Täydellinen päivä

Mitkä ripset!

 Tämä päivä on ollut aivan mahtava:

1. Viides Campareissu2021 alkoi.
2. Sää on minulle sopiva kesäkeli, ei liian kuuma, mutta aurinko paistaa.
3. Minulla on kiva kesämekko.
4. Näimme kuusi kirkkoa, joista viisi oli hienoa ja kuudes sopivan ruma.
5. Kuudesta kirkosta kolmessa oli vaivaisukko.
6. Ruoka oli ajatuksena hieman jännittävä, en ole tehnyt uppomunia retkiolosuhteissa, mutta ruoka onnistui aivan täydellisesti ja oli niin ranskalaista, niin ranskalaista.
7. Mark Cavendish voitti Tour de Francen etapin ja minä melkein itkin yhdessä hänen kanssaan. 

Sain viime vuonna sisareltani Rachel Khoon kirjan Little Paris Kitchen, mutta en jostain syystä oikein perehtynyt siihen silloin. Onneksi nyt aloin lukea sitä, sehän on täynnä mahtavia ruokaohjeita. Muutaman raaka-aineen periranskalaisia ruokia, joitten pelkät kuvat saavat kuolan valumaan. Valitsin sieltä tänään sellaisen, missä grillataan purjoa ja tehdään uppomunat. 

Purjoa, kinkkua ja uppomunia kahdelle

• 2 purjoa, niin nuorta kuin mahdollista
• oliiviöljyä 
• 2 kananmunaa
• pari tippaa valkoviinietikkaa
• 6 viipaletta ohutta kinkkua (ranskalaista mieluiten, mutta meillä italialaista saatavuussyistä)
• vinaigrette: 1 rkl valkoviinietikkaa, 2 rkl oliiviöljyä,  1 tl karkeaa Dijon-sinappia, ripaukset suolaa, sokeria ja pippuria

Teimme aterian tiimityönä, Antti hoiti kattamisen ja purjojen grillaamisen ja minä tein uppomunat, vinaigretten ja annosten kokoamisen. Leikkasin purjot ensin niin, että vihertävät osat jäi pois ja halkaisin ne pitkittäin, mutta jätin kannat, jotta ne pysyisivät koossa. Liotin purjoja noin 10 minuuttia kylmässä vedessä ja huljuttelin niitä, että mahdollinen hiekka lähti pois. Antti  sutikoi purjoihin hieman oliiviöljyä ja sytytti grillin (Lotus Grill joka toimii kirjaimellisesti muutamalla hiilipalalla ja grillaamisen jälkeen tuhkaa jää sen verran, että mahtuisi tikkuaskiin). Kun hiilet olivat parahultaiset, hän alkoi grillata purjoja, arvelimme että se veisi noin 6-10 minuuttia. 

Sekoitin vinaigretten ainekset keskenään tasaiseksi seokseksi. 

Samaan aikaan laitoin retkikattiloistamme suurimpaan (taitaa olla 3 litrainen) vettä kiehumaan. Minun oli tarkoitus rikkoa kaksi kananmunaa omiin kuppeihinsa odottamaan. Olen paljastanut, että tunnen suoranaista ahdistusta, mikäli minulla on varastoissani vähemmän kuin 10 kananmunaa. Retkiolosuhteissa voin tinkiä määrän neljään. No, nyt minulla oli neljä kananmunaa, joista kahdesta meni heti keltuainen rikki, vaikkeivat olleetkaan vielä pilalla. Onneksi siis kaksi oli siis tarvittavassa kunnossa, keltuaiset pysyivät koossa. Huomenna syömme munakkaat aamiaisella, ei siinä sen kummempaa. Pitää muistaa ostaa kananmunia, ettei ala ahdistaa.

Laitoin siis ne kaksi kunnollista kananmunaa omiin kuppeihinsa (tuli tiskiä vähäsen paljon) ja laitoin niihin tipat valkoviinietikkaa. Kun purjot olivat olleet grillautumassa muutamia minuutteja, kiepautin kiehuvaa vettä kattilassa kauhalla reippaasti ja kumosin kananmunat yksi kerrallaan veteen ja kauhoin niitä, että valkuaista jäisi mahdollisimman paljon lähelle keltuaisia. Annoin munien kypsyä kolme minuuttia ja nostin ne sitten kauhalla lautaselle paperin päälle. 

Purjot olivat sopivasti kypsiä ja kokosin annokset laittamalla kummallekin lautasille kaksi purjon puolikasta, siihen päälle kolme ohutta kinkkuviipaletta, uppomunan ja ylimmäksi lusikoin vinaigretten. Nyt pitää kyllä sanoa, että vaikka itse sanonkin, niin olipa tyylikäs ruoka, etenkin kun se tehtiin camping-olosuhteissa. Alan haaveilla kohokkaista airfryerillä ja sen sellaisesta. Rachel Khoo on kyllä velho!

Kuten jo postauksen alussa tulin spoilanneeksi, Tour de Francen neljännen etapin voitti Man-saarten Räpsyripsi, Mark Cavendish, joka sai tälle kaudelle Lidl-tiimiltä (on sillä oikeampikin nimi) vielä mahdollisuuden. Hänhän voitti keväällä Turkin ympäriajossa neljä etappia, mistä riemuitsin suuresti. Tänään hän voitti ensimmäisen kerran etapin Tour de Francessa, vaikka hän on voittanut vaikka mitä uransa aikana. Arvasin heti, että maaliintulon jälkeen meistä kummatkin itkevät, enkä ollut väärässä, niin Markin kuin minunkin silmäkulmat kostuivat. Ehkä myös täydellisellä päivällä on osuutta asiaan. Mathieu van der Poel jatkaa keltapaidassa. 

Oikean väriset crocksit.

Viittä vaille kesä – salaattia terassilla

Tänään voisi ajatella olevan toukokuun viimeinen viikko, mutta kalenterista on pakko uskoa, että huhtikuu tässä vasta on lopuillaan. Keskustassa koivuissa on jo hiirenkorvat! Takapihan terassillamme tarkeni tänään syödä ensimmäisen kerran paljain jaloin, kun piti kiirettä, ettei aurinko ehtinyt naapurin kuusien taakse.

Salaatti kaikilla herkuilla

• 1 ruukku rapeaa salaattia
• 1 pieni kurkku
• 20 kirsikkatomaattia
• 1 nippu vihreää parsaa
• 1 avokado 
• 1 pieni punainen suippopaprika
• 200 g lämminsavulohta
• 2 kananmunaa
• tilkka etikkaa uppomunien keittoveteen
• suolaa ja pippuria
• tilliä
• oliiviöljyä
• sitruunamehua

Kiehauta suuressa kattilassa vettä ja lirauta sinne tilkka etikkaa. Jätä kannen alle poreilemaan miedosti. Napsauta parsoista kuivakka osa vartta pois ja höyrytä parsat kevyesti, muutama minuutti vain, niin saa jäädä purtavaa. Ripauta päälle hieman suolaa ja pippuria.

Revi salaatti kulhoon paloiksi ja lisää sinne kurkku viipaleina, tomaatit puolitettuina ja paprika suikaleina. Sekoita ainekset salaatiksi. Halkaise avokado, poista siemenpallukka ja kuopaise sisus lusikalla pois. Leikkaa puolikkaat viipaleiksi. 

Sekoita oliiviöljystä, sitruunamehusta, suolasta ja pippurista pieni salaattikastike, sitä ei tarvita kuin pari kolme ruokalusikallista. Sekoita kastike salaattiin, pyöräyttele lusikalla kastike jokapuolelle salaattia. Annostele salaatti lautasille. 

Ota savulohipalasta nahka pois ja leikkaa pala kahteen annoskappaleeseen, nosta palat salaattikekojen päälle. Laita toiselle reunalle kalaa höyrytetyt parsat ja toiselle avokadoviipaleet. 

Nosta vesi kattilassa uudelleen kiehumaan ja riko kananmunat kuppeihin valmiiksi. Pyöräytä kauhalla kiehuva vesi pyörteeseen ja laske rikotut kananmunat veteen kypsymään. Auta hieman kauhalla valkuaisia keltuaisten ympärille, mutta ainakin minun uppomunistani valkuaiset karkasivat aikalailla omille teilleen. Anna kananmunien kypsyä pari kolme minuuttia. Nosta munat talouspaperiarkin päälle hetkeksi ja kun vesi on imeytynyt paperiin, nosta uppomunat annoksiin kalapalojen päälle. Koristele tillillä ja pyöräytä päälle vielä hieman pippuria ja oliiviöljyä etenkin parsan ja avokadon päälle. 

Keväinen alkuruoka – parsaa ja uppomuna

Koitan näin keväisin siirtää parsakauden alkua ainakin niin pitkälle, että ostamani parsa olisi Euroopasta. Saksasta tai Unkarista olevat pääsevät ostoskärryyni. Tänään meillä oli alkuruokana saksalaista vihreää parsaa. Pääruoka on sitten myöhemmin, paljon myöhemmin kunhan ragù ehtii muhia haudutuspadassa tarpeeksi. Ohjeen otin Familystyle Food-blogista.

Vihreää parsaa uppomunan kanssa kahdelle

• 14 vihreää parsaa
• 2 dl vettä
• iso nokare voita
• tryffelisuolaa
• pippuria
• parmesaania
• 2 kananmunaa
• 1 rkl etikkaa

Napsautin parsojen varret poikki siitä kohtaa, mistä ne luontevasti katkesivat, kaikista melko samasta kohtaa. Laitoin kattilallisen vettä kiehumaan uppomunia varten ja rikoin kananmunat pieniin pyöreäpohjaisiin kuppeihin odottamaan, niistä olisi helppo valuttaa munat kiehuvaan veteen.  

Otin esille pannun, jonka pohjalle parsat mahtuisivat yhtenä kerroksena. Kaadoin pannulle pari desiä vettä ja kun vesi kiehui, asettelin parsat vieri viereen pannulle. Kypsensin parsoja noin 7-10 minuuttia, kunnes ne olivat vielä rapsakoita, eivätkä vielä olleet alkaneet muuttua maastovärisiksi. Sulatin pikkukasarissa nokareen voita. 

Kun parsat olivat olleet pannulla muutaman minuutin, kaadoin kattilassa kiehuvaan veteen lorauksen väkiviinaetikkaa. Kiepautin kauhalla veden pyörivään liikkeeseen ja kumosin kananmunat matalalta, läheltä pintaa kiehuvaan veteen. Kananmunat kypsyivät vedessä noin 4-5 minuuttia ja nostin ne sitten silikonikauhalla talouspaperin päälle vadille. 

Asettelin annoksen lautasille 7 parsaa kumpaankin. Kaadoin päälle hieman sulaa voita ja nostin päälle uppomunan, jonka pinnan kosteus oli imeytynyt paperiin. Ripottelin päälle pippuria ja hieman ripaus tryffeliä-blogin arvonnasta saamaani tryffelisuolaa. Raastoin päälle parmesaania. Kun pistin veitsen uppomunan pinnan läpi, keltuainen valui parsojen päälle. Siitä muodostui yhdessä sulan voin ja parmesaanin kanssa maistuva kastike. Ihastuttava alkuruoka. 

Suolaista ja makeaa french toastia

Tänään olen ollut liikkeellä koko päivän, enkä ehdi kokata mitään teeman mukaista. Mutta viikonloppuna oli hetki aikaa, jolloin käytin vähän sitä sun tätä jääkaapista ja muutaman viipaleen mehevää briossia ja nautimme ensin suolaisen ja sitten makean aamiaisen ranskalaisen maitokahvin kera omalla terassillamme. 

Suolainen french toast (tavallaan) kahdelle

• 2 paksua viipaletta briossia
• 4 viipaletta pekonia
• 2 kananmunaa
• 6 pientä mozzarellapalloa (koska ne piti käyttää)
• suolaa ja pippuria
• ruohosipulia

Keitin ison kattilallisen vettä ja lorautin sinne pikkuisen etikkaa. Rikoin kaksi kananmunaa kauhalla kiertämään pyöräyttämääni veteen kypsymään. Ei  niistä maailman kauneimpia uppomunia tullut, mutta ei se mitään. Keitin munia noin 2 minuuttia ja nostin ne sitten talouspaperin päälle lautaselle odottamaan. Uppomunien kypsyessä kuumensin pannua ja laitoin sille neljä viipaletta pekonia. Paistoin pekonit rapeiksi ja nostin nekin talouspaperin päälle lautaselle, jonka peitin foliolla. Leikkasin pitkulaisen briossinlopun viipaleiksi. Näitä suolaisia versioita en aikonut kastaa maidossa, vaan ottaa niihin kosteutta ja makua pekonista. Paistoin briossipaloja pekoninrasvassa molemmin puolin hetkisen. Kokosin leivät lautasille, asetin leivän päälle pekoniviipaleet ja sitten päälle sitten uppomunan, mozzarellapallot ja hieman suolaa, pippuria ja ruohosipulia. 

Makea french toast mustikoilla kahdelle

• 2 paksua viipaletta briossia
• 1 dl maitoa
• 1 rkl sokeria
• kunnon ripaus kanelia
• nokare voita
• mustikoita
• vaniljajäätelöä
• vaahterasiirappia

Sulatin pannulla nokareen voita ja kastoin leipäpalat maidossa, jonka olin maustanut kanelilla ja sokerilla. Paistoin palasia molemmin puolin pari kolme minuuttia. Nostin leivät lautasille, kaapaisin niille hieman vaniljajäätelöä ja ripottelin pinnalle ja ympärille mustikoita. Vaahterasiirappiakin liruttelin hieman päälle. 

Tour de Francen 17. etapin voittoon ajoi Primož Proglic. Kokonaiskilpailua johtaa edelleen Chris Froome, hänelle ei varmaan taaskaan kukaan mitään ajamalla voi. Alberto Contador näytti hieman pirisitymisen merkkejä, Nairo Quintana sen sijaan jäi kärjestä lisää minuuttikaupalla. Marcel Kittel kuuluu keskeyttäneen kilpailun tänään, joten viisi etappivoittoa jäi hänen melkoisen hienoksi saaliikseen tästä Tourista. 

Kerta se on ensimmäinenkin

Koska ufo pääsi karkuun ansastamme, päätin kaataa pari keittiöpeikkoa sen sijaan. Näiden peikkojen nimet olivat Uppomuna ja Hollandaise. Kumpaakaan en ollut tehnyt koskaan aikaisemmin. Béarnaise-kastike on ymmärtääkseni hollandaisen serkku, joten vähän jo tiesin missä mennään. 

Alkuviikosta Kammenpyörittäjä koki pikaherätyksen kalan ostamiseen kotiovelta ja siitä lohesta osa meni graaviin heti saman tien. Tästä kalasta, uppomunasta ja hollandaisesta kehittelin meille kahden hengen alkuruoan tälle päivälle. Meillä ei ollut sopivaa leipää aluseksi, joten käytin pienen tähdemuusinokareen ja tein siitä perunakakkuset, joiden päälle kasasin koko komeuden. Aloitin perunakakkusista, jollaisia tein uudenvuoden alla hosuessani loppuun keittokirjahaastettani.

• 1 dl ruohosipulilla maustettua valmista perunamuusia
• 1 kananmuna
• 4 rkl vehnäjauhoja
• 0,5  tl leivinjauhetta
• nokare voita paistamiseen

Sekoitin kananmunan, jauhot ja leivinjauheen perunamuusiin ja muotoilin massasta kaksi kakkusta, jotka paistoin voissa. Nostin kakkuset lautaselle odottamaan. Kammenpyörittäjä leikkasi graavikalan ohuiksi viipaleiksi ja jätti minulle muutaman odottamaan annoksen kasaamista. 

Seuraavaksi askartelin hollandaisen. Muistin, että minulla on Michel Rouxin Kastikekirja ja ytimekkäästi nimetty Muna-kirja. Kipaisin ne hyllystäni ja katsastin mitä Mikko aiheesta hollandaise sanoi. 

• 1 rkl valkoviinietikkaa
• 2 rkl vettä
• mustapippuria rouhittuna
• 2 keltuaista
• 125 g voita
• suolaa
• sitruunamehua

Sulatin voin pienessä kasarissa ja kuorin pinnalta vaalean kuohun. Valutin voin pieneen lasikannuun varoen pohjalla olevaa sakkaa pääsemästä mukaan. Ohjeen mukaan saadakseni 100 g kirkastettua voita tarvitsen 125 g voita. Pesin pienen kasarini, sillä siinä oli hyvä keittää kastikepohja.

Mittasin kattilaan etikan, veden ja pippurin (ohjeessa oli valkopippuria, mutten pidä siitä yhtään, meillä ei ole valkopippuria koko tontilla). Keitin seosta kasaan muutamia minuutteja niin, että sitä oli ihan tilkka enää jäljellä. Kaadoin redutilkan siivilän läpi kattilasta pieneen kuppiin jäähtymään. Laitoin kaksi kattilaa tulelle ja vettä niihin kiehumaan, pienemmästä tein bain marien hollandaisea varten ja isomman varasin uppomunia varten. Rikoin uppomunat kuppeihin odottamaan ja erottelin hollandaisea varten keltuaiset kolmanteen astiaan.

Kaadoin jäähtyneen reduktion vesihaudeastiaan, jona toimi lasikulho pienemmän kattilan päällä. Alla vesi kiehui hyvin maltillisesti. Kippasin keltuaiset reduktion päälle ja aloin vatkata käsivispilällä. Muutamien minuuttien kuluttua pieni määrä jo sakeni kauniin vaaleankeltaiseksi. Isommassa määrässä menee varmasti pitemmän aikaa. Nostin kuuman lasikulhon pois vesikattilan päältä ja aloin kaataa mukaan haaleaksi jäähtynyttä kirkastettua voita. Sekoitin kokoajan rivakasti. Aivan hetkessä sain hollandaisesta tasaisen sileää ja sakeaa kastiketta, maustoin sitä hieman suolalla ja lorauksella sitruunamehua. Peitin kulhon kannella ja siirryin uppomunien pariin.

Vesi jo kiehui kattilassa ja kaadoin sinne pienen lorauksen väkiviinaetikkaa. Koitin säätää veden kiehumisen kohtuulliseksi ja kumosin ensimmäisen kananmunan kupista veteen. Valkuainen kyllä levahti aika totaalisesti, mutta sain sitä harottua hieman kasaan. Toinen kananmuna pyörähti ilmeisesti veteen sopivammin, sillä se jäi melko nättiin muotoon. Keitin munia noin puolitoista minuuttia ennen kuin nostin ne lautaselle talouspaperin päälle. Siistin hieman reunoja.

Kokosimme annokset pienille lautasille, muutama salaatinlehti ensin, siihen päälle perunakakkunen, lohiviipaleet ja uppomuna. Pinnalle pari reilua lusikallista hollandaisea ja pikkuisen ruohosipulia. Kananmunan keltuainen levisi oikeaoppisesti veitsellä halkaistaessa, ehkä 30 sekuntia lisää keittämistä ei olisi ollut pahitteeksi. Hollandaise oli moukan tuurilla ja aloittelijan onnella aivan täydellistä ja Kammenpyörittäjän konjakkigraavaama lohi säesti annosta aivan loistavasti. Ja mikä tärkeintä, en tehnyt annoksesta liian suurta. Ehkäpä hyvissä ravintoloissa syöminen on jotain opettanut, esimerkiksi sen, ettei annosten tarvitse olla suuria, jos tarjolla on useampi ruokalaji.

Puuhasteluistani eilen sulamaan otettujen mysteeripalikoiden kanssa kerron huomenna.