Mausteinen grillattu possunkylki

Korealainen keittiöradiokanavani

Jokunen viikko sitten meillä oli pakkorako korjata jääkaappimme, rakastetun Festivon, oven sarana. Suuremman oven sarana on vaihdettu jo joitakin vuosia sitten kertaalleen, mutta nyt se alkoi taas näyttää merkkejä kulumisesta, sillä ovi alkoi roikkua. Onneksi Jyväskylässä on liike, joka myy varaosia Festivoon ja sieltä hommasimme muutaman kiemuran kautta uuden saranasetin. Miten tämä sitten liittyy possunkylkeen? Siten että varaosaliikkeen vieressä on lihakauppa, josta hommasimme aikoinaan Merituulin nelikymppisille riittävästi pekonia dagen efter-aamiaiselle ja tällä kerralla muhevaa possunkylkeä, kun kerran lähistöllä olimme. Emme useinkaan liiku siellä seuduin. 

Olin usein nähnyt korealaisia ruokaohjeita, joissa käytetään possunkylkeä ja kokeilinkin kerran sellaisen valmistamista, muistaakseni viime kesän alussa. Silloin ostin ohuita kylkiviipaleita ja kuivatin ne aivan mauttomiksi pahvinpaloiksi, josta syystä niistä ei olekaan postausta blogissa. Nyt ajattelin olla viisaampi ja ostin paksuja kylkiviipaleita. 

Ohjeen ruokaan otin The Subversive Table-blogista. En käyttänyt valmista bulgogi-kastiketta, vaikka sitä olikin pantryssä parikin pulloa. Tein kastikkeen ihan itse, tosin tällä kertaa minulla ei ollut pari euroa maksavaa nashi-omenapäärynää, eipä tietenkään nyt, kun ohje erityisesti olisi sitä vaatinut. Mutta oli tavallisempi päärynä. Hieman määriä muunnellen tein näin:

Possunkylki grillattuna

• 6 paksua viipaletta possunkylkeä
• 1 päärynä
• 1 sipuli
• 3 rkl gochujangia (korealainen chilitahna)
• 3 rkl soijakastiketta
• 2 rkl miriniä
• 2 rkl gochugarua (korealainen chilihiutale)
• 2 rkl sokeria
• 1 rkl seesamiöljyä
• 2 tl valkosipulimurskaa
• 2 tl inkiväärimurskaa
• annoksen päälle silputtua kevätsipulia

Tämä on helppo ohje, kaikki mausteseoksen ainekset sekoitetaan tasaiseksi tahnaksi ja possunkylkiviipaleet laitetaan maustumaan seokseen. Kun on kypsentämisen aika, nostellaan viipaleet marinadista uunipellille folion päälle (siivoamisen minimoimiseksi) ja kuumennetaan uunin grillivastus. Sitten vaan viipaleet lähelle vastuksia uuniin ja vahditaan, etteivät ne pala. Käännellään peltiä ja viipaleita pariin kertaan, jos meinaavat kypsyä vähän epätasaisesti. Viipaleet kypsyivät meidän uunissamme noin kymmenessä minuutissa, olisin voinut vielä kärventää muutaman minuutin, viipaleissa oli niin roskisti rasvaa (lue:läskiä). 

Kun viipaleet ovat kypsiä, ne leikellään saksilla suupaloiksi ja laitetaan tarjolle riisin kanssa. Meillä oli tuona päivänä hieman pienempi nälkä ja söimme possupalat salaatinlehtien mutkassa. Pari kohtaa jäi hieman liian löllöksi, joten ne palautimme lautasen reunalle ja lupasin seuraavalla kerralla kärventää vielä pitempään. Maustekastike oli aivan loistava, possu oli sopivan tulista, mutta lempeällä tavalla. Kastiketta tuli muuten sen verran paljon, että osaa siitä ei edes mennyt possun marinointiin, vaan pakastin sen pienessä purkissa ja marinoin sillä pari päivää myöhemmin naudanlihaa ja siinäkin se toimi mainiosti. Kuvia tästä possuateriasta ei ole yhtä enempää, kerrankin syöminen oli tärkeämpää.

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään korealaiset kokeiluni. 

Porchettaa täälläkin

Tänään meillä viimein oli porchettapäivä, possupötköni lepäsi jääkaapin nollalaatikossa tähän aamuun asti vakuumissa. Olin miettinyt millä konstein sen kypsentäisin ja päädyin parin vaihtoehdon kautta crock potiin. Ensin ajattelin laittaa possun uuniin pusseineen päivineen 80 asteeseen, kuten ammattilaiskokit neuvoivat HKScanilla perjantaina. Muistin kuitenkin, että uunissamme saattaa olla jotain vikaa, sen lämpötila tuntuu seilaavan sen verran, etten uskaltanut luottaa, ettei lämpötila nouse välillä korkeammaksi ja saisi pussia sulamaan uuniin. 

Seuraavaksi mietin sirkulaattoria ja sous vide-menetelmää. Risto Mikkola neuvoi, että sielläkin 80 astetta ja 6-8 tuntia on sopivat. Kun katselin netistä ohjeita, kaikissa puhuttiin 36 tunnista! Niinpä hylkäsin senkin vaihtoehdon nyt, kun niin palavasti halusin saada hyvän possuaterian aikaan, en halunnut ottaa mitään riskiä. 

Onneksi osuin ohjeisiin, joissa possurulla laitetaan crock potiin. Niinpä hain heti haudutuspatani esille ja aloitin päivällispuuhat aamuseitsemältä. Tällaista on tämä vuorotteluvapaalaisen elämä. Käyttämässäni ohjeessa possulle laitettiin sipulista peti padan pohjalle ja minä muistin, mitä olin unohtanut lauantaina. Olin tehnyt työporukan kekkereille marinoituja punasipuleita hampurilaisia varten ja unohtanut ne kotiin, en onneksi kynnykselle, vaan jääkaappiin. Nyt ne alkoivat olla jo hyvän sijaan taivaallisia ja lusikoin niin padan pohjalle hyvän kerroksen. Säästin hieman tarjoilua varten, samoin mietin leivän leipomista. 

Nostin vakuumista poistetun porchettarullan sipulipedille, jonne olin pilkkonut myös muutamia nahistumisuhan alla olleita aprikooseja. Laitoin padan ensin high-asetukselle noin tunniksi ja sitten low-asetukselle loppupäiväksi.

Kun ruoka-aika lähestyi ja possurullan lämpötila oli reilut 80 astetta, nostin rullan varovasti tarjottimelle. Käärin rullan moninkertaiseen folioon, annoin sen levätä puolisen tuntia. Kuumensin grillin oikein kuumaksi ja nostin rullan parilalle saamaan rapeaa pintaa, kääntelin sitä niin, että koko pinta rapeutui. Leikkasin rullaa koossapitäneet paistinarut poikki ja leikkasin rullasta viipaleita.

Tarjosin rullaa näppituntumalla tehdyn leivän kanssa. Se oli tavallinen vehnäleipätaikina, jonka maustoin marinoidulla sipulilla, mustilla kivettömillä oliiveilla ja raastetulla parmesanilla. Muotoilin pitkulaisen leivän, jota kohotin leipävuoassa ja paistoin kypsäksi. Tästä leivästä leikkasin viipaleita joille nostin porchettasiivun, marinoitua sipulia, aiolia ja ruohosipulia.

Vastaavia possypötköjä on valmistettu ainakin Kananpoikien Bistrossa ja Kamera & Kauha-blogissa. Aterialla nauttimamme oluet meille tarjosi Saimaan Juomatehdas, jolta sain mukavan puuhalaatikon, jossa oli siidereitä ja oluita sekä olutlaseja, kiitos sinnekin!

Giro d'Italian kolmas jakso alkoi tänään lepopäivän jälkeen. Katsomme päivän lähetystä nyt tallenteelta ja matkaa maaliin on vielä noin 60 km. Ei ole muuten nälkä, kun söimme kunnon annokset porchettaa tuoreen leivän kanssa. Tein Kammenpyörittäjälle valmiiksi tee-työkaverisi-kateelliseksi-annoksen huomista varten valmiiksi ja luulen, että muutenkin kyllä pärjäämme pötkylälle ja saamme sen syötyä kokonaan.