen perunamuusi

  • 6 keskikokoista perunaa
  • puoli purkkia smetanaa
  • neljäsosa purkki virolaista hapukōōriä (purkin loput, on tosi samanlaista kuin meikäläinen kermaviili)
  • nippu kevätsipulin vihreitä varsia (valkoiset osat käytin edellispäivän ruokaan)
  • suolaa ja pippuria
Koska en halunnut jättää pientä määrää smetanaa käyttämättä, googlasin smetanamuusin ja tulin tietämään, että ruotsalaistyyppisessä perunamuusissa käytetään smetanaa. Minulla se sopi hyvin. Höyrytin perunat kuorittuina ja paloiksi leikattuina ja puristin ne perunapuristimen läpi hiutaleiksi. Sekoitin hiutaleisiin kermaviili- ja smetanapurkkien loput, kevätsipulinvarsisilpun, suolaa ja pippuria. Sekoitin tasaiseksi. 

Meillä oli annoksessa kauhallinen perunamuusia, toinen kauhallinen hyvin mureaksi hautunutta lihakastiketta, jonka päälle olin ripotellut maustekurkkukuutioita ja lusikallisen smetanaa. Mukana oli myös uunissa paahdettuja porkkanaa, palsternakkaa ja punajuurta. Kaikkea jäi vielä huomisellekin, joten tiedossa on kokkausvapaapäivä, mikä sopii hyvin siihen, että minulla on aamulla vuotuinen hammastarkastus. Se on sen verran stressaavaa aina, olipa reikiä nolla tai ei, että on kiva, jos ei tarvitse kokkailla samana päivänä. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock-pot-välilehdelle, jonne kerään haudutuspata-aiheisia postauksia. 

tiistai 15. helmikuuta 2022

Pikkuiset piiraat – pierogit

CampaSimpukan ensimmäisenä kesänä tein elämäni ensimmäiset pierogit, jotka näyttivät nyt kuvissa aika säälittävän söpöiltä. Mutta ei se haittaa. Tänään tein taas pierogeja ja fuskasin sen verran, että käytin tekemiseen muottia. Mutta ei sekään haittaa. Minulla oli piirasmuotit jo monta vuotta sitten, mutta olen joko laittanut ne talteen tai kiertoon. Viime Viron reissulla hoksasin marketissa sopivia muotteja ja ostin sellaiset. Vielä ei ole toteutunut se, että hukassa oleva esine löytyy heti, kun uusi on hankittu. Ostamassani pakkauksessa on neljä erikokoista muottia, joista toiseksi pienintä käytin tänään. Allaolevasta kuvasta se kyseinen muotti juuri puuttuu, sillä se oli tiskissä. 

Etsin ohjeen ikiaikaisesta suosikistani foodgawkerista ja sydäntäni elähdytti ihanasti ohje, joka alkaa sillä, että tähdenlentokeiton sattumat käytetään pierogien täytteeksi, kun kukaan ei enää halua syödä keittoa kolmantena päivänä. Taste is yours-blogi näytti muutenkin kivalta. Meillä oli eilen haudutuspadassa kypsennettyjä broilerin koipireisiä ja niistä jäi yksi tähteeksi, se sopi oikein hyvin tämänpäiväisen päivälliseen. 

Tein taikinan neljän hengen ohjeen mukaan, sillä arvelin haluavani samantien askarrella pierogeja pakastimeenkin toiselle aterialle. Sovelsin hieman ohjetta, sillä siinä mainittu vesimäärä ei riittänyt (saattoi johtua jauhoista) ja laitoin myös yhden kananmunan, joita monissa ohjeissa käytettiin taikinaan. 

Pierogitaikina (28 kpl toiseksi pienimmällä muotilla)

  • 500 g vehnäjauhoja
  • 1 tl suolaa 
  • 3 dl (ohjeessa 2 dl) lähes kiehuvaa vettä
  • 0,6 dl kasviöljyä 
  • 1 kananmuna
Laitoin yleiskoneen kulhoon vehnäjauhot, öljyn, suolan ja kananmunan. Kiehautin veden ja jätin sen viilenemään noin viideksi minuutiksi. Odotellessani laitoin täytteen perunat höyryttymään ja otin muut ainekset esille. 

Kun vesi oli hieman viilentynyt, laitoin yleiskoneen taikinakoukulla pienimmälle teholle ja kaadoin kuumaa vettä ensin sen kaksi desiä, mikä oli ohjeen määrä. Kun kone oli tehnyt hommia noin viisi minuuttia, lisäsin kuumaa vettä vielä vähän, sillä taikina ei lähtenyt ollenkaan muotoutumaan. Nyt toimi, noin viidessä minuutissa kulhossa oli lämmin, joustava taikina, jonka peittelin odottamaan kaulitsemista.

Pierogien täyte (summamutikassa juuri sopiva määrä)

  • 4 pientä perunaa kypsiksi höyrytettyinä
  • kevätsipulin vihreitä varsia (vaalea osa oli ehtinyt mennä huonoksi)
  • 1 kypsä broilerin koipireisilihat pienittynä
  • 30 g palanen gruyèreä raastettuna
  • suolaa ja pippuria
  • loraus oliiviöljyä
Monissa ohjeissa oli täytevaihtoehtoina peruna-juustotäyte ja erilaiset lihatäytteet, minäpä näppäränä yhdistin ne. Ehkä siitä joku puolalainen mummo pahastuisi, mutta luotan siihen, että hän saa tietää asiasta mitään. 

Puristin kypsät perunat perunapuristimella hiutaleiksi ja sekoitin niihin silputut kevätsipulinvarret, broilerisilpun ja juuston. Maustoin seosta suolalla ja pippurilla ja lisäsin hieman öljyä. Mausteita olisi saanut olla enemmänkin, näin jälkiviisaana tiedän. 

Pierogien valmistaminen

Otin ensin puolet vielä lämpimästä, joustavasta taikinasta ja peittelin toisen puolen odottamaan. Kaulitsin erittäin kauniisti käyttäytyvän taikinan kevyesti jauhotetulla alustalla, vieläkin ohuemmaksi olisin voinut kaulita, taas jälkiviisautta. 

Otin muotin alapuolella pyöreitä palasin taikinasta ja asetin pyörylän kerrallaan muotin päälipuolelle, jossa on pieni syvennys täytteelle. Laitoin täytettä runsaan teelusikallisen keskelle, kostutin reunat veteen kastetulla sormenpäällä ja käänsin muotin reunat saranoillaan vastakkain, puristin. Kun avasin muoti, oli siinä sievä valmis pierogi, joka irtosi muotista aivan helposti. 






Jollain ilveellä taikina ja täyte loppuivat aivan yhtä aikaa. En alkanut pieniä pyörylöitten välisiä paloja kaulita enää uudeksi levyksi, ne menivät kompostiin. Laitoin heti 12 kpl pierogia pakastamista varten leivinpaperin päälle alumiinivuokaan ja joka kirjoitin kanteen, mitä pakkauksessa on. 


Pierogien kypsentäminen

Tein kypsentämisen kahdella tapaa. Kahdeksan kappaletta laitoin airfryeriin kypsymään. Voitelin pierogit kananmunalla, mutta öljy olisi voinut olla parempi. Kypsensin näitä versioita 180 asteessa ensin 8 minuuttia ja sitten vielä 6 minuuttia. Nämä pierogit olivat rapean puoleisia pinnaltaan, ikäänkuin pullamaisia. Täytehän oli kypsää joka tapauksessa, joten siitä ei tarvinnut huolia. 

Toiset kahdeksan pierogia kypsensin kaksiosaisesti ensin keittämällä ja sitten paistamalla. Kiehautin suuren kattilallisen suolattua vettä ja laskin pierogit veteen kypsymään. Laitoin ajastimeen 8 minuuttia, mutta jo kuuden minuutin kohdalla kaikki pierogit olivat ehjinä kiehuvan veden pinnalla, joten nostin ne lautaselle. 

Kuumensin pannulla nokareen voita ja lorauksen oliiviöljyä ja nostin pierogit pannulle. Paistoin niitä muutaman minuutin kummaltakin kyljeltä. 

Annokseen nostin kummallekin neljä airfryer-versiota ja neljä keitä-paista-versiota. Luritin pannulta voin ja öljyn seoksen päälle ja lusikoin keskelle virolaista hapukōōriä, joka on hyvin samanlaista kuin suomalainen kermaviili. Ripaus pippuria, juustoraastetta ja vähän basilikaa (ruohosipuli olisi ollut kivempi). 

Pidimme enemmän keitä-paista-versiosta ja joka tapauksessa olisin voinut kaulita taikinan ohuemmaksi, etenkin, kun se oli niin hyväkäytöksistä. Täyte saisi myös olla voimakkaammin maustettua. Mutta hauska ruoka ja kokeilu. Ehkä taas vuonna 2033 teen pierogeja.