Näytetään tekstit, joissa on tunniste carpaccio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste carpaccio. Näytä kaikki tekstit

lauantai 19. toukokuuta 2018

Kesäkurpitsacarpaccio

Carpaccio on yleensä lihasta valmistettu italialainen alkuruoka, mutta tällä kertaa tein carpacciota kesäkurpitsasta. Ohjeen otin tästä blogista. Nyt en edes säätänyt mitään erityistä, vaan tein kuten neuvottiin. Tosin tein tämän vain pienenä yhden hengen annoksena, mutta se on helppo soveltaa sen mukaan, miten paljon pöydän ääreen asettuu syöjiä. 

Kesäkurpitsacarpaccio

  • kesäkurpitsaa
  • parmesaania
  • rucolaa
  • oliiviöljyä
  • sitruunamehua
  • suolaa ja pippuria
Ota esille lautanen tai muu astia, jolla haluat tarjota alkuruoan. Siivuta suoraan astiaan niin ohuita viipaleita kesäkurpitsasta kuin kykenet. Mandoliini on hyvä, terävä juustohöylä tai kuorimaväline. Minä käytin tryffelihöylää, jolla saa todella ohuita viipaleita joistakin raaka-aineista, tryffelin lisäksi vaikka kurkusta ja parmesaanista. 

Liruta viipaleille hieman oliiviöljyä ja sitruunamehua ja asettele päälle ohuita lastuja parmesaania ja rucolaa. Pinnalle vielä muutama hippu suolaa ja pippuria. Tässä antipastossa oli erittäin miellyttävä maku ja rakenne, kun sitruuna ja oliiviöljy hetken aikaa pehmensivät kesäkurpitsaa. Suolainen parmesan ja kirpeä rucola joka haarukallisessa sopivat hyvin yhteen kesäkurpitsan kanssa. Tämä sopisi suurempana annoksena yhteiseltä vadilta isommankin porukan grilliaterian lisäkkeeksi. Ehkä teen tätä, kun saamme ensi kuussa blogaaniperheen vieraiksemme. 



Giro d'Italian neljästoista etappi oli oikein todellinen vuorietappi, jonka lähtö tapahtui San Vito al Tagliamentosta ja maaliin tultiin 186 km myöhemmin paikkaan nimeltä Monte Zoncolan. Maali sijaitsi etapin pisimmän ja rankimman nousun päällä. Nyt ei ollut kirimiesten juhlapäivä, vaan kysyttiin vuoristokauriiden ominaisuuksia. Muutama kilometri ennen maalia alkoi näyttää siltä, että Chris Froome olisi saanut tarpeekseen häviämisestä ja aiemmilta vuosilta tuttu surraava ajotyyli vei hänen loppunousuun ensimmäisenä. Simon Yates lähti takaa-ajoon, mutta matka ei sittenkään aivan riittänyt. Voittajaksi sinnitteli siis Chris Froome ja toiseksi Simon Yates, joka johtaa edelleen kokonaiskilpailua. Voi miten jännittävä etappi. Vaikka olen ollut salaa hieman tyytyväinen siihen, ettei Froome ole ollut tässä kilpailussa ylivoimainen, pystyn olemaan nyt todella iloinen hänen puolestaan tänään. 

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Kysy jotain - vastaus on Kanada!


95. Giro d'Italia päättyi tänään Milanossa aika-ajoon. Kokonaiskilpailun voittoon polki ensimmäisenä kanadalaisena Ryder Hesjedal päihittäen Joaquin Rodriquez Oliverin lopulta 16 sekunnilla. On se aikamoista, että ajetaan 3498 km ja eroa tulee 16 sekuntia! Tämänvuotisen kisan seuraamiseen toi selvästi lisäintoa se, että olimme paikanpäällä kolmena ensimmäisenä etappina. Kisatapahtumien katsominen etappien varrella ei jääne yhteen kertaan, niin kiinnostavaa se oli.

Italialaisen ruokakimaran päätimme carpaccioon. Se on yksinkertainen alkuruoka, jonka tekemiseen ei paljon aikaa tuhraannu. Olin varannut viikonloppua varten naudanlihaa, mutta tänään ei tuntunut pihvipäivältä. Niinpä nappasin fileen keskiosan huomista päivällistä varten, ottaen erikseen lyhyen pätkän carpaccioksi. Siistin palasta kalvot ja rasvat pois ja kiepautin sen tuorekelmuun ennen kuin laitoin sen pakastimeen jähmettymään. Kahden hengen annokseen varasin lihaa noin 150 g, mutta lähinnä sen vuoksi, että siitä pystyisi leikkaamaan, aivan pieni pala ei suostuisi leikattavaksi helposti.

Kun liha oli kylmentynyt pakastimessa noin tunnin, leikkasin sen niin ohuiksi viipaleiksi kuin talouden parhaalla fileerausveitsellä pystyin. Ohensin vielä viipaleita vetämällä veitsen lappeella pitkin viipaleen pintaa. Loput palasta pääsi tortillojen sisälle fileen paksummasta päästä leikattujen viipaleiden kanssa. Asetin samantien kokonaan sulaneet viipaleet lautaselle. Lihapalojen päälle nostelin vähän rucolaa, ripottelin suolahiutaleita ja rouhaisin myllystä pippuria. Pinnalle liruttelin oliiviöljyä. Tein pienen pikaisen kastikkeen carpacciolle. Siihen tuli kolme ruokalusikallista majoneesia, yksi ruokalusikallinen worchester-kastiketta ja saman verran sitruunamehua. Carpaccio maistui hyvälle, rucolan pieni kirpeys yhdessä kastikkeen kanssa teki annoksesta maukkaan ja hienon.














Nyt on aika hetki hengähtää, Italia on kokkailtu läpi Giron ja seuraava Campakeittiön haaste alkaa 30.6., kun le Tour de France starttaa.