Tämän päivän ranskalaisen ruokahaasteen ruokana meillä oli Pardon your French-blogin piemontelainen perunasalaatti, hieman varioiden tietysti. Olen käyttänyt tämän hienon blogin ohjeita monta kertaa ja kun Audrey sanoo, että tämä on Italiaan vivahtavasta nimestään huolimatta ranskalainen ruoka, niin minähän uskon ja levitän tietoa eteenpäin ihan mielissäni. Sitä miksi ruokaa sanotaan piemontelaiseksi, en nyt tullut tietämään, sillä aikaa on kuitenkin rajallisesti näin reissussakin. Ehkä otan asiasta selkoa myöhemmin.
Aineksien suhteen piti hieman soveltaa, sillä olin aamulla ennen kaupassa käyntiä lukenut useita perunasalaattiohjeita ja sekoitin ne muistissani. Nyt minulla on CampaKeittiössä karkeaa sinappia, jota ei sitten tarvittukaan tämän päivän ruoassa ja unohdin ostaa kreikkalaista jogurttia, mutta niillä mentiin, mitä oli varastoisssa. Onneksi ei ollut kaupassa tilliä, sillä se olisi tullut siihen toiseen salaattiin, jota en aikonutkaan tehdä.
Piemontelainen perunasalaatti
- 8 pienehköä perunaa
- vettä perunoiden keittämiseen
- 2 kevätsipulia
- 10 cocktailkurkkua
- 1 tl pieniä kapriksia (ei niitä varrellisia isompia)
- 3 ohutta viipaletta alankohollantilaista kinkkua
- 1 tummanpunainen tomaatti
- 1 keltainen tomaatti
- tikkuaskin kokoinen pala Comte-juustoa
- (2 kananmunaa keittettynä ja paloiksi leikattuna, jätin tällä kertaa pois)
- (2 rkl kreikkalaista jogurttia, ei ollut, joten ei käytetty)
- 2 rkl majoneesia
- 1 tl Dijon-sinappia
- 1 rkl sitruunamehua
- 1 rkl cocktailkurkkujen lientä
- suolaa ja pippuria
- tuoretta persiljaa
Alkuperäisen ohjeen näkee siis täältä, minä tein vähän eritavalla, koska voin ja osin oli pakkokin, kun en ollut muistanut kaikkia aineksia.
Leikkasin perunat puolikkaiksi ja keitin ne kypsiksi. Antti kaatoi veden kattilasta ja jätti perunat vielä kannen alle hieman asettumaan. Muutaman minuutin kuluttua kumosin perunat leikkuulaudalle ja leikkasin ne vielä suupalakokoon ja jätin jäähtymään.
Perunoiden kypsyessä leikkasin sipulit ja cocktailkurkut paloiksi, tomaatit lohkoiksi, kinkun suikaleiksi ja juuston pieniksi kuutioiksi. Siinä sitä oli geometriaa ja erilaisia muotoja yllin kyllin.
Sekoitin salaattikulhossa kastikkeen valmiiksi, eli sinapin, kurkkuliemen, sitruunamehun, majoneesin, suolaa ja pippuria. Maistelin, lisäsin vielä pippuria ja sitruunamehua. Sekoitin kastikkeeseen jo odottamaan puolet kurkkupaloista.
Kun perunat olivat jäähtyneet, sekoitin ne kastikkeeseen, lisäsin mukaan tomaatit, kinkkusuikaleet, juustot, loput kurkkupalat ja maustoin lisää suolalla ja pippurilla. Kun kaikki oli sekoitettu mukaan, ripottelin päälle vielä paljon tuoretta persiljaa, joka on ehdoton suosikkiyrttini tällä erää. Se käy kaikkeen, varmaan jogurttiinkin, ehkä kokeilen aamulla.
Tour de Francen seitsemäs etappi ajettiin Bretagnessa, suosikkimaisemissamme. Kun sain ruoanlaiton ohessa lähetyksen näkymään tietokoneelta, oli maaliin matkaa enää 2 km. Laitoimme heti sormet korviin ja sanoimme päläpälä ja peruutin lähetystä noin 90 km kohdalle, emmekä saaneet liian aikaisin tietää kuka voitti.
Valmistelin ruoan ja söimme ja noin puoli tuntia sen jälkeen viivästetty etappi saatiin loppuun. Ja kuinkas kävikään, senhän voitti Tadej Pogacar, ei hän malttanut olla voittamatta ja niin hän taas sai keltapaidan omakseen. Sanokaa minun sanoneen, tämä malttamattomuus voi vielä koitua joskus Tadejn tappioksi. Mutta minulle siis kelpaa, että suosikkini voittaa ja siirtyi taas johtamaan kisaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti