Mobileburgerit vaivaisukkopäivänä

Kävimme tänään katsomassa 10 kirkkoa ja niistä seitsemässä oli vaivaisukko! Pidämme niistä niin kovasti, ne ilahduttavat joka kerta, kun kirkkoa katsoessame sellaisen näemme. Huomenna ennen kotiinpaluuta on vielä vuorossa yksi kirkkokierros ja toivottavasti lisää vaivaisukkoja, ne kun tuntuvat olevan näillä main hyvin tavallisia. 

Päivälliseksi söimme hampurilaiset ja kokeilimme matka-airfryeriä, eilen ostettua minimaalisen pientä vekotinta, jonka paistokori on kumminkin just sopiva pienille kahden hengen annoksille. En tietenkään leiponut briosseja enkä tehnyt jauhelihapihvejä, vaan reissuoloissa luotimme puoli/valmistuotteisiin. Kokeilimme ensimmäistä kertaa Lidlin paistopisteen briosseja ja ostimme valmiit jauhelihapihvit, jotka Antti grillasi Campingaz-matkagrillillä. 

Minä valmistelin tilpehöörit, meillä oli ohuita sipulirenkaita, kipakoita cheddarviipaleita, tomaattia, salaattia ja hampurilaiskastiketta. Sen lisäksi oli minimaalinen määrä perunatikkuja. CampaAdrian vihannesvarastossa oli kokonaista kolme pientä perunaa, jotka leikkasin tikuiksi, maustoin rosmariinilla, suolalla ja pippurilla ja öljysin teelusikallisella oliiviöljyä. Airfryer paistoi ne 14 minuutissa rapeiksi. Briossit olivat oikein pätevät, eikä pihveissä ollut myöskään valittamista. Perunoita oli myös just sopivasti, olemme vähentäneet kerralla syötävän ruoan määrää ihan vyötärösyistä.

Täytetyt kesäkurpitsaveneet

Tänään ei kyselty ranskalaisuuden perään sen enempiä, sanon vain, että tämä oli taas courgettea. Menin iltapäivällä töihin ja ruoka valmistettiin jo puoliltapäivin ja kyseessä oli vieläpä oman kulatungan satoa.  Löysin kyllä jotain rankalaisten blogien kesäkurpitsojen ohjeita, mutta tein lopulta omasta tai asiakkaan päästä. 

Täytetyt kesäkurpitsaveneet kahdelle

• 1 keskikokoinen kesäkurpitsa 
• 1 uuden sadon punasipuli varsineen
• 6 keskikokoista ruskeaa herkkusientä
• oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• 2 paksua viipaletta savustettua pekonia
• pieni keko raastettua cheddaria
• pieni keko raastettua gruyèreä

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Halkaise kesäkurpitsa pitkittäin ja kaavi terävällä lusikalla (käytin melonikauhaa) kurpitsojen sisukset pois niin, että saat aikaan veneet. Sivele veneitten pohjalle hieman oliiviöljyä ja ripottele niille suolaa ja pippuria. Laita veneet vuokaan ja vuoka uuniin noin 15-20 minuutiksi esipaistumaan. Nosta vuoka jäähtymään. 

Silppua kurpitsojen keskuspalat, sienet, sipuli ja pekoni ja paista seosta sen aikaa, että pekoni rapeutuu ja muut ainekset kypsyvät. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Raasta juustot valmiiksi. Lusikoi esipaistettujen kurpitsaveneiden keskelle täytettä ja sommittele päälle juustoraasteet. Paista veneitä noin 20-30 minuuttia, sen aikaa että juusto on houkuttelevan väristä.

Tour de Francen kahdeksas etappi oli mäkinen ja 200 km pitkä. En ehtinyt katsoa koko etappia, mutta sen päätyttyä lunttasin, että voittajaksi ajoi Thomas de Gendt ja keltaisen paidan otti itselleen takaisin Julian Alaphilippe. Huomenna on taas vuorossa mäkinen etappi, mutta vähän lyhempi kuin tänään, vaivaiset 170 km. Ja puoli kilsaa päälle. 

Petite tender perjantaina

Petite tender oli tänään pääosassa leikkuulaudalle järjestämälläni meat platterilla. Ei sitä ihan tunkutarjottimeksi voinut sanoa, koska en tunkenut sitä ihan täyteen, mutta riittävästi ruokaa oli kuitenkin. Vinkkejä otin täältä. 

Ultimate meat platter (heh) 

• 2 naudan petite tenderiä (noin 350 g yhteensä)
• voita ja oliiviöljyä paistamiseen
• suolaa ja pippuria
• timjamia
• Saint Agur-sinihomejuustoa
• jotain valkohomejuustoa
• cheddaria
• saksanpähkinöitä
• avokadoa
• hunajaa ja chilihiutaleita
• granaattiomenan siemeniä
• sipuliherkkua

Kuumensin paistinpannua ja laitoin sille sulamaan voita. Lisäsin mukaan hieman oliiviöljyä ja timjamia. Kun voin kuohu oli asettunut ja lähti hieman ruskettumaan, nostin suolatut ja pippuroidut petite tenderit pannulle. Paistelin niitä joka puolelta noin 8-10 minuuttia. Kokeilin sisälämpöä lihamittarilla ja sen näyttäessä 55 astetta, nostin lihapalat foliolle, jonka käärin paketiksi. Jätin lihan asettumaan siksi aikaa, että sommittelin muut platterin ainekset esille.

Halkaisin avokadon, kuopaisin sen kuorestaan ja leikkasin puolikkaat viipaleiksi. Lohkaisin juustoista sellaiset palaset, jotka arvelin meidän jaksavan syödä. Sekoitin hunajaan hieman chilihiutaleita ja sotkin ympäriinsä granaattiomenan mehua irrottaessani noin kolmanneksesta siemenet. 

Asettelin kaikki tilpehööörit leikkuulaudalle ja lopuksi avasin lihapalat foliosta. Leikkasin ne ohuiksi viipaleiksi ja nostelin viipaleet laudalle. Lurittelin hunajan juustoille ja pähkinöille ja ripottelin granaattiomenan siemenet sinne tänne. Meillä oli hieman keksejä ja vaaleaa leipää lisänä ja portugalilaista viiniä juomana, mutta leipää ei paljon tarvittu. Viini oli hyvää ja viritti tunnelmaa siihen, että seuraava matka alkaa jo häämöttää, ensi kuussa matkaamme Portugaliin taas. 

Tämän vuoden jäälyhtymuotia

Sipuli-cheddarleipä

Tuore leipä päivällisellä on hyvää ja välillä on mukava tehdä leipä aivan alusta asti itse. Osuin foodgawkerissa leipäohjeeseen, jota ei kertakaikkiaan voinut kokeilematta ohittaa. Minulla oli hakusanana onion, sillä halusin käyttää niitä varastojen pienentämiseksi, mutten etsintää aloittaessani tiennyt vielä, että sipulit tulisivat leipään. Puolitin ohjeen, sillä alan viimeinkin muistaa, että kokkaan nykyisin pääasiassa kahdelle, alkuperäisen ohjeen mukaan tulee kaksi leipää. Mitat on muunnettu tavanomaisella huolettomalla, mutta riittävällä tarkkuudella.

Sipuli-cheddarleipä

• 2 sipulia (niiden määrää en puolittanut, pidän niin paljon sipulista)
• loraus oliiviöljyä
• (pikkuisen hunajaa, oma lisäykseni)
• 1,25 dl lämmintä vettä
• 2 tl kuivahiivaa
• 0,5 dl maitoa
• loraus oliiviöljyä
• ripaus suolaa
• ripaus sokeria
• noin 4-5 dl vehnäjauhoja
• cheddarjuustoa raastettuna makusi mukaan, minulla noin 100 g
• tuoretta timjamia

Leikkaa sipulit ohuiksi viipaleiksi tai suikaleiksi, ei sen niin väliä, ne laiskistuvat kuitenkin mikä mihinkin muotoon. Kaada kunnon loraus oliiviöljyä ja pikkuisen hunajaa paksupohjaiseen kattilaan tai pannuun. Minä lisäsin hunajaa, jotta karamellisoituminen lähtisi paremmin käyntiin. Kuumenna astia ja lisää sinne sipulit. Kypsentele sipuleita koko ajan sekoitellen keskilämmöllä 10-15 minuuttia, varo niiden palamista. Kun sipulit alkavat olla rentoja, pienemmä lämpöä ja jätä ne karamellisoitumaan 45 minuutiksi, sekoittele välillä. Tässä ajassa niistä tulee kullankeltaisia ihanuuksia, jotka tuoksuvat siltä, että haluaisit syödä ne samantien. Malta kuitenkin mielesi ja kaavi sipulit lautaselle jäähtymään.

Aloita taikina mittaamalla lämmin vesi, sokeri ja hiiva kulhoon, sekoittele ja odottele noin 3-4 minuuttia, että hiiva alkaa hommiin ja nesteeseen tulee hieman vaahtoa. Lisää mukaan karamellisoituneet sipulit, maito, oliiviöljy, suola ja jauhot ja vaivaa taikinaa kunnes siitä tulee kimmoisa pallo. Minä tein tämän osan yleiskoneella, annoin sen vaivata taikinaa 10 minuuttia. 

Jätä taikina kohoamaan noin 1-2 tunniksi, kunnes se on noussut kaksinkertaiseksi kooltaan. Mikäli aikaa on, taikina voi levätä jääkaapissa seuraavaan päiväänkin asti. Kun on leipomisen aika, raasta juusto ja kumoa taikina jauhotetulle leivinalustalle. Kauli siitä nelikulmio, pidä mielessäsi minkä kokoisessa vuoassa aiot paistaa leipäsi. Levittele juustoraaste ja tuore timjami taikinalevylle. Kääri taikina rullalle ja leikkaa se terävällä veitsellä keskeltä pitkittäin melkein koko matkalta halki. Toinen pää jää siis kiinni ja toinen on auki. Kierrä nämä kaksi toisesta päästä kiinni olevaa taikinapötköä toistensa ympäri ikäänkuin kiertäisit karkkipaperia kiinni. Saat aikaan kierteisen taikinarullan, josta hieman pilkottaa niin cheddaria kuin timjamiakin. 

Voitele pitkulainen leipävuoka tai vuoraa se leivinpaperilla. Nosta taikinarulla vuokaan ja jätä vielä kohoamaan tunniksi. Kuumenna uuni 180 asteeseen ja paista leipää noin 50 minuuttia, kunnes pinta tuntuu sopivan joustavalta ja pinta on kauniin värinen. Ota leipä uunista ja anna sen jäähtyä vuoassa hetkisen ennen kuin kumoat sen ritilälle. Syö heti lämpimänä, ellet malta odottaa.

Tämä postaus tulee ajastettuna, sillä olen jo matkalla suureen seikkailuuni, kävelemään Camino de Santiagon. Tätä leipää söimme eräänä aurinkoisena päivänä, kun vielä valmistauduin matkalleni ja minua sekä jännitti, että pelotti kuinka minun käy. Matkaani voi seurata CampaCamino-blogistani ja Instagramista, joita päässen päivittämään matkaltakin.