 |
| huomatkaa harkitun rustiikki asettelu astioihin |
Olen yrittänyt saada itseäni ja poikasia pitämään avokadosta jo pitemmän aikaa. Guacamolessa se menee oikein mainiosti ja sellaista teinkin eilen tortilla-aterialle. Halusin kuitenkin käyttää ostamiani, kerrankin optimikypsyisiä avokadoja muutenkin. Aamuisella foodgawker-kierroksellani osuin cook eat paleo-blogiin, jossa oli tehty kaakao-avokadomoussea. Muistinpa törmänneeni tämmöiseen joskus aikaisemminkin blogimaailmassa, mutten vielä tuolloin innostuneeni. Kävin töistä tullessani ruokakaupassa aamutuimaan ja muistin ja löysin ihan kaiken tarvitsemani. Paitsi kookosmaidon. Aina jotain unohtuu! Onneksi Kammenpyörittäjä meni asioille ja palasi kookosmaitoa mukanaan.
Kaakao-avokadomousse neljälle:
- 2 kypsää avokadoa
- 1 dl raakakaakaojauhetta (minulle uusi tuttavuus)
- 1 dl kookosmaitoa
- 0,75 dl juoksevaa hunajaa
- 1 tl vaniljatahnaa
- 1 tl kanelia
- ripaus chilijauhetta
Määriä täytyi hieman justeerata, kuten lähdeblogissanikin oli tehty. Makeutus, maustaminen ja moussen paksuus säädettiin avokadojen koon mukaan. Halkaisin avokadot ja irrotin kivet. Kaavin pehmeän avokadon kuorestaan ja laitoin lusikalliset yleiskoneen astiaan yhdessä leikkuuterän kanssa. Kaadoin päälle kaakaojauheen, osan kookosmaidosta ja hunajasta, vaniljatahnan ja vähän kanelia ja chilijauhetta. Sekotin leikkuuterällä hetkisen ja tarkistin moussen paksuutta ja makua. Lisäsin hieman kookosmaitoa ja hunajaa, kanelia oli sopivasti ja samoin chiliä. Lusikoin moussen annosastioihin ja viilensin peiteltynä jääkaapissa jälkiruokaan asti.
En kertonut etukäteen kenellekään, että jälkiruoassa oli avokadoa ja yritin udella vastausta mitä he arvelisivat siinä olevan. Ainoa mitä sain irti, oli että tämähän on mielenkiintoista. Lapseni todistivat olevansa jo aikuisia, koska eivät suuttuneet minulle, kun ujutin ruokaan jotain heidän tietämättään. Kumpikin oli kyllä sitä mieltä, etteivät aivan tienneet pitivätkö jälkiruoasta vai eivät. Minä kyllä suutun vielä, jos tulen vahingossa syöneeksi aurajuustoa, etenkin jos olen kehunut ruokaa. Voin katsoa tässä vaiheessa, että kasvatustyömme on onnistunut, sillä ruoan sanominen mielenkiintoiseksi on kohtelias tapa kertoa, ettei pidä siitä. Eikö olekin?
On myönnettävä, etten itsekään aivan villiintynyt avokadomoussesta. Se olisi saattanut kaivata hieman enemmän kookosmaitoa ja hieman vähemmän raakakaakaota. Vähän pienempi annoskin olisi voinut toimia paremmin. Rakenne oli hyvä ja hämmästyttävä. Laitan ohjeen työstöä varten muistiin, sillä siitä voi olla vielä hyötyä, jos tarvitsen joskus jälkiruokaohjetta ilman kananmunaa ja kermaa.
En kertonut etukäteen kenellekään, että jälkiruoassa oli avokadoa ja yritin udella vastausta mitä he arvelisivat siinä olevan. Ainoa mitä sain irti, oli että tämähän on mielenkiintoista. Lapseni todistivat olevansa jo aikuisia, koska eivät suuttuneet minulle, kun ujutin ruokaan jotain heidän tietämättään. Kumpikin oli kyllä sitä mieltä, etteivät aivan tienneet pitivätkö jälkiruoasta vai eivät. Minä kyllä suutun vielä, jos tulen vahingossa syöneeksi aurajuustoa, etenkin jos olen kehunut ruokaa. Voin katsoa tässä vaiheessa, että kasvatustyömme on onnistunut, sillä ruoan sanominen mielenkiintoiseksi on kohtelias tapa kertoa, ettei pidä siitä. Eikö olekin?
On myönnettävä, etten itsekään aivan villiintynyt avokadomoussesta. Se olisi saattanut kaivata hieman enemmän kookosmaitoa ja hieman vähemmän raakakaakaota. Vähän pienempi annoskin olisi voinut toimia paremmin. Rakenne oli hyvä ja hämmästyttävä. Laitan ohjeen työstöä varten muistiin, sillä siitä voi olla vielä hyötyä, jos tarvitsen joskus jälkiruokaohjetta ilman kananmunaa ja kermaa.
