Näytetään tekstit, joissa on tunniste greippi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste greippi. Näytä kaikki tekstit

maanantai 4. tammikuuta 2021

Hupsista-salaatti

Keventäminen on tammikuussa usein aiheellista, myös CampaKeittiössä. Käymme kaupassa mahdollisimman harvoin ja mietimme, miten lautaselle päätyisi jotain hyvää ja kevyttä. Välillä kuitenkin käy, että vain hyvää-osuus toteutuu, vaikka aikeet ovat olleet hyvinkin vilpittömät. Tässä salaatissa oli hupsista-osastoa sekä buffalomozzarella että parmankinkku. Se on kuitenkin puolustuksekseni sanottava, että kumpaakin oli valmiiksi jääkaapissa ja pitihän ne pois käyttää.

Hupsista-salaatti kahdelle

  • erilaisia salaatinlehtiä
  • 1 verigreippi
  • 10-15 eriväristä kirsikkatomaattia
  • 10 cm pätkä kurkkua
  • 2 päärynää
  • 8 viipaletta melkein läpinäkyvän ohutta parmankirkkuviipaletta
  • 1 pallo buffalomozzarellaa
  • oliiviöljyä
  • hunajaa
  • suolaa ja pippuria
  • herneenversoja
  • basilikaa
Levittelin tarjoiluastian pohjalle sen verran salaatinlehtiä, että se huolettomasti peittyi. Päälle sommittelin kurkkuviipaleita, puolikkaita kirsikkatomaatteja ja fileroituja greippilohkoja (mehun puristin talteen greipinraadosta). Kuorin päärynät ja leikkasin ne kahdeksaan lohkoon. Leikkasin kinkkuviipaleet puoliksi ja käärin kaikki 16 päärynälohkoa kinkkuviipaleiden puolikkaisiin. Nostelin kinkkukääreiset päärynäpalat vadille ja niiden väleihin asettelin viipaleiksi leikatun mozzarellan. 

Säästämääni greippimehuun sekoitin lorauksen oliiviöljyä ja maustoin täten muodostuvan salaattikastikkeen hunajalla, suolalla ja pippurilla. Lurittelin kastiketta salaatin päälle ja koristelin muutamalla herneenversolla ja basilikalla. 


Elokuvajuhlat jatkuvat, tänään katsoimme Notting Hillin ja Love Actuallyn, nyt on vähäksi aikaa Hugh Grant-kiintiö täynnä, kolmanneksi katsoimme High Fidelityn. 



Kirjaan tähän itselleni muistilapuksi mitä elokuvia olemme katsoneet.
Jackie Brown
Contratiempo
Interstellar
Inside Llewyn Davies
Fargo
Neljät häät ja yhden hautajaiset
Bridget Jonesin päiväkirja
Voi veljet, missä lienet?
Before Sunrise
Before Sunset
Before Midnight
Housut pois
Amelie
A Serious Man
Kunniattomat paskiaiset
Juice
Truman Show
Lost in Translation
Natsat
Arizona Baby
Queen
Bagdad Cafe
Wild at Heart (jäi kesken, oli niin omituinen)
Out of Sight
Notting Hill
High Fidelity
Love Actually
Mestari Cheng
Life of Brian
I served The King of England
Tulkki
Pilviin piirretty
Loikkarit
Little Miss Sunshine
Jalla Jalla
Fifth Element
Hohto
Yksi lensi yli käenpesän


sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Kerta kiellon päälle-nugetit

Meillä tehdään ruokaa kahdelle hengelle, vieläpä kahdelle sellaiselle, jotka eivät olosuhteiden pakosta juuri nyt liiku paljon minnekään. Niinpä ruokaa ei tarvitse/pidä tehdä kovin paljon kerrallaan. Siinä on mennyt oikeastaan viisi vuotta, että olen oppinut tekemään ruokaa riittävän vähän kerrallaan. Nyt ei tarvita enää työlounaitakaan, joten todella on pitänyt himmata siinä, minkä verran kokkailen kerrallaan. 

Toki syömme välillä keräilyeriä ja tähdenlentoja, mutta koska pidän ruoanlaittamisesta ja pidän keittiövekottimista, olen sitten innokas kokeilemaan mitä kaikkea uudella laitteella voi tehdä. Vaikka kaksi joulutorttua kerrallaan, sillä emme ole niin kovin suuria joulutorttufaneja, että enää menisi uunipellillistä säällisessä ajassa. Mutta yksi lämmin joulutorttu kummallekin aamukahvin päätteeksi, se on mukavaa. Pari kertaa ennen joulua. 

Samalla tässä testailen mitä hyötyä uudesta lempparivekottimestani (airfryeristä, ellei tullut vielä selväksi) olisi CampaAdriassa, jossa ei ole uunia lainkaan. Olen kaivannut sinne uunia, mutten toisaalta raskisi luopua parhaimmasta astialaatikosta, joka poistuisi kokonaan uunin tieltä. 

Tänään kokeilin chicken nuggettien tekemistä, niistä tuli toden totta täysin ilman rasvaa valmistettuja. Mutta hieman kaipasin kyllä öljyssä paistetun rapeutta. Onneksi oli paksua majoneesia, mihin dipata. 

Kananugetit ilmakiertokypsentimessä (8 kpl)

  • 2 broilerin rintafilettä 
  • 1 kananmuna
  • 1 dl korppujauhoja
  • 1 dl parmesaaniraastetta
  • suolaa ja pippuria
  • kuivattua tomaattimurua
  • 1 tl oliiviöljyä
Leikkasin broilerin fileet neljään pitkulaiseen palaan. Vatkasin kevyesti kananmunan laakealla lautasella. Sekoitin korppujauhoihin parmesaaniraasteen, suolaa, pippuria ja tomaattimurumaustetta. Pyörittelin ensin broilerisuikaleet kananmunassa, sitten korppujauhoseoksessa. Sivelin airfryerin korin pohjaa ihan pienellä tilkalla oliiviöljyä ja nostelin paneroidut broileripalat koriin. Paistoin niitä 200° C-asteessa ensin 10 minuuttia, jonka jälkeen käänsin palat ja paistoin niitä vielä 8 minuuttia. Tässä kohtaa palaset olivat kypsiä, olisivat olleet ehkä minuutti pari aikaisemminkin. Luultavasti 8+8 minuuttia olisi ollut juuri passelisti.

Tarjolla oli nugettien kanssa kahta erilaista majoneesia, toinen oli maustettu wasabijauheella, toinen srirachalla. Muuten oli vadilla hedelmiä ja mozzarellaa. Melonia, päärynää, greippiä ja persimonia vadin toisessa päässä salaatinlehtien päällä ja kastiketilkalla marinoituna. Kastikkeessa oli greippimehua, oliiviöljyä, hunajaa, pippuria ja suolaa. Päälle oli lusikoitu granaattiomenan siemeniä. Olin toivonut, että kyseessä olisi sellainen granaattiomena, jossa on voimakkaan punaista mehua, mutta se olikin ihan vaaleaa, samoin siemenet. Niinpä en saanut marinoitua mozzarellaa punaiseksi. Toisessa päässä oli salaatinlehtien päällä nugetit ja välissä pikkukupit majoneeseja. 

tiistai 12. joulukuuta 2017

Sitruskauden ilotulitus salaattivadilla

Väsymys meinaa vaivata, iltaisin nukuttaa niin, että tyyny kutsuisi jo kahdeksalta. Tätä kaamoskauden kukistajasalaattia söimme tänään eilisen kala-aterian tähteiden kanssa. 

Kirpsakka salaatti sitruksista ja granaattiomenan siemenistä

  • 1 appelsiini
  • 1 greippi
  • 1 verigreippi
  • 0,5 punasipuli
  • 1 granaattiomenan siemenet
  • pieni pala fetaa (noin 30 g)
  • 1 rkl cavaetikkaa
  • 1 tl hunajaa
  • basilikan lehtiä
Leikkasin sipulin ohuiksi suikaleiksi ja fileroin appelsiinin ja greipit. Irrotin siemenet granaattiomenasta Veeran neuvoin. Käytin postauksen neuvoa numero 3, se toimii hyvin, sain kyllä punaisia mehupilkkuja paidalleni, vaikka oli esiliinakin. 

Asettelin sitruslohkot lautaselle, ripottelin sipuliviipaleet päälle, samoin murustellun fetan ja granaattiomenan siemenet. Sekoitin cavaetikan ja hunajan pikaiseksi kastikkeeksi ja kaadoin salaatin päälle. Muutama basilikan lehti vielä ja salaatti oli valmis. Se oli mukavan kirpeää, mutta hunajan pehmentämää lisäkettä tähdenlentokalan ja riisin kanssa. En toivoakseni ole univalmis ennen kello kymmentä, sen verran pirteää oli salaattimme. 


perjantai 20. toukokuuta 2016

Kirpeää jälkiruokaa


Olen edelleen pois kotikeittiöstäni, tällä kertaa Nannan vieraana Vantaalla. Niinpä tein keskiviikkona tämänkin postauksen jälkiruoan ja postaus tulee ajastettuna tänään perjantaina. Meillä oli kahden jälkiruoan päivä.

Ohjeen tähän kivaan kirpeään herkkuun otin flavour&savour-blogista, siinä käytetyt amarettikeksit riittivät minulle italialaisuudeksi ja se, että sitruksia oli taas vadissa ylenmäärin keittiössä. Italialaista jäätelöä en tähän hätään annokseen löytänyt, muttei kukaan voi sanoa, ettenkö yrittänyt parastani, eihän?

Sitruksia ja jäätelöä kahdelle

  • 1 appelsiini
  • 1 limetti
  • 1 greippi
  • 1 verigreippi
  • muutama mansikka
  • ihan pieni dash limoncelloa
  • suolaa muutama hippu
  • amarettikeksejä
  • vaniljajäätelöä
Fileroi sitrukset, puolita mansikat ja asettele palat niin nättiin korkeaan lasiin kuin astiavarastoistasi löytyy. Lirauta pikkuisen limoncelloa päälle ja ripota ihan pikkuisen suolaa hedelmien pinnalle. Minä epäröin tätä suolakohtaa, mutta onneksi uskalsin. Annoin hedelmien hieman jäähtyä jääkaapissa ja ennen tarjoilua murustelin annosten päälle muutaman pienen amarettikeksin ja laitoin pallon vaniljajäätelöä. Mietin, että laittaisinko vielä teelusikallisen limoncelloa jäätelön päälle, mutta en nyt sitten kumminkaan laittanut. Lähdeohjeessani laitettiin myös vähän oliiviöljyä ja hunajaa annoksen päälle, ne minä jätin pois.


Giro d'Italian tilanteesta olen edelleen tietämätön, sillä olen ollut kiireinen riekkuessani pääkaupunkiseudun iloissa. Te tiedätte asiasta enemmän kuin minä, kuka siis voittikaan tänään ja kenellä on päällä kaunista pinkkiä?


sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Pikkuinen mutta maukas salaatti


Sen siitä saa, kun laittaa Kammenpyörittäjän asialle, hän toi taas taloon fenkolin! Sitähän oli sitten koitettava käyttää. Etsin jonkunlaista salaattia, jossa fenkolia olisi ja löysinkin foodgawkerista kauniin salaatin, joka toteutti myös muuten syö kaikki loppuun-teemaani. Sain salaattiin menemään ikkunan yrttiastiasta rucolan ja talouden viimeisen verigreipin. Vähän muuntelin ja lisäsin aineksia, luonnollisesti.

Tujakka salaatti kahdelle

  • kourallinen rucolaa
  • 1 verigreippi ja sen mehu fileroinnin jälkeen
  • pieni pala fenkolia
  • muutama saksanpähkinä
  • pieni pala fetaa
  • oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
Asettele rucola tarjoilulautaselle ja fileroi sen päälle greippiviipaleet, kerää siinä veitsitellessäsi hedelmän mehua talteen. Purista loppu mehu irti filerointijämästä kastiketta varten. Leikkaa fenkoli oikein ohuiksi suikaleiksi ja ripottele suikaleet salaatin päälle. Pilko muutama saksanpähkinä ja ripota nekin salaatin päälle, samoin murusteltu feta. Vispilöi mehuun hieman oliiviöljyä ja mausta kastike suolalla ja pippurilla. Kaada kastike salaatin päälle vasta juuri ennen tarjoilua. 


Söimme tätä salaattia maaliskuun alkupuolella, kun vielä olin kotona. Tämä postaus tulee ajastettuna, sillä olen juuri aloittamassa Camino de Santiagoa oltuani ensin muutaman päivänä sisareni luona Englannissa. Juuri näitä aikoja meidän pitäisi olla perillä Biarritzissa ja illaksi ehtiä kävelyretkemme aloituspisteeseen, St Jean Pied de Portiin. Matkaani voi seurata toisesta blogistani, CampaCaminosta ja Instagramista sen mukaan, miten pääsen niitä päivittämään matkan varrelta. 

maanantai 4. toukokuuta 2015

Nopeat lihavartaat

Siirryin töistä kotiin näillä spekseillä ja tein pikapäätöksen mitä söisimme. Viikonlopulta oli naudanfileen päätypalat odottamassa käyttöä ja mieleni teki riisiä lisäkkeeksi. Näistä lähti nopean grilliaterian ajatus. Ensin laitoin 2 dl basmatiriisiä riisinkeittimeen kypsymään pikaohjelmalla ja sitten grillattavien kimppuun!

Hoisinmaustetut lihavartaat ja muuta tilpehööriä neljälle

  • n. 400 g naudanlihaa kuutioiksi leikattuna
  • 2 rkl hoisinkastiketta
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • suolaa ja pippuria
  • öljyä parilalle
  • 1 greippi 8 lohkoon leikattuna
  • 1 rkl hunajaa
  • 2 suurta pihvitomaattia
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • tuoreita yrttejä, meillä basilikaa
Sekoita hoisinkastike, sitruunamehu, suola ja pippuri marinadiksi, johon laitat lihakuutiot hetkeksi. Leikkaa greipistä molemmilta navoilta huiput pois ja halkaise hedelmä puoliksi. Leikkaa puolikkaat neljään lohkoon ja valuta niille hieman hunajaa. Leikkaa pihvitomaatit poikittain kahteen palaan ja koverra kanta pois. Ripota puolikkaille suolaa ja pippuria ja lorauta hieman oliiviöljyä.

Tökkää lihapalat vartaisiin. Jos käytät puisia, niiden kannattaa antaa liota hetken aikaa, etteivät kärvenny. Minulla oli turkkilaisia metallivartaita, joihin laitoin noin 6-8 lihakuutiota kuhunkin, sain aikaan 5 varrasta. Kuumenna grilli (meillä kaasugrilli rautapariloin) ja laita vartaat kypsymään, samoin greippilohkot ja tomaatin puolikkaat, kääntele. Pienehköt lihakuutiot kypsyvät nopeasti, joten vartaat ovat valmiit samaan aikaan kuin tomaatit ja greipit. 

Asettele kypsä riisi laakean vuoan pohjalle ja luisuttele lihapalat vartaista riisin päälle. Asettele tomaatit ja greippipalat reunoille, ripota päälle tuoreita yrttejä ja lurittele hieman hoisinkastiketta lihojen päälle maustamaan myös pohjalla olevaa riisiä. Tarjoa heti. Tästä annoksesta riitti meille neljälle mainiosti. Riisistä tuli Zojirushi-keittimen pikaohjelmalla 20 minuutissa todella ilmavaa ja hyvää. Alle tunnissa töistä pääsystä olimme jo ruokapöydässä, nopeaa, helppoa ja ennen kaikkea hyvää!


Nyt on mukava lähteä yliopistolle työkaverimme kuoron konserttiin kuulemaan millaisella kisaohjelmalla Musica-kuoro lähtee huomenna Italiaan. 

perjantai 23. toukokuuta 2014

Rosmariinisokeria ja Aperolia


Viileä drinkki on toisinaan paikallaan, etenkin kun kesä on todellakin tullut Suomeenkin. Tätä kauniinväristä greippipohjaista juomaa nautimme vapaiden kunniaksi. Mukavana lisänä siinä oli lasin reunaa kiertänyt rosmariinisokeri. Parasta tässä juomassa oli se, että sain siihen menemään tujauksen Aperolia, jota ostin keväällä, enkä sittemmin ole ehtinyt etsiä sille käyttöä. Vinkit tähän drinkkiin otin familystyle food-blogista. Jätin tällä kertaa ginin pois, sillä ohjelmassa oli vielä autoilua, mutta väriä kaunistin pienellä lorauksella Aperolia, ensi kerralla sitten giniäkin kunnolla!

Aperol-greippidrinkki rosmariinisokerilla

  • 2-3 oksaa rosmariinia neulaset riivittynä
  • 0,5 dl sokeria
  • 1 dl verigreipin mehua puristettuna
  • (giniä maun mukaan, noin puolet mehun määrästä)
  • loraus Aperolia
  • rosmariinioksa koristeeksi
  • jääpaloja
Riivi neulaset rosmariinioksista, jätä yksi oksa koristeeksi. Laita rosmariinit pieneen myllyyn, esimerkiksi pähkinöiden jauhamiseen tarkoitettuun ja lisää sokeri. Jauha tasaiseksi jauheeksi. Siitä tulee ihana tuoksu! Leikkaa greippi puoliksi ja pyöräytä lasin reunaa hedelmän pinnassa, kasta lasia rosmariinisokerissa. Purista hedelmän mehu. Laita lasiin jääpaloja, greippimehua, giniä ja lopuksi hieman Aperolia. Aseta oksa rosmariinia koristeeksi. Ilman giniäkin juoma oli hyvää. Rosmariinisokerille pitää keksiä jotain lisäkäyttöä, se oli tosi hyvää! Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan CampaKimarat-välilehdelle, jonne kerään kaikki drinkkiaiheiset postauksemme.


Giron tilanteesta olemme hetken aikaa pihalla kuin karavaanarit, jollaisia olemmekin pari päivää oikeastikin. Osallistumme viikonloppuna Vaasassa Retrokilpurit-tapahtumaan, mukanamme on tarpeeksi polkupyöriä ja pieni vaunumme ja toivottavasti palaamme sunnuntaina nenänpäät aurinkoa saaneina. 


torstai 6. maaliskuuta 2014

Kellon mukaan pitäisi olla nälkä

Onks kello paljon vähän vähän? Ota tuosta selvää...
Välillä on päiviä, jolloin ruoanlaitto kiinnostaa kuin kilo kiviä. On muka väsynyt, ei tee mieli mitään, päätäkin särkee. Mutta onhan sitä syötävä, joten turhat valitukset seis ja keittiöön! 

Katsastelin hetken jääkaapin sisältöä ja otin sieltä viimeiset ruokapiirin kautta hankkkimani siiklit ja paketin broilerin fileitä. Kuorin ja lohkoin perunut kypsymään höyrykattilaan ja sekoitin pikaisen marinadin broilerille. Siihen tuli puolikkaan sitruunan mehu, noin teelusikallinen srirachaa, ripaus jotain kuivattujen yrttien seosta, suolaa ja pippuria ja sekopäissäni hieman vaahterasiirappia. Leikkasin ne ohuet broilerifilepalat vielä ohuemmiksi, että ne kypsyisivät nopeasti ja ottaisivat marinadin omakseen samantien. 

Paistoin kymmenisen minuuttia marinoituneet broileripalat voin ja avokadoöljyn sekoituksessa ja keräsin palaset lämpövuokaan odottamaan. Pilkoin muutaman tomaatin ja fileroin yhden verigreipin odottamaan ja kun perunat olivat kypsät, nakkasin ne uuden voinokareen kanssa pannulle paistumaan. Etsiskelin vielä muutamia salaatinlehtiä ja palasen kurkkua, jotka asettelin tomaattien ja greippilohkojen kanssa lautaselle odottamaan. Kyllä tuolla nälkä siirrähti, lähteä sen ei pidäkään. Masterchefiin ei kannattane tällä annoksella pyrkiä, luulen.


maanantai 28. lokakuuta 2013

Äkkipikaisen lämmin salaatti

Edit: kaupallinen yhteistyö, Fiskars

Jos aika on kortilla, mutta haluaa jotain lämmintäkin syödäkseen, tässä salaatti, jossa maut ovat mukavasti sopusoinnussa. Laitan ohjeen määrät neljälle riittävään salaattiin, vaikka koemielessä tein annoksen yhdelle, söin salaatin salaa kenellekään kertomatta. Ajatus tästä leivitetystä ja paistetusta juustosta jäi mieleeni Makua kotoa-blogin postauksesta.
  • verigreippi tai kaksi
  • salaattisekoitusta (puhdasta ja kuivaa, tosi nopsaa käyttää, mutta maailma ei siitä pelastune)
  • 2 kevätsipulia
  • tarpeeksi kirsikkatomaatteja neljälle, noin 20 kpl
  • palanen feta- tai jotain muuta paistamiseen soveltuvaa juustoa
  • 1 kananmuna (tai 2 jos kananmuna on kovin pieni)
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 24 raakaa, kuorittua, pakastettua, sulatettua, kuivattua jättikatkarapua
  • suolaa ja pippuria
  • muutama tippa keltaista tabascoa
  • oliiviöljyä



Laitoin lieden isommalle polttimolle grillipannun kuumenemaan puoliteholla, samoin pienen pannun juuston paistamista varten, lorautin sille oliiviöljyä, pieni liekki alle. Levitin salaatinlehdet lautaselle ja nostin päälle kirsikkatomaatit. Silppusin kevätsipulin ja fileroin greipin. Puristin greipinjämästä mehua pieneen kuppiin ja maustoin mehun suolalla, pippurilla ja tabascolla ja lurautin pikkuisen oliiviöljyä. Sekoitin kuivat, sulat katkaravut tähän pikamarinadiin. Leikkasin fetan paloihin, niin että annokseen tulee kaksi paistettua juustopalaa. Kastelin fetapalat ensin kananmunassa, sitten pippurilla maustetuissa vehnäjauhoissa. Laitoin grillipannun liekin isommalle ja pistelin katkaravut pieniin varrastikkuihin, kaksi kuhunkin. Nostin leivitetyt juustopalat kuumalle pannulle öljyyn ja paistoin niitä noin minuutin kantiltaan, käänsin aina neljänneksen ympäri. Asetin minivartaat kuumalle grillipannulle ja grillasin rapuja noin 3 minuuttia puoleltaan.

Kun juustot olivat valmiita, nostin ne salaatinlehtien päälle, asettelin greippilohkoja väleihin ja kun ravutkin olivat saaneet kauniin vaaleanpunaisen värinsä, nostin vartaatkin salaatin päälle. Sirottelin silputut kevätsipulit pinnalle ja puristin vielä geripinjämän viimeiset mehutipat kastikkeeksi. Yhden hengen annoksen valmistamiseen minulta meni 12 minuuttia. Neljälle tämän saisi varmasti aikaan kahdessakymmenessä minuutissa. Katkaravut pitää muistaa/älytä ottaa sulamaan ajoissa.



Fiskarsin Facebook-sivulla voi osallistua kilpailuun, jossa on mahdollisuus voittaa käytännöllisiä tuotteita. 

Yhteistyössä Fiskars