Melko ohkaisella mennään – tuplahaaste edelleen

Nyt kun en ole omassa kotikeittiössäni, on tässä hieman paineita selviytyä tuplahaasteesta, mutta kun riman asettaa riittävän alas, niin eiköhän tästäkin selvitä. Olimme päivän kiertelemässä museoita, muutamia riittävän kaukaakin. Olimme melkein ovilla jo, kun huomasimme, että olimme nähneet näyttelyt jo loppukesästä tai sitten oli jonoa ulos asti. Tämä oli Amos Rexin edustalla, emmekä halunneet jäädä jonottamaan. Kallion kirkkokin katsastettiin tarpeeksi etäältä, siitä tuli #päivänkirkko . Syy etäisyyteen oli kyllä lähinnä juuri kohdalle osunut vesisade. 

Palasimme leirille iltapäivälle ja saimme kuin saimmekin Eurosportin näkymään CampaAdrian telkkarista, se on ollut sellaista henkimaailman hommaa, välillä onnistuu, mutta toisinaan ei. Nyt onnistui ja huomasimme, että Giro d'Italian kolmanneksi viimeistä etappia oli lyhennetty sääpoliittisista syistä vain noin 120 km mittaiseksi. Ajajat olivat jollain tapaa pullikoineet vastaan ja protestoineet, mutta kisan johdon mielestä sää ei olisi ollut niin huono, etteikö etappia olisi voinut ajaa suunnitellustikin. Niin tai näin, etappi oli melko lyhyt ja sen voittajaksi saatiin uusi Grand Tour-voittaja, CCC-tallin Josef Cerny ja Wilco Kelderman johtaa kokonaiskisaa. Giroa on jäljellä enää kaksi etappia, huomenna vuorietappi ja päätösetappina sunnuntaina Milanoon päättyvä henkilökohtainen aika-ajo. 

Päivän italialainen ruokapanostus oli todella kevyt. Meillä oli italialaista salamia, josta leikkasimme ohuita viipaleita. Samoin meillä oli Ruoholahden Cittarista ostettua focaccia, jossa ei ollut öljyä säästelty, pussi oli rasvasta märkä, kun pääsimme leirille. Mutta hyvää oli ja toimi salamin kanssa alkupalana. 

Espanjassa La Vueltaa ajettiin etukäteisohjelman mukaisesti, ei mitään etapinlyhentämisiä siellä. Etappi tuli päätökseen aika pian Giron ratkaisunhetkien jälkeen ja taas Peter Selin heitti reippaasti itsensä Espanja-tunnelmiin nuavvaan. Vueltan neljännen etapin voittajaksi ajoi massakirissä Sam Bennett ja kokonaiskilpailun johdossa jatkaa Primoz Roglic, varmaan muistattekin, että hän on heittämällä kovin jätkä koko kisassa, tai ainakin kovin mäkihyppääjä La Vueltassa. 

Päivän espanjalaisena ruokapanostuksena meillä oli minun vuoden 2016 caminoni suosikkisalaattia. Minullahan katosi ruokahalu sillä reissulla oikein huolella, enkä meinannut saada mitään syödyksi. Salata mixtaa lappasin kuitenkin kitusiini aika usein. Tein sitä kotonakin syksyllä 2016, kun toistin menu peregrinon niin tarkkaan kuin mahdollista. Ikävä kyllä en löytänyt tarpeeksi mautonta jogurttia jälkiruoaksi, joten jouduimme tyytymään jäätelötuuttiin, joka sekään ei maistunut miltään, joten menunkopiointi onnistui siltä osin siis hyvin. Nyt salata mixta oli ohjelmassa sen vuoksi, että olimme päivällä lounaalla keskustassa sauvajyväsen kanssa, emmekä olisi jaksaneet syödä salaattia vahvempaa ruokaa. 

Salata mixta kahdelle

• pieni kourallinen salaatinlehtiä
• 2 kananmunaa
• 100 g erittäin hyvälaatuista tonnikalaa öljyssä (Lidlin lasipurkissa myytävä)
• 1/4 punasipulia
• minikokoinen purkki säilykemaissia
• 5 cm pätkä kurkkua
• 1/4 suuresta pihvitomaatista
• 1 pieni porkkana
• pimentonia

Keitin kananmunat ja jätin ne jäähtymään. Revin mobilesalaatista muutaman lehden ja sommittelin ne salaattikulhon pohjalle ja reunoille. Kokosin salaatin sektoreittain kulhoon; kurkkua ja tomaattia viipaleina, sipulia aivan läpinäkyvän ohuina suikaleina, kananmunat lohkoina, maissi valutettuna, porkkana raastettuna ja tonnikala purkista ongittuna ja suupaloiksi pienittynä. Kananmunalohkojen päälle ripsautin hieman pimentonia, mutta salaattikastiketta en tehnyt. Tonnikalan öljy toimi kastikkeena hyvin. Tämä on todella hyvä salaatti, täyttävä, muttei ähkyä tuova. Siksi siitä niin paljon pidinkin caminolla. 

Jälkiruokana meillä oli kaupasta ostettua tiramisua, mutta tietysti me tuunasimme annoksia mittavasti. Tarjoiluehdotuksessa oli mukana minttua ja meillähän oli sitä mobileyrtistössämme aivan kotoa asti tuotuna. Tuo Pirkan tiramisu ei muuten ole mitenkään pahaa, varsinkaan noin tuunattuna.

Huomisesta tulee varmaan vielä perusteellisempi rimanalitus, sillä olen yksin eikä minulla ole täällä CampaAdrian mobilekeittiössäni muuta espanjalaista kuin pätkä chorizoa ja muuta italialaista kuin salamia ja niitä kumpaakin olemme tässä jo popsineet aika reippaasti. Vähän on pastaakin! Saa ehdottaa, mitä voisin tehdä. Mozzarellaa ei ole, mutta parmesaania on. Pastaakin taitaa löytyä, joku Rummo-pussi on varastoni uumenissa. 

Kun paine on kovin, kannattaa lisätä sitä

Minulla on tässä ollut vapaaherrattareksi aika kiirettä, on ollut Alastalon salissa-projektia ja päällekkäin kaksi ruokahaastetta, Italia ja Espanja yhtä aikaa. Siksipä oli viisasta hieman lisätä vauhtia ja lähteä reissuun ja tehdä näitä haasteita #ontheroad. Viisasta, eiköstä vaan?

Niinpä voi olla, että aivan joka päivä en saa puristettua sekä espanjalaista että italialaista ruokaa mobilekeittiöstämme ja kuunneltua ja pika-analysoitua Alastalon salia. En nyt kuitenkaan tänään vielä heittänyt pyyhettä kehään.

Siis niin tosi-italialais-padasjokelainen alkupala

• 2 viipaletta vaaleaa leipää (ostettu Padasjoella K-supermarketista)
• 1 pallo buffalomozzarellaa
• 0,5 todella suurta tomaattia
• oreganoa, koska sitä oli
• oliiviöljyä
• pippuria

Meillä oli keittopäivä tänään, mutta alkupalaksi tein keitonkeittelyn ohessa pienen alkupalan, jonka söimme, kun Giro d'Italia vielä oli menossa. Käytin samaa pannua, jota olin käyttänyt jo keittopuuhissa, pyyhin siitä vähän vähemmäksi chorizon öljyjä. Laitoin vähän oliiviljyä pannulle ja paahdoin kahta leipäviipaletta hetkisen. Ostimme leivän Padasjoella tekemämme pysähdyksen aikana. Ostamme mielellämme paikallisia leipiä missä kuljemmekin, vaikkeivat ne sitten olisikaan niin kummoisia. Tämä leipä oli oikein maistuvaa, Padasjoen Leipomo Oy:n Vaalea sekaleipä, voin suositella. 

Leikkasin suuren tomaatin ensin puoliksi ja sitten puolikkaan viipaleiksi. Puolikas meni jääkaappiin aamupalaa varten. Leikkasin myös buffalomozzarellapallon viipaleiksi. Kun leipä oli paahtunut, kasasin viipaleille vuorotellen mozzarellaa ja tomaattia, asensin päälle hieman oreganoa, oliiviöljyä ja pippuria. Todella yksinkertaista, todella hyvää. 

Giro d'Italiassa oli muutosten päivä, kauhean rankka vuorietappi vei pinkkipaidan pitkään kisaa johtaneelta Joāo Almeidalta, hän putosi sijalle viisi. Etapin voitti australialainen Jai Hindley ja johtajan pinkkiin puettiin Wilco Kelderman, joka on siellä kärjen tuntumassa ollut koko ajan. 

Pääruokana meillä oli espanjalaista papukeittoa, joka ryyditettiin chorizolla. Ohjeen otin kevyesti täältä. Tein tästä miniversion, mutta kyllä siitä kaksi söi ihan vatsansa täyteen.

Espanjalainen papukeitto kahdelle

• pieni tölkki kypsiä valkoisia papuja
• pikkuisen varsiselleripaloja (pakastettuna pussista noin puoli kourallista)
• puolikas punasipuli
• 1 valkosipulinkynsi
• 1 porkkana
• 1 rkl oliiviöljyä
• 5 cm pätkä chorizoa
• 5 cm pätkä kesäkurpitsaa
• 5-6 kirsikkatomaattia
• 1 rkl kasvisfondia
• vettä sen verran, että ainekset sopivasti peittyvät ja muodostuu tarpeeksi lientä (noin 3-4 dl)
• suolaa ja pippuria
• tuoretta oreganoa

Kippasin kattilaan valutetut valkoiset pavut ja pakastimesta ottamani varsiselleripalat. Leikkasin sipulit ja porkkanan paloiksi, samoin chorizon. Kesäkurpitsan leikkasin tikuiksi ja tomaatit puolitin. Kuumensin pannulla vähän oliiviöljyä ja kuullotin sillä hetken sipuleita ja porkkanaviipaleita. Kaadoin nekin sitten kattilaan, samoin kesäkurpitsat ja tomaatit. Annoin chorizoviipaleille pienen lämpökäsittelyn pannulla ennen kuin kippasin nekin kattilaan. Päälle vettä sen verran, että kaikki ainekset peittyivät ja vähän kasvisfondia perään. Samoin suolaa, pippuria ja tuoretta oreganoa. Annoin keiton kypsyä noin 20 minuuttia, maistelin ja maustoin vielä lisää pippurilla. Hyvää ja sakeaa keittoa!

La Vueltassa oli myös rankka mäkipäivä. Chris Froome on jo joutunut Carapazin apuajajaksi, mikä hieman surettaa minua ja alkaa tuntua, että onko se minun syyni, kun olen ollut niin nihkeä Chrisin suhteen monta vuotta. Etapin voittajaksi ajoi sympaattinen Dan Martin, hänellä alahuuli väpätti oikein kunnolla jälkihaastattelussa. Kisaa johtaa punaisessa paidassa Kova Jätkä, eli entinen mäkihyppääjä Primoz Roglic.