Espanjalainen appelsiini-perunasalaatti

Tähän ruokaan ohje on peräisin täältä. Ihan kaikkia aineksia meillä ei ollut tai en halunnut laittaa, joten hieman on sovellettu tapaus tämä. 

Espanjalainen appelsiini-perunasalaatti kahdelle

• 4 pienehköä perunaa 
• 1 appelsiini fileroituna + lopusta puristettu mehu ( 2rkl)
• 1 pieni salottisipuli
• mustia ja vihreitä kivettömiä oliiveita
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl punaviinietikkaa (ei ole nyt ollut muita etikoita mukana koko reissulla)
• suolaa ja pippuria
• tuoretta persiljaa

Lähdeohjeessa kerrottiin, että tähän voi laittaa salaatin lehtiä, tonnikalaa ja keitettyä kananmunaa, mutta se tekisi jo ruoasta pääruokamaisen ja meillä oli kyseessä sivuke. 

Keitin perunat kypsiksi ja leikkasin ne muutamaan palaan. Fileroin appelsiinin ja puristin lopuista mehun talteen. Leikkasin sipulin ohuiksi suikaleiksi ja kun perunat olivat jäähtyneet sekoitin kulhossa perunapalat, appelsiinilohkot ja sipulit yhteen. Lisäsin mukaan muutaman oliivin ja sekoitin appelsiinimehun, etikan ja oliiviöljyn kastikkeeksi, jonka maustoin vielä ripauksella suolaa ja pippuria. Sekoitin kastikkeen salaattiin ja ripottelin päälle vielä tuoretta persiljaa.

La Vueltan toinen etappi oli 215 km pitkä ja lähti Monacosta ja päätyi Ranskan puolelle. Katsoimme jälkijunassa sitä tallenteelta ja lopusta muodostuikin todella jännittävä. Matthew Brennan ajoi etapin voittoon ja Tadej Pogacar piti punaisen paidan tulemalla kolmantena maaliin. Hän johtaa nyt kokonaiskilpailua 9 sekunnilla toisena olevaan Wout van Aertiin nähden. 

Pikkuinen ranskalainen perunasalaatti ja provencelaiset lihapullat

Nyt kun viikonloppu taas lähestyy, on täytynyt metsästää seuraavaa majapaikkaa. Sesonki on kuumimmillaan ja rannikon paikat täyttyvät, kun sisämaassa on yli 30 astetta lämmintä. Tosin nyt koko maassa ei ole sääkartoilla yhtään departementtia punaisella, helteet ovat hieman hellittäneet. Laitoin eilen kyselyn eräälle kunnalliselle alueelle paikkaan, jossa emme aiemmin ole olleet. Odotin aamulla vastausta ja eiköhän Elisan sähköposti ollut kolme tuntia pois käytöstä. Ja kun sinne taas pääsi, oli odottamassa vastaus: complet. Täytyi tehdä uusi suunnitelma.

Eilenkin kävin läpi varmaan viisitoista leirialuetta ja Antti samanverran. Saimme jatkettua tällä nykyisellä alueella olemista yhdellä vuorokaudella (huomenna täytyy vaihtaa toiselle pitchille), se antoi hieman pelivaraa ja iltapäivän alussa saimmekin varattua lauantaista eteenpäin kivalta vaikuttavalta ja ennen kaikkea edulliselta alueelta paikan muutamaksi päiväksi. Täällä Ranskassa on hyvin monen hintaluokan alueita, on ketjupaikkoja, joissa yö maksaa helposti 50-80€ ja sitten on edulllisempia kunnallisia tai pieniä yksityisiä paikkoja, joissa hinta liikkuu 25-30 eurossa näin korkeimpana sesonkinakin. Haluamme nyt ehdottomasti sähköpaikan, jotta voi käyttää tarvittaessa ilmastointia ja siitä maksamme mukisematta muutaman euron lisää.

Nyt on siis yksi päivä lisää tällä paikalla, josta pidämme paljon. Aamulla, kun tuolta muutaman paikan päästä lähdetään, siirrämme kamppeemme sinne ja käymme vaihtamassa porttiavaimen. Tuolta paikalta on myös merinäköala, mistä pidämme, muttemme ala siitä erikseen maksaa. 

Päivällisenä meillä oli pieni ranskalainen perunasalaatti ja provencelaiset lihapullat vartaissa. Pullat olivat paistovalmiita. Ne oli tarkoitus käydä grillaamassa hiilillä leirialueen grillissä, mutta iltapäiväukkonen värjäsi pilvet niin mustiksi, että paistoinkin pullat pannulla. Huono sää jäi muutaman pisaran kokoiseksi, ehkä myöhemmin sitten taas jytisee. Perunasalaatin tein jo omasta tai asiakkaan päästä, sen verran monta ranskalaista perunasalaattia olen tehnyt. Tein tällä kertaa oikein pienen annoksen, että varmasti jaksamme syödä kaiken kerralla. 

Pieni ranskalainen perunasalaatti kahdelle

• 8 pientä ranskalaista perunaa 
• vettä perunoiden keittämiseen
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl punaviinietikkaa
• 1 tl sileää dijonsinappia
• 1 tl pieniä kapriksia
• 1 tl provencelaista yrttiseosta
• ripaus suolaa ja pippuria

Kypsensin perunat kattilassa ja kaadoin veden pois, kun perunat olivat kypsiä. Jätin ne viimeistelykypsymään kuumaan kattilaan kannen alle. Sekoitin salaattikulhossa oliiviöljyn, etikan, sinapin ja mausteet ja kun perunat olivat hieman jäähtyneet ja kuivuneet, leikkasin ne paloiksi ja sekoitin kastikkeeseen. Jätin perunasalaatin maustumaan. 

Meillä oli valmiita provencelaisia lihapullia, raakoja siis 12 kpl pakkaus. Laitoin ne kolmen seteissä pieniin puuvartaisiin ja paistoin pannulla voin ja oliiviöljyn seoksessa. 

Annoksiin tuli keskelle perunasalaatti kristillisesti jaettuna ja siihen päälle kaksi lihapullavarrasta kummallekin. Reunoille tuli edellispäiviltä tuttua juuressekoitusta, jota Antti löysi kaupasta uuden pussin tänään, kun pyysin etsimään. 

Tour de Francessa oli massakiriin päättynyt etappi, jonka aivan loppumetreillä tapahtui paha kolarointi. Ilmeisesti kaikki pääsivät kuitenkin maaliviivan ylitse tavalla tai toisella. Ymmärtääkseni jokaisen täytyy tulla pyörän kanssa maaliviivan yli, vaikka pyörää taluttaen tai kantaen voidakseen pysyä kisassa mukana.

Tim Merlier oli jälleen nopein, hän voitti jo kolmannen etapin tässä kisassa. Kokonaiskilpailun kärki pysyi ennallaan, Tadej johtaa ja Jonas on toisena. Huomenna on jo 13. etappi ja se päättyy Belfortiin, jossa kävimmekin jokunen vuosi sitten, täytyy etsiä kuvia sieltä arkistoistamme. 

Italialainen peruna-tonnikalasalaatti

Tänään on ollut lämpimämpää kuin eilen tänne saarelle tullessamme, mutta nyt taitaa jo pian taittua viilenemisen puolelle iltaa kohden. Antti kävi hieman katsastelemassa paikkoja ja otti kuvan todella kauniista karusellista, arvostan. Se on ilmeisesti ympäri vuoden Noirmoutierin saaren pääkaupungin torin laidalla. 

Nyt ei ollut mielitekoa syödä kovin raskasta ruokaa, tein meille italialaisen peruna-tonnikalasalaatin, joka onnistui oikein hyvin. Meillä oli 12 pientä Noirmoutierin perunaa, jotka kyllä ostimme jo mantereelta muutama päivä sitten, ne olivat onneksi ihan kunnossa vielä. Muutkin ainekset olivat kaikki omista varastoistamme, ei vaatinut kaupassa käymistä. 

Peruna-tonnikalasalaatti kahdelle

• 12 pientä perunaa keitettynä
• vettä ja ripaus suolaa perunoiden keittämiseen
• 1 salottisipuli
• 2 tl pieniä kapriksia
• 1 pieni lasipurkki tonnikalaa öljyssä (noin tavanomaisen säilykepurkin verran kalaa)
• suolaa ja pippuria
• 2 rkl  sitruunamehua
• tuoretta persiljaa

Keitin perunat kypsiksi ja jätin jäähtymään noin 10 minuutiksi, jonka jälkeen puolitin perunat. Leikkasin sipulin suikaleiksi ja laitoin ne salaattikulhoon. Keräsin sinne myös kaprikset ja tonnikalan. Purkkiin jäi öljyä noin puoli desiä ja käytin siitä suurimman osan salaatin kastikkeeksi. Eli kaadoin öljyn kulhoon, lisäsin sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Nostelin perunanpuolikkaat kulhoon ja sekoittelin. Maistelin ja lisäsin vielä pippuria. Suolaa ei tarvinut, sillä kapriksissa ja tonnikalassa oli suolaa, muttei liiaksi. Tuoretta persiljaa vielä päälle ja ruoka oli valmista. Annoin sen maustua noin vartin ja sitten söimme kaiken Giro d'Italian lähetystä katsoen. 

Nyt oli jo 18. etappi, joka päättyi massakiriin. Sen voitti Paul Magnier ja Jonas Vingegaard on kokonaiskilpailun ykkönen, tieto löytyi helpoiten BBC:n sivuilta, sillä eihän nyt Giron sivuilla vielä moista tietoa löydy, vaikka maaliin on tultu jo puoli tuntia sitten. Enää kolme etappia jäljellä. Muistelin, että mitäs minä ajattelinkaan kisan alussa, muistaakseni, että Jonas voisi voittaa ja ilmeisesti toivomukseni on otettu huomioon!

Patatas Aliñadas a la Sevillana – espanjalainen perunasalaatti

Tämän päivän sivuke oli espanjalainen perunasalaatti, jonka ohjeen otin Spain on A Fork-blogista. Ruoan nimi on espanjaksi Patatas Aliñadas a la Sevillana ja se oli oikein kiva sivuke kotimaisille makkaroille. Nyt alkaa olla ihan kaikki kotimaasta tuodut ruoat syöty (jäljellä on paketti pientä pyöreää), etsin aamulla kaksi savustettua grillimakkaraa pakastimesta, merkkiä en muista. Nyt osasin tehdä justiinsa sopivan annoksen kahdelle hengelle, jokainen haarukallinen tuli syötyä. 

Espanjalainen perunasalaatti kahdelle

• 6 pienehköä perunaa
• 0,5 l keittovettä + 1 tl suolaa
• 1 salottisipuli
• 2 rkl punaviinietikkaa
• 2 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta persiljaa

Leikkasin perunat pieniin suupaloihin ja keitin ne suolatussa vedessä kypsiksi. Kaadoin veden pois kattilasta ja jätin perunat siivilään jäähtymään. Silppusin sipulin ja sekoitin etikasta, oliiviöljystä, suolasta ja pippurista kastikkeen. Yhdistin sipulisilpun kastikkeeseen. Kun oli ruokailuaika, yhdistin kastikkeen ja kypsät perunapalat ja ripottelin vielä pinnalle pippuria, suolaa ja tuoretta persiljaa. Lisänä meillä oli vielä ne kotoperäiset makkarat, jotka paistoin pannulla autossa sisällä, sillä alkuillasta satoi moneen otteeseen ja olimme jo rullanneet markiisin sisään huomista lähtöä ajatellen. 

La Vueltan lyhyttä aika-ajoa oli vielä lyhennetty (ilmeisesti taas mielenosoitusten vuoksi) ja sillä oli mittaa vain 12 km. Nopein oli Filippo Ganna ja Joao Almeida pystyi kuromaan kokonaiskilpailun toisen sijansa aikaeroa Jonas Vingegaardiin 10 sekuntia pienemmäksi. Nyt Joao on siis toisena 40 sekunnin päässä Jonasista. Huomenna perjantaina on vielä flat-etappi, lauantaina vuorietappi ja sunnuntaina kisa päättyy Madridiin. Eikä päivääkään liian aikaisin. 

Piemontelainen perunasalaatti – eikä tämä ole fuskausta

Tämän päivän ranskalaisen ruokahaasteen ruokana meillä oli  Pardon your French-blogin piemontelainen perunasalaatti, hieman varioiden tietysti. Olen käyttänyt tämän hienon blogin ohjeita monta kertaa ja kun Audrey sanoo, että tämä on Italiaan vivahtavasta nimestään huolimatta ranskalainen ruoka, niin minähän uskon ja levitän tietoa eteenpäin ihan mielissäni. Sitä miksi ruokaa sanotaan piemontelaiseksi, en nyt tullut tietämään, sillä aikaa on kuitenkin rajallisesti näin reissussakin. Ehkä otan asiasta selkoa myöhemmin. 

Aineksien suhteen piti hieman soveltaa, sillä olin aamulla ennen kaupassa käyntiä lukenut useita perunasalaattiohjeita ja sekoitin ne muistissani. Nyt minulla on CampaKeittiössä karkeaa sinappia, jota ei sitten tarvittukaan tämän päivän ruoassa ja unohdin ostaa kreikkalaista jogurttia, mutta niillä mentiin, mitä oli varastoisssa. Onneksi ei ollut kaupassa tilliä, sillä se olisi tullut siihen toiseen salaattiin, jota en aikonutkaan tehdä. 

Piemontelainen perunasalaatti

• 8 pienehköä perunaa
• vettä perunoiden keittämiseen
• 2 kevätsipulia
• 10 cocktailkurkkua
• 1 tl pieniä kapriksia (ei niitä varrellisia isompia)
• 3 ohutta viipaletta alankohollantilaista kinkkua
• 1 tummanpunainen tomaatti
• 1 keltainen tomaatti
• tikkuaskin kokoinen pala Comte-juustoa 
• (2 kananmunaa keittettynä ja paloiksi leikattuna, jätin tällä kertaa pois)
• (2 rkl kreikkalaista jogurttia, ei ollut, joten ei käytetty)
•  2 rkl majoneesia
• 1 tl Dijon-sinappia
• 1 rkl sitruunamehua
• 1 rkl cocktailkurkkujen lientä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta persiljaa

Alkuperäisen ohjeen näkee siis täältä, minä tein vähän eritavalla, koska voin ja osin oli pakkokin, kun en ollut muistanut kaikkia aineksia. 

Leikkasin perunat puolikkaiksi ja keitin ne kypsiksi. Antti kaatoi veden kattilasta ja jätti perunat vielä kannen alle hieman asettumaan. Muutaman minuutin kuluttua kumosin perunat leikkuulaudalle ja leikkasin ne vielä suupalakokoon ja jätin jäähtymään. 

Perunoiden kypsyessä leikkasin sipulit ja cocktailkurkut paloiksi, tomaatit lohkoiksi, kinkun suikaleiksi ja juuston pieniksi kuutioiksi. Siinä sitä oli geometriaa ja erilaisia muotoja yllin kyllin. 

Sekoitin salaattikulhossa kastikkeen valmiiksi, eli sinapin, kurkkuliemen, sitruunamehun, majoneesin, suolaa ja pippuria. Maistelin, lisäsin vielä pippuria ja sitruunamehua. Sekoitin kastikkeeseen jo odottamaan puolet kurkkupaloista.

Kun perunat olivat jäähtyneet, sekoitin ne kastikkeeseen, lisäsin mukaan tomaatit, kinkkusuikaleet,  juustot, loput kurkkupalat ja maustoin lisää suolalla ja pippurilla. Kun kaikki oli sekoitettu mukaan, ripottelin päälle vielä paljon tuoretta persiljaa, joka on ehdoton suosikkiyrttini tällä erää. Se käy kaikkeen, varmaan jogurttiinkin, ehkä kokeilen aamulla. 

Tour de Francen seitsemäs etappi ajettiin Bretagnessa, suosikkimaisemissamme. Kun sain ruoanlaiton ohessa lähetyksen näkymään tietokoneelta, oli maaliin matkaa enää 2 km. Laitoimme heti sormet korviin ja sanoimme päläpälä ja peruutin lähetystä noin 90 km kohdalle, emmekä saaneet liian aikaisin tietää kuka voitti. 

Valmistelin ruoan ja söimme ja noin puoli tuntia sen jälkeen viivästetty etappi saatiin loppuun. Ja kuinkas kävikään, senhän voitti Tadej Pogacar, ei hän malttanut olla voittamatta ja niin hän taas sai keltapaidan omakseen. Sanokaa minun sanoneen, tämä malttamattomuus voi vielä koitua joskus Tadejn tappioksi.  Mutta minulle siis kelpaa, että suosikkini voittaa ja siirtyi taas johtamaan kisaa. 

Välimerellinen perunasalaatti La Vueltan toisen jakson ensimmäisenä päivänä

Yllä olevan kuvan punasipulit ostimme tänään Noirmoutierin tiistaimarkkinoilta,  ne olivat niin tupaten täynnä väkeä, että oli kummallista miten täynnä ruokakauppakin muutaman kilometrin päässä vähän ajan kuluttua oli. Tiistaina kaikki olivat ostamassa ruokaa sekä markkinoilta, että marketeista. Viikonloppu tietysti lähestyy, mutta on vasta tiistai, mardi.

Päivälliseksi tein meille Spain on A Fork-blogin välimerellistä perunasalaattia ja sepä olikin maukasta, varmaan olisi ollut vielä maukkaampaa huomenna makujen ässehtiessä, mutta sitä ei jäänyt yhtään. Pienensi ohjetta kahdelle hengelle sopivaksi ja käytin muutaman aineksen loppuun CampaAdrian keittiön varastoista. 

Välimerellinen perunasalaatti kahdelle

• 12 pientä perunaa keitettyinä ja suupalakokoon leikattuina
• 1 punasipuli mandoliinilla ohuiksi viipaleiksi leikattuna
• 1 keltainen tomaatti kuutioiksi leikkattuna
• 6 minimozzarellapalloa puolikkaiksi leikattuna
• oliivipurkin loput (virheitä ja mustia kivettömiä oliiveja ja muutama lupiininsiemen)
• tuoretta basilikaa ja sileälehtistä persiljaa
• 0,5 dl oliiviöljyä
• 2 rkl sitruunamehua
• 1 rkl dijonsinappia
• 0,5 tl valkosipulimurskaa
• suolaa ja pippuria

Keitin perunat suolalla maustetussa vedessä kypsiksi ja kun näpit kestivät, leikkasin perunat paloiksi. Sitä odotellessa viipaloin sipulin ja leikkasin tomaatin kuutioiksi ja minimozzarellapallot puolikkaiksi. Oliivit ja muut purkin hökeet olivatkin jo puolikkaina tai paloina. Sekoitin kastikkeen ainekset, oliiviöljy, sitruunamehu, sinappi ja valkosipulimurska tasaiseksi seokseksi, jonka maustoin suolalla ja pippurilla. Silppusin yrtit. Sekoitin nuolijalla varovasti kaikki ainekset sekaisin perunankeittokattilassa (tiskinsäästösyistä) ja valutin koko kauneuden tarjoilulautaselle. Olisi sen voinut kattilastakin lusikoida ruokalautasille. Lisänä meillä oli valmiit leivitetyt kalaleikkeet, jotka oli syytä käyttää pois ja palaset patonkia. 

La Vueltan toinen jakso alkoi ja kisa on siirtynyt Luoteis- Espanjaan. Siellä 10. etappi oli vuorietappi ja sen ykkönen oli Wout van Aert, jo kolmas voitto hänelle tässä kisassa. Ben O'Connor on yhä kokonaiskilpailun johdossa. Huomennakin ajetaan vuoristossa. 

Ranskalainen perunasalaatti jolla on monta nimeä ja josta unohdin juuston

Tänään on tämän vuoden ranskalaisen ruokahaasteen viimeinen päivä. Päivän ateriaksi valikoitui piemontelainen perunasalaatti, joka ei ole kuitenkaan italialaista ja sitä kuulema pidetään myös versiona russian salad-ruokalajista. Oli miten oli, sitä meillä kuitenkin oli. Vähän minä muuntelin raaka-aineita sekä tarkoituksella, että unohduksen vuoksi. Juuston unohdin kokonaan, eikä meillä olisi sitä sopivinta juustoa ollutkaan. Kurkku oli oma lisäykseni, sillä meidän ainoa ulkona kasvava juttu on yksi kurkkutaimi ja siinä valmistuu todella hyviä kurkkuja nopeaa tahtia. Ja sipuliakin lisäsin, sillä se nyt kuuluu tämmöisiin, eikö? Alkuperäisohje on täältä. 

Piemontaise Potato Salad

• 6 pientä perunaa
• 2 avonmaankurkkua
• 2/3 suuresta tomaatista (1/3 meni silloin toissapäivänä hampurilaisiin)
• 1/2 keltasipulia
• noin 10 viipaletta erittäin ohutta kinkkuleikkelettä 
• 2 kananmunaa
• tikkuaskin kokoinen pala gruyereä (jos olisi ollut)
• 3 rkl kreikkalaista jogurttia
• 1 tl dijonsinappia
• 2 rkl majoneesia
• 1 tl sitruunamehua
• 3 tl pieniä kapriksia ja 1 tl niiden lientä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta ruohosipulia
• tuoretta sileälehtistä persiljaa

1.  keitä kuoritut perunat kypsiksi ja leikkaa ne suupalan kokoisiksi
2.  keitä kananmunat ja leikkaa ne lohkoiksi 
3.  siivuta mandoliinilla kurkut ja sipuli ohuiksi viipaleiksi
4.  leikkaa tomaatti kuutioiksi ja kinkku suikaleiksi
5.  kerää ainekset salaattikulhoon ja sekoita, laita puolet ruohosipulisilpusta mukaan
6.  sekoita pienessä kupissa majoneesi, jogurtti, sitruunamehu, sinappi ja kaprikset ja mausta suolalla   ja pippurilla
7.  yhdistä kastike salaattiaineksiin ja ripota päälle loput ruohosipulit ja persiljan lehdet
8.  kierrä vielä myllystä pippuria koko komeuden päälle

Alkuperäisohjeessa kinkkua sanottiin laitettavan neljän hengen annokseen kaksi viipaletta. Ne ovat sellaisia ranskalaisia kinkkuviipaleita, suuria ja paksuja, eivät semmoisia henkäyksen ohuita kuin meillä nykyään. Muistan, kun ensimmäisillä Ranskan reissuilla en ymmärtänyt asiaa ja ihmettelin, kun ostin leikkelekinkkua, etteikö siinä tosiaan ole kuin kaksi viipaletta. 

Tour de France on ollut melko yllätyksetön tänä vuonna, Tadej Pogacar on johtanut melkein alusta asti. Hän on voittanut viisi etappia ja ollut muutenkin aika ylivoimainen. Mutta on siellä ollut muitakin etappivoittajia, ensikertalaisia, uuden ennätyksen tekijä (Mark Cavendish) ja uusi kolmikon saavuttaja (kaikkien Grand Tourien etappivoittaja, tällä kertaa Richard Carapaz) ja tosiaan Tadej Pogacar on nyt voittanut jo kaksi Grand Touria samalla kaudella. En tiedä aikooko hän La Vueltaan, se alkaa jo 17.8.  Olympialaisiin hän käsittääkseni on menossa maantieajoon. 

Tänään Tour de France päättyi poikkeuksellisesti Nizzaan ja henkilökohtaiseen aika-ajoon. Sepä olikin hirvittävä jännitysnäytelmä. Vaikka aika-ajo on aina vähän kelju tapa päättää Grand Tour, oli se tällä kertaa jotain ihmeellistä. Vaikka Remco Evenepoul kuin Jonas Vingegaardkin ajoivat aivan loistavat aika-ajot, niin Tadej Pogacar se vasta ajoikin hulluna ja saavutti kuudennen etappivoittonsa tässä kisassa. Ei tätä melkein voi uskoa. Tadej Pogacar on tällä hetkellä maantiepyöräilyn ihmemies. Nyt CampaKeittiö siirtyy haastetauolle ensi kuun puoliväliin, jolloin siirrymme Espanja-moodiin kolmeksi viikoksi. 

Ranskalainen peruna-maissisalaatti

Ostimme kotimaista maissia ja sitä piti heti kokeilla tietysti. Löysin kiva ohjeen täältä ja sitä sitten tein, melkein kuten lähdeohjeessa. Pienensin ohjetta ja käytin uudensadon punasipulia, jätin myös valkosipulin tällä kertaa pois. Yhäkin Noirmoutierin perunat ovat hyvässä kunnossa ja käytin niitä 6 tähän ruokaan. Kovin montaa ei ole enää jäljellä. 

Ranskalainen peruna-maissisalaatti

• 6 keskikokoista perunaa mandoliinilla viipaloituina
• suolattua vettä perunoiden keittämiseen 
• 2 pientä uudensadon punasipulia varsineen viipaloituina
• tuoretta tilliä
• 1 rkl karkeaa dijonsinappia
• ripaus suolaa ja pippuria
• 1 rkl cherryviinietikkaa
• 2 rkl oliiviöljyä

Keitin ohuet perunaviipaleet suolatussa vedessä ja kun ne olivat kypsiä, kaadoin ne lävikköön ja huuhtelin kylmällä vedellä. Jätin viipaleet valumaan lävikköön. Leikkasin sipulit ohuiksi viipaleiksi. Leikkasin maissinjyvät irti tähkästä, ne olivat ihanan makeita ja sopivat syötäväksi kypsentämättä. Keräsin kulhoon sinapin, etikan ja oliiviöljyn ja sekoitin ne tasaiseksi kastikkeeksi, maustoin sen suolalla ja pippurilla. Kun perunaviipaleet olivat jäähtyneet, sekoitin ne varovaisesti kastikkeeseen yhdessä maissinjyvien ja sipulin kanssa, lopuksi mukaan tuli vielä runsaasti tuoretta tilliä. Tämä todella hyvä perunasivuke oli meillä tänään pannulla paistettujen lohimedaljonkien kanssa. 

Tour de Francea pääsimme katsomaan vasta jälkilähetyksenä, kyseessä oli pitkä vuorietapiksi luonnehdittu etappi, vaikkei siinä aivan vielä Pyreneillä oltukaan. Olipa hauska nähdä Tadej Pogacarin ja Jonas Vingegaardin kaksinkamppailu etapin voitosta. Tällä kertaa Vingegaard oli se parempi, mutta Tadej Pogacar on yhä kokonaiskilpailun johdossa. 

Saksahtava lyttypottusalaatti

Näin instagramissa perunasalaatin, jonka tahdoin toistaa. Näin siitä untakin viime yön, joten oli helppo sitten toteuttaa suunnitelma tänään. Pikkuisen tein lisäyksiä, koska minua huvitti. 

Lyttypottusalaatti

• 8 noin kananmunan kokoista perunaa kuorittuna ja höyrytettynä
• 2 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• ripaus gochugarua (korealaista chilirouhetta)
• 1 pieni purkki kreikkalaista jogurttia (noin 5-6 rkl)
• 2 rkl majoneesia
• 1 rkl sitruunamehua
• 1 rkl dijon-sinappia
• suolaa ja pippuria
• 10 cm pala kurkkua
• 1/2 keltaista suippopaprikaa
• 1/2 punaista suippopaprikaa
• 1 pieni ranskalainen sipuli (viime reissulta yhä täysin kunnossa oleva, toimme monta pussia näitä kotiin) 
• 1 kevätsipuli
• pinaatinlehtiä (noin 12 suurehkoa lehteä silpuksi leikattuina)
• 1 paketti amerikanpekonia
• tuoretta persiljaa

Kuumensin uunin 200 asteeseen ja lytistin kypsennetyt kuoritut perunat leivinpaperin päälle uunipellille. Lurittelin perunoille hieman oliiviöljyä ja kiersin myllystä suolaa ja pippuria. Viimeistelin maustamisen korealaisella chilijauheella. Laitoin pellin uuniin noin 25 minuutiksi. 

Perunoiden paahtuessa valmistelin muut ainekset. Leikkasin paprikat ja kurkun pieniksi kuutioiksi, kevätsipulin paloiksi ja raastoin sipulin hienoksi raasteeksi. Sekoitin kulhossa jogurtin, majoneesin, sitruunamehun ja sinapin kastikkeeksi, jonka maustoin vielä suolaripauksella ja pippurilla. Yhdistin kulhoon sipulit, pinaatit ja kurkku- ja paprikakuutiot. 

Levitin pekoniviipaleet kylmälle pannulle ja laitoin liekin pannun alle. Paistoin pekonit rapeiksi ja leikkasin viipaleet pienempiin paloihin. Kun perunat olivat paahtuneet, sekoitin ne yhdessä pekonipalojen kanssa kulhossa oleviin muihin aineksiin. Maistelin, lisäsin mukaan persiljan ja vielä hieman pippuria. 

Oli oikein hyvä täyttävä ruoka, en nyt oikein tiedä miksi tätä pitäisi sanoa salaatiksi, mutta sanotaan nyt sitten. Määrä oli sopiva kahdelle, ei jäänyt tähdenlentoja. Enempiä kuvia ei ruoasta ole, sillä pidän itselleni tiukkaa kuvauskuria, ei kymmentä kuvaa samasta asiasta!

Ranskalainen perunasalaatti

Tämän päivän Tour-reitiltä näimme Ronchampin kappelin, me kävimme siellä viime kesänä. 

Eilen tein yhdelle aterialle liikaa broileria pekonikääreessä, joten ahtamisen sijaan söimme vain kohtuullisesti ja jätimme loput tälle päivälle. Kuumensin kanapalat ja laitoin tarjolle ranskalaisen perunasalaatin kanssa. Otin ohjeen siihen Pardon your French-blogista. Tein aika pienen annoksen, jonka jaksoimme syödä kokonaan. Ei ole kiva, jos joka päivältä jää tähdenlentoja. 

Ranskalainen perunasalaatti

• 12 pientä siikliperunaa
• 1 uudensadon punasipuli varsineen
• 2 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl samppanjaviinietikkaa
• 0,5 rkl sileää dijonsinappia
• 0,5 rkl karkeaa dijonsinappia
• ripaus suolaa ja pippuria
• 2 pitkulaista voileipäkurkkuviipaletta (ei ollut cocktail-kurkkuja)
• 1 rkl kurkkulientä
• tuoretta tilliä (säästin vähän koristeluun) 

Keitin perunat ja niiden kypsyessä sekoitin kaikki marinadin ainekset kulhossa, sipulin leikkasin ohuiksi viipaleiksi ja kurkun pieniksi kuutioiksi. Kun perunat olivat kypsiä, kaadoin keitinveden pois ja annoin perunoiden kuivua kattilassa kannen alla muutaman minuutin. Leikkasin perunat puolikkaiksi ja sekoitin ne nuolijalla marinadiin. Kun oli aika ruokailla asettelin lautaselle salaatinlehtiä ja kumosin jäähtyneen perunasalaatin keskelle ja koristelin tuoreella tillillä. Oli todella kiva sivuke broilerille. 

Tour de Francessa oli toiseksi viimeinen ajopäivä, reitillä oli runsaasti mäkiä ylös ja alas. Thibaut Pinot on nyt ajamassa uransa viimeistä Tour de Francea ja hän sai paljon näkyvyyttä reitin varrella, kun hän ajoi kärjessä (ilmeisesti annetusti) satojen, ellei tuhansien faniensa hurratessa. Loppu oli aivan mahdottoman jännittävä, ilokseni Tadej Pogacar voitti etapin ja se varmasti lohduttaa jonkun verran sitä, että kokonaiskilpailussa hän jää toiseksi. Jonas Vingegaard on varmistanut voittonsa, kunhan pääsee huomenna Pariisiin seremoniallisella päätösetapilla. 

Tähdenlentoteemainen savulohi-perunasalaatti

Tässä residenssissä ei ole suurensuuria vapputunnelmia, jopa munkit jäivät leipomatta. Päivälliseksi söimme muutaman edellisen päivän ruokien loppuja tähdenlentona, lopputulos oli parempaa kuin aiemmat teelmät. Siian ja kirjolohen mätiä oli kumpaakin pikkuisen, savulohta eiliseltä ja samoin keitin perunoita tarkoituksella liikaa eiliselle aterialle. Näistä sommittelin aika hyvän setin, jota emme kylläkään sitäkään jaksaneet syödä loppuun, joten huomennakaan ei tehdä uutta ruokaa. 

Savulohi-perunasalaatti liian monelle (ainakin 3-4:lle)

• noin 300 g lämminsavulohta
• 8 eilen keitettyä pienenpuoleista perunaa
• 8 kirsikkatomaattia
• 2 kevätsipulia varsineen
• 1 rkl pieniä kapriksia
• 1 prk smetanaa
• 2 rkl kirjolohen mätiä
• 1 rkl siian mätiä
• sitruunamehua
• suolaa ja pippuria
• tuoretta korianteria
• tuoretta sileälehtistä persiljaa

Smetanakastiketta oli eiliseltä jäljellä juuri sopivasti. Se oli oikein yksinkertainen juttu, sekoitin smetanaan silputtua kevätsipulia ja molemmat mätilaadut, sitruunamehua, suolaa ja pippuria. Leikkasin perunat suupalakokoon ja puolitin hieman nahistuneet kirsikkatomaatit, nekin olivat omiaan tähän ruokaan. Yhdistin kulhossa smetanakastikkeen, perunapalat, tomaatit ja sekoittelin. Paloittelin savulohen mukaan ja sekoitin sekin varovaisesti mukaan. Maustoin pienillä kapriksilla, pippurilla ja koristelin kevätsipulisilpulla ja yrteillä. Tarjolle laitoin vielä puolikkaan pienen melonin paloina, sekin oli aivan passelissa kunnossa, mutta ei olisi montaa päivää enää voinut odottaa syömistä. Paahdoin pari viipaletta vaaleaa leipää ja leikkasin ne pieniksi kolmioiksi lähinnä koristeiksi, mutta oli niillä kiva pyyhkiä kastikkeen loput lautaselta. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään keräilyerä-henkisiä postauksia. 

Ranskalainen perunasalaatti savulohen kaverina

Tänään meillä oli päivälllisellä kuusi henkeä, kolme sukupolvea pientä sukuamme. Savustimme kirjolohta ja halusin sille jonkun mukavan lisäkkeen. Löysin ohjeen, jossa oli sopivasti ranskalaisuutta, Dijon-sinappi jo takaa, että nyt on niin ranskalaista niin ranskalaista. Ohje on täältä ja vähän minä myös soveltelin. 

Perunasalaatti

• 1 kg Annabella-perunoita
• 1 pieni tölkki säilykemaissia
• 1 pussi pakasteherneitä (oma lisäni ohjeeseen)
• 1 rasia kirsikkatomaatteja

Kastike

• 3 rkl sitruunamehua
• 1 rkl cavaetikkaa (tai valkoviinietikkaa, miksei omenaviinietikkaakin)
• 2 tl Dijon-sinappia
• 2 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta rakuunaa ja persiljaa silppuna

Sekoita ensin kastike pienessä purkissa, jonka saat suljettua tiiviisti. Kerää kaikki aineet purkkiin ja ravistele hyvin. Jätä kastike odottamaan.

Leikkaa pestyt perunat tasakokoisiin paloihin ja höyrytä ne kypsiksi. Alkuperäisohjeessa käytettiin painekattilaa, mutta minulla ei ollut nyt höyrypannufiilistä. Myös ohjeen sipulin jätin nuorisosyistä pois. 

Kiehauta herneet ja jos haluat maissit. Säilykemaissi on purkissa kypsää, ne voi kumota suoraan siivilään, huuhtoa ja hieman valuttaa. Leikkaa tomaatit puolikkaiksi. Asettele mieluisalle vadille ensin perunat, kun ne ovat hiemaan jäähtyneet. Ripottele sitten päälle herneet, maissit ja tomaatit. Sekoittele kevyesti ja lurittele kastike päälle. Sekoita vielä ja tarjoa joko hieman lämpimänä, tai viilennettynä. Tämä oli ohje, joka jää kyllä käyttöön. Luulenpa käyttäväni sitä ensi kuussa, kun tiedossa on juhlat, joihin tarvitaan helppoa hyvää ruokaa isoja määriä. Muistimerkiksi itselleni, herneet voisi korvata kapriksilla!

Tour de Francessa oli tänään jännittävä etappi, joka päättyi keväisen Pohjoisen helvetin tapaan Roubaixiin. Mukana oli lukuisia mukulakiviosuuksia, jotka olivat monelle ajajalle aivan uutta, jos eivät tapaa ajaa kevään klassikoita. Paljon erilaisia kaatumisia ja kolareita olikin matkan varrella.  En ehtinyt katsoa kovin paljon etapista, ehkä myöhemmin katson parhaat palat. Voittajaksi selviytyi kuitenkin John Degenkolb ja kokonaiskilpailua johtaa edelleen Greg van Avermaet ja Chris Froome on jo sijalla 8, vaikkakin aikaero kärkeen on hieman enemmän kuin edellisinä päivinä, mutta alle kaksi minuuttia kuitenkin. Huomenna on ensimmäinen lepopäivä ja meillä CampaKeittiössäkin levätään ranskalaisista ruokalajeista.

Paris-Nizzan avauspäivänä

Edit: kaupallinen yhteistyö, Familia

Tänään suosikkipyöräilijäni Alberto Contador hyppää pyöränsä selkään ja aloittaa viikon mittaisen matkansa Pariisista Nizzaan. Ei hän koko sitä matkaa aja, mutta 7 etapin verran kuitenkin. Hänen kanssaan lähtöviivalle asettuu 15 joukkueellista ajajia ja porukka saapuu maaliin Nizzaan ensi viikon sunnuntaina. Ensi viikolla alkaa myös Italiassa Tirreno Adriatico-ajo, seitsenetappinen 1020 km mittainen kisa. Siellä näyttävät starttaavat monet heistä, jotka eilen ajoivat Strade Bianche-ajon, mm. eilinen voittaja Fabian Cancellara. Tämä viikonloppu on pyöräilyn superviikonloppu, tästä alkaa valtava kisarumba pyöriä aina syksyyn asti, melkein koko ajan tapahtuu jotain. 

Ranskassa alkavan kilpailun kunniaksi meillä syötiin tänään ranskalaisittain. Mitään uutta ja ihmeellistä en alkanut valmistaa, vaan luotin ankankoipiin ja pariin purkkiin ankanrasvaa, oli confit-päivä. Saimme koivet Familian kokeilusetissä ja kahden koiven paketti oli mitä mainioin meille kahdelle. Otimme koivet sulamaan jo illalla ja aamulla ne olivat jääkaapissa juuri sopivassa lämpötilassa. 

Kun tein ensimmäistä kertaa ankankoipia confit-menetelmällä jännitin lopputulosta todella paljon. Ensimmäinen kerta jo opetti, ettei paljon helpompaa tapaa laittaa lihaa olekaan, eikä lihapalan pilaaminen ole juuri mahdollista muutoin kuin ylisuolaamalla.

Ankankoivet confit kahdelle

• 2 ankankoipea nahkoineen luineen
• suolaa ja pippuria
• tuoretta rosmariinia, timjamia ja muutama laakerinlehti
• 1 suuri yksikyntinen valkosipuli halkaistuna
• 2 peltipurkkia ankanrasvaa (ostan sitä Hakaniemen hallin DeliDelistä)

Kuumenna uuni 200 asteeseen ja ota esille pata, johon ankankoivat mahtuvat vaivatta vieretyksin. Kuivaa koipien pinta ja hiero niihin suolaa ja pippuria. Avaan ankanrasvapurkki ja kaada sen sisältö padan pohjalle. Nosta pataan ankankoivet ja asettele niiden lomaan yrtit ja valkosipulipalat. Kaada toinen purkillinen rasvaa pataan, mikäli tarvitaan. Jos sinulla on oikein sopiva paistoastia, voi olla, että yksikin purkki riittää. Siksi ei kannata avata kumpaakin heti, jos ei vaikka toista tarvitakaan. Laita kansi padan päälle ja pata uuniin. Varttitunnin kuluttua pienennä lämpötila 120 asteeseen ja anna koipien kypsyä uunissa 3-4 tuntia. Halutessasi voit kääntää koipia kertaalleen paistamisen aikana ja jos padassa on enemmän koipia, kokeile kypsyyttä haarukalla. 

Kun aterian aika koittaa laita uunin grillivastus päälle, ota pata uunista ja nosta varovasti koivet leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan ja käytä koipia grillivastuksen alla saamassa pintaan hieman rapeutta. Aina rapeuttaminen ei ole tarpeen, jos nahkaosa on ollut sopivasti rasvakerroksen pinnalla, se rapeutuu omia aikojaan. Tarjoa mieluisten lisäkkeiden kanssa. 

Meillä oli koipien kaverina tänään ranskalaista perunasalaattia, jonka tarjosin huoneenlämpöön jäähtyneenä. Otin vinkit salaattiin Panning The Globe-blogista. Pienensin ohjetta huomattavasti ja muutenkin hieman vääntelin sitä. 

Ranskalainen perunasalaatti kahdelle

• 6 keskikokoista perunaa
• tilkka perunoiden keitinvettä
• tilkka valkoviiniä
• kaksi tilkkaa oliiviöljyä 
• tilkka valkoviinietikkaa
• pikkuisen dijonsinappia
• tuoretta ruohosipulia (kun sitä oli, muttei kevätsipulia)
• tuoretta sileälehtistä persiljaa
• suolaa ja pippuria

Kuori perunat ja leikkaa ne noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Kypsennä viipaleita kiehuvassa vedessä muutamia minuutteja, varo päästämästä niitä kypsymään liikaa. Säästä pikkutilkka keitinvettä. Kumoa perunaviipaleet siivilään ja huuhdo niitä hieman ja levitä ne laakeaan astiaan. Kaada päälle viini ja tilkka keitinvettä, sekoittele varovasti. Yhdistä yrtit, etikka ja öljy kastikkeeksi ja sekoita perunoihin, ripota päälle suolaa ja pippuria. Tarjoa lämpimänä, tai anna jäähtyä huoneenlämpöön. Tämän kerrotaan säilyvän jääkaapissa parikin päivää ja olevan hyvää myös kylmänä. Muina lisäkkeinä meillä oli yksinkertaisia hunajaglaseerattuja timjamiporkkanoita ja uunissa käväisseitä tomaatteja ja fetaa. 

Kiitos Familialle ankankoivista, ne olivat suuremmat ja líhaisammat kuin aiemmin jostain toisaalta hankkimani. Oli todellakin riittävästi syötävää yhdessä koivessa/syöjä. Alunperin meidän oli tarkoitus valmistaa saamamme ankanrinnat, mutta Kammenpyörittäjä toi koivet pakastimesta ja sanoi, että eikö kumminkin nämä ja suunnitelmien muuttaminen oli hyvin helppoa.

Käyttämäni ankanrasvan voi siivilödä lämpimänä ja pakastaa, sitä voi käyttää vastaavaan tarkoitukseen ainakin toisen kerran. Jääkaapissa kertaalleen käytetty rasva ei säily kovin pitkään. 

PS. Olettehan huomanneet, että mainio ruokablogi Jokihaka kokkaa on nyt Kamera & Kauha? Kannattaa vaihtaa suosikkilistalle uusi osoite, ettei mene ohitse houkuttelevia ruokakuvia ja -reseptejä!