Näytetään tekstit, joissa on tunniste turkkilainen jogurtti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste turkkilainen jogurtti. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. maaliskuuta 2024

Friteeratut oliivit & labneh


Olin jokunen viikko sitten ystäväni kanssa syömässä Jyväskylän Ravintola Cielossa. Otin alkupalaksi annoksen, joka jäi mieleen tosi kivana ja nyt ulkomuistista ja pientä hakutointa tehden toistin sen eilen melko tarkkaan. Annoksessa oli topakan valkosipulista labnehia ja friteerattuja oliiveita. Noin 92 prosentin varmuudella uskallan sanoa, että ne olivat vihreitä oliiveja, mutta on tässä ennenkin väärässä oltu. 

Labnehiin olen aikoinaan tutustunut ensimmäisen kerran Suolaa ja hunajaa-blogin Jonnan kautta jo kymmenen vuotta sitten. Mutta näköjään en silloin vielä kokeillut sitä heti tai ainakaan tehnyt postausta. Sitä on kyllä vaikea uskoa, siihen aikaan tein postauksen ihan kaikesta mitä söimme. 

Labneh

  • 400 g turkkilaista jogurttia
  • 2 tl valkosipulimurskaa
  • karkeaa Noirmoutierin suolaa (saa se olla mitä hyvänsä suolaa, no ehkei tiesuolaa kumminkaan)
  • chilihiutaleita
  • oliiviöljyä
  • tuoretta lehtipersiljaa
Valuta turkkilaista jogrttia juustokankaassa tai tiheässä siivilässä talouspaperiarkki apuna useita tunteja, yönkin yli. Säästä valunut neste, jos olet aikeissa leipoa sämpylöitä lähipäivinä. 


Sekoita kiinteytyneeseen jogurttiin valkosipulimurskaa ja suolaa makusi mukaan, saa olla miedompaa mutta saa olla tujakkaakin. Levitä labneh lautaselle ja ripauta pinnalle hieman chilihiutaleita ja oliiviöljyä ja koristele vielä tuoreella yrtillä. 

Uppopaistetut oliivit 

  • noin 12 kivetöntä vihreää säilykeoliivia syöjää kohden 
  • 1-2 kananmunaa (riippuen oliivien määrästä)
  • vehnäjauhoja
  • korppujauhoja tai pankomurua
  • öljyä friteeraamiseen
Tämä valmistustapa on nyt sitten kutakuinkin omasta tai asiakkaan päästä, vähän kurkin oliivien friteerausohjeita, mutta monissa oliivit täytettiinkin. Siihen minä en ryhtynyt. 

Tee ensin leivitysasema: laita yhteen kulhoon vehnäjauhoja, toiseen vatkattu kananmuna ja kolmanteen korppujauhoja (tai pankoa). Valuta oliivit mikäli ne ovat liemessä, mutta älä kuivaa mitenkään fanaattisesti, että leivitysjauho tarttuu  niihin. Kumoa oliivit venhäjauhokulhoon ja pyörittele niitä jauhoissa niin, että ne saavat kauttaaltaan jauhopinnan. Poimi oliivit sitten jauhoista ja pyöritä ne kananmunassa. Luonnollisena jatkumona oliiveille annetaan sitten vielä korppujauhokylpy. Tämän jälkeen ne nostellaan leivinpaperin päälle hieman kuivahtamaan. Joissakin ohjeissa leivitys vielä toistettiin, kun ensimmäinen leivityskerros oli ensin kuivunut jääkaapissa joitakin tunteja. Tämmöiseen ylenpalttisuuteen en äitynyt. 


Kuumenna kattilassa muutaman sentin korkeudelta uppopaistamiseen soveltuvaa öljyä 180 asteeseen. Nostele oliivit paistumaan muutamaksi  minuutiksi, kunnes pinta on sopivan ruskettunut ja rapea. Oliivien kypsyydestä ei tässä kohden tarvitse huolehtia, säilykettä kun ovat. Nostele valmiit rapeakuoriset oliivit paperin päälle valumaan ja hetken kuluttua asettele ne labnehin päälle ja syö mitä pikimmin paahdetun leivän kanssa. 


Tuli mieleen, että suuret varrelliset kapriksetkin sopisivat tällaiseksi naposteltavaksi labnehin kanssa, mutta silloin labnehia ei varmaan kannattaisi suolata juuri ollenkaan. Oliivienkin suolaisuutta kannattaa maistella jo alkuvaiheessa, jo ennen labnehin suolaamista. Ravintola-annoksessa valkosipulisuus oli suolaisuutta merkittävämpi juttu. 

lauantai 13. lokakuuta 2018

Ottolenghin tomaatit

Jonna oli tehnyt jokunen päivä sitten sen näköisiä paahdettuja tomaatteja, että vesi herahti kielelle välittömästi. Minulla oli muuten kaikkia aineksiakin, mutta sopivaa leipää ei ollut, joten jätin ohjeen kokeilemisen eiliselle. Jonna oli laittanut valkosipulia, mutta minulla ei ollut eilen sellainen olo, vaan jätin valkosipulin pois.

Melkeinpoltetut Ottolenghin tomaatit jogurttikastikkeella

  • kirsikkatomaatteja sen verran kuin käyttämääsi vuokaan mahtuu
  • oliiviöljyä
  • sitruunankuorta
  • timjamia
  • oreganoa
  • suolaa ja pippuria
  • sokeria
  • turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia
  • raastettua sitruunankuorta
  • chilihiutaleita tai kuivattuja tomaattimuruja
Kuumenna uuni 200 asteeseen ja sommitele uunivuokaan kirsikkatomaatteja niin, että sen pohja tulee melkoisen täyteen. Lurittele päälle hieman oliiviöljyä, mausta suolalla, pippurilla ja sokerilla, ripaus kutakin. Laita mukaan pari suikaletta sitruunankuorta, tuoretta timjamia ja oreganoa. Paahda tomaatteja noin 20 minuuttia ja lisää uunin kuumuus 250 asteeseen. Laita uunin grillivastus päälle ja aseta vuoka vastuksen alle noin viideksi minuutiksi. Kun tomaatit ovat saaneet väriä, ota ne ajoissa pois, minä melkein poltin tomaattini. 

Tomaattien ollessa uunissa sekoita kulhossa noin pari desiä turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia tasaiseksi. Mausta sitruunankuoriraasteella, minä laitoin noin puolikkaasta sitruunasta raastetun kuoren. Mausta myös ripauksella suolaa. Lusikoi jogurtti laakealle astialle ja tasoittele pinta. Laita astia vielä jääkaappiin odottamaan. On tarkoitus, että jogurtti on kylmää ja tomaatit kuumia, siitä tulee herkkua!

Kun tomaatit ovat asianmukaisen lähellä kärähtämistään, ota ne uunista ja lusikoi ne kylmän jogurtin pinnalle, käytä kaikki vuokaan muodostunut nestekin kastikkeena. Riivi pinnalle vielä tuoreita oreganonlehtiä ja ripauta vähän chilihiutaleita tai kuten  minä kuivattua tomaattimurua. Laita tarjolle hyvää leipää ja mieti, että loppuuko tämä heti vai nopeasti. Meillä oli tätä ihanaa tomaattiherkkua haudutuspadassa kypsennetyn possun sisäfileen ja juuresten kanssa. 


maanantai 30. huhtikuuta 2018

Hauska alkuruoka – retiisit lakudipillä

Sillä Sipulissa oli tehty Glorian ruoka & viinilehden ohjeen mukaisia dippiretiisejä. Minä en ole kyseistä lehteä nähnyt, mutta ihastuin jo blogaaniystävän kuviin. Ostimme Tallinnasta ruokakaupasta pitkulaisia retiisejä ja tänään kokeilimme ohjetta iltapalan alkuun. Ikävä kyllä retiisiemme naatit ehtivät hieman ikääntyä, joten kuvissa ne näyttävät siltä mitä olivatkin, hieman lötkähtäneitä, mutta retiiseille ei ollut käynyt kuinkaan. Tein vähän eri tavoin kuin Sillä Sipulissa, sillä halusin kokeilla Lakridsin lakujauhetta, jonka olemme ostaneet aikoja sitten, muttemme ole tulleet käyttäneeksi. Muutenkin tein vähän kuten tykkäsin.

Retiisejä ja lakudippiä kahdelle

  • 8 pitkulaista retiisiä
  • 2 dl turkkilaista jogurttia
  • 2 tl lakritsijauhetta
  • 2 tl sitruunamehua
  • pyöräytys pippurimyllystä ja toinen suolamyllystä
  • 8 saksanpähkinää murusina
Retiisejä voi olla enemmänkin, mutta annosastiaan ei kannata tunkea juuri neljää enempää. Jos naatit ovat hieman nahistuneita, niitä voi virvoittaa pitämällä niitä kylmässä vedessä tunnin pari. Meidän retiisiemme naatit olivat tosin jo melkein senkin avun ulottumattomissa. 

Sekoitin jogurttiin lakritsijauheen, maistelin hieman ja lisäsin ensimmäisen teelusikallisen jälkeen vielä toisenkin. Maustoin lakujogurttia vielä suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla. Lusikoin dipin kahteen lasiin ja ripotin päälle pähkinämurua ja tökkäsin neljä retiisiä kumpaakin lasiin. Pidimme kovasti mietojen retiisien rapsakasta suutuntumasta ja dipissä oli mainio lakritsin maku. Pähkinämuru antoi kivaa pureskeltavaa ja loput dipit lusikoimme sellaisenaan, kun retiisit oli jo syöty. Pitää kokeilla vielä napakkanaattisemmillakin retiiseillä. 

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Kaappientyhjennysvohveleita


Menossa ovat olleet jälleen kaappientyhjennysviikot, olemme ostaneet mahdollisimman vähän ruokaa ja käytämme kaikenlaisia loppuja, pikkupussukoita ja purkinpohjia. Viime sunnuntaina söimme vohveleita, joiden päälle kasasimme herkkuja siihen malliin, ettei olisi arvannut olevan kaapintyhjennysruokaa. 

Juustoiset vohvelit (6 kpl)

  • 2,5 dl maitoa
  • 1 kananmuna
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1/4 tl ruokasoodaa
  • 1/2 tl suolaa
  • 2 rkl sulatettua voita
  • 0,5 dl raastettua parmesaania, gruyereä tai muuta mieluista juustoa
  • hieman voita paistamiseen

Päälliset

  • viiriäisenmunia + tryffelisuolaa
  • jokiravunpyrstöjä
  • muikun mätiä
  • punasipulia
  • turkkilaista jogurttia
  • sitruunamehua
  • suolaa ja pippuria
Aloitin tekemällä vohvelitaikinan turpoamaan. Sekoitin kaikki ainekset lukuunottamatta paistamisvoita pienessä kannussa tasaiseksi taikinaksi. Taikinan tekeytyessä keitin viiriäisenmunia ja kuorin ne keittokattilassa, kun ne olivat valmiita. Laskin kattilaan kylmää vettä ja siellä veden alla viiriäisenmunat saa helposti kuorittua ilman, että menee hermot. Halkaisin munat juustolangalla puolikkaiksi. 

Laitoin pieniin astioihin silputtua punasipulia, muikunmädin, hieman jokiravunpyrstöjä ja viimeiseen kuppiin valutettua turkkilaista jogurttia suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla maustettuna. Meillä ei ollutkaan yhtään smetanaa, joten korvasin sen tällä paksulla jogurtilla. 

Kuumensin vohveliraudan ja sutikoin paistokoloihin hieman voita. Meidän vohveliraudalla tulee kaksi vohvelia kerrallaan ja lusikoin niille kaksi suurta lusikallista taikinaa. Painoin kannen kiinni ja koitin malttaa odottaa merkkivalon vaihtumista, en koskaan muista kumpi pitää palaa missäkin vaiheessa, punainen ja vihreä valo. Tällä kertaa en laittanut liikaa taikinaa kuin viimeiseen erään, mutta tulva ei ollut kovin paha. Vannon, että siivosin raudan paistamisen ja jäähtymisen jälkeen kunnolla.

Annokseen lusikoimme mieluisia päällisiä, lue: kaikkia. Jaksoimme kumpikin kaksi vohvelia, joten kaksi jäi tähteeksi. Voisin vielä kolmanneksen pienentää taikinaa niin, että siitä tulisi neljä vohvelia yhteensä. Parmesaani maistui mukavasti vohveleissa ja päällisissä nyt ei voinut mitään vikaa ollakaan. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pannukakut ja vohvelit-välilehdelle, koska minä voin. 

perjantai 16. helmikuuta 2018

Rakkaudella äidiltä – hillapehmiö

Saan toisinaan äidiltäni Lapin kultaa, sitä minulle annettiin jo alaikäisenä. Eikä tässä ole kyse mistään laittomuudesta, vaan Lapin kullalla tarkoitan tietysti hillaa, tuota ihanaa kullankeltaisesta marjaa. En ole koskaan oppinut sanomaan marjaa lakaksi, saati sitten suomuuraimeksi. Hilla on hilla. Hillassa on se hyvä puoli, että se säilyy hyvin pakastettuna, mutta rajansa kaikella. Löysin aamulla pakastimesta äidin käsialalla merkityn hillapurkin ja siinä oli päiväys vuodelta 2016. Käytin purkillisen aamiaissmoothieen, jossa ei ainesosien määrällä mässäillä. Terveellisyydestäkin saatte olla ihan mitä mieltä tahansa, mutta tulipa käytetyksi marjat pois.

Hillapehmiö

  • 0,5 l pakasterasia hilloja
  • 2 rkl hunajaa
  • 0,5 l turkkilaista jogurttia

Käytin purkkia sen verran mikrossa, että sisällön tohti laittaa blenderiin, säälin kaunista Kitchen Aidiani sen verran, etten laita sinne aivan jääkalikoita mielelläni. Blenderi murskasi marjat niin hyvin kuin pystyi, mutta kaikkihan me tiedämme nuo hillojen siemenet ja kuorikin tahtoo jäädä nähtäviksi hituleiksi. Puristin massan tiheän siivilän läpi niin, että siivilään jäivät kuorien palat ja murskautuneet siemenet. Sileää hillapyrettä tuli tästä määrästä noin 1,5 dl.

Huuhtelin blenderin kannun ja kaavin pyreen takaisin kannuun. Lisäsin sinne ensin lusikallisen hunajaa ja jogurtin. Blenderoin smoothien tasaiseksi ja maistelin hieman. Juoma tarvitsi lisää makeutta, joten lisäsin toisen lusikallisen hunajaa. Sen kanssa smoothiesta tuli sopivan makeaa. Tämän juoman tarjoan yövuorosta saapuvalle, aamiainen on muutenkin melkein valmis. <3

perjantai 4. elokuuta 2017

Suosittelen lämpimästi – epätrendikkään ruokablogin paahdettuja mansikoita

Miten joku voi tuoksua näin hyvältä?
Joskus on vain ihan välttämätöntä kokeilla ruokaohjetta heti, ei huomenna, ei ensi viikolla, vaan heti. Sellainen tuli tänään vastaan epätrendikkäässä ruokablogissa, jossa oli tehty paahdettuja mansikoita. Olin melkein varma, että kuvasta huokui tuoksukin suoraan sieraimiini. Minulla oli kaikkia aineksiakin, joten eipä ollut syytä aikailla.

Paahdetut mansikat 

  • 500 g mansikoita
  • 3 rkl vaahterasiirappia
  • 2 tl balsamicoa
  • ripaus pippuria
Kuumenna uuni 200 asteeseen ja laita leivinpaperi uunipellille. Ota mansikoista kannat pois ja leikkaa mansikat puolikkaiksi. Mittaa kulhoon vaahterasiirappi ja balsamico ja sekoita. Kumoa halkaistut mansikat kulhoon ja sekoittele nuolijalla tai käsin niin, että kaikki puolikkaat ovat kastikkeessa. Nuuhkaise. Ihastu. Kumoa mansikat pellille paperin päälle ja levittele leikkuupinta alaspäin tasaisesti. Ripauta päälle hieman pippuria. Paahda uunissa noin 10-15 minuuttia. Nostele mansikat lastalla kulhoon tai laakealle lautaselle, varo rikkomasta leivinpaperia. Nosta paperi neljästä kulmastaan suppuun ja pistä siihen reikä kulhon päällä, näin saat kaiken kastikkeen talteen.


Sekoita kreikkalaiseen tai turkkilaiseen jogurttiin hieman vaniljatahnaa ja annostele mansikoita jogurtin päälle. Ihastu lisää. Tämä sopii niin jälkiruoaksi kuin aamiaisellekin ja mansikat sellaisenaan lettujen tai vohveleiden päälle. Voisinpa nähdä itseni illalla silkkiaamutakissa lusikoimasta mansikkahilloa purkista avoimen jääkaapin äärelläkin. Tai no ehkä en sentään.


keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Jogurttinen minttu-kurkkusalaatti

Vuosi sitten söimme Ranska-haasteen aikana tosi mukavaa jogurttista kesäkurpitsasalaattia. Tänä vuonna kokeilimme samankaltaista salaattia kurkusta. Ohje on täältä. Taidan pitää vielä enemmän tästä versiosta. 

Jogurttinen minttu-kurkkusalaatti kahdelle

  • 1 kurkku
  • 3 rkl turkkilaista jogurttia
  • minttua
  • 1 tl punaviinietikkaa
  • suolaa pippuria
  • 1 pulska retiisi
Kuori kurkusta kuoren osittain pitkittäisinä raitoina niin, että viipaleisiin tulee kiva koristereuna. Leikkaa kurkku parin kolme millin kiekoiksi. Sekoita kulhossa palasiin hieman suolaa ja jätä maustumaan hetkeksi. Kääri mintunlehdet rullalle ja leikkaa sitten rullasta poikittain ohuita suikaleita, näin saa kivoja ohuita rihmoja. Sekoita jogurtti, etikka ja minttu kastikkeeksi ja yhdistä kurkkupaloihin. Mausta vielä suolalla, mikäli tarvitsee ja pippurilla. Ripottele päälle hieman minttua ja ohuita retiisiviipaleita. Mandoliinilla saa oikein ohuita viipaleita, samoin tryffelihöylällä. Söimme salaattia rakuunakanan ja pastan kanssa.


Tour de Francen 11. etappi oli jälleen niin tasamaan lättyetappi kuin voi olla. Pituutta sillä oli 203,5 km. Herranen aika mikä loppu taas etapilla, Marcel Kittel otti viidennen etappivoittonsa, vaikka näytti vielä aivan hetki aikaisemmin, ettei mitään mahdollisuuksia. Hän on ihan supermies tämän vuoden Tourissa! Chris Froome johtaa kokonaiskilpailua. 

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Yövuoron jälkeen


Mitä järkevä ihminen tekee tultuaan kotiin yövuorosta hiljaiseen taloon? Syö vähän aamiaista, pesee hampaat, pukee päälle pyjaman ja menee nukkumaan. Selkeästi nyt ei puhuta minusta, ei suinkaan. En vain malta mennä nukkumaan yövuoron jälkeen ennen kuin joskus iltapäivällä tai alkuillasta ennen seuraavaa yövuoroa. Sohvalla on mukava ottaa iltapäiväkoomat, mutta niistä ei ole kovin kiva herätä.

Näin Liemessä-blogissa houkuttelevan näköisen kirsikkasmoothien joku päivä sitten ja muistin nyt, että minullahan on muutama kirsikka. Samassa lokerossa oli muutama mansikkakin elävien kirjoissa. Halusin hieman smoothieta ennen kuin en menisi nukkumaan! 


Marjainen smoothie jääkaapin aarteista

  • kymmenkunta kirsikkaa
  • saman verran mansikoita
  • pieni rasiallinen pensasmustikoita
  • iso loraus hunajaa
  • noin 2 dl kefiiriä 
  • noin 4 dl turkkilaista jogurttia
Kefiiripurkissa oli enää vain vähän, jogurttipurkissa vähän enemmän, käytin purkit loppuun, piimää meillä ei ollutkaan, joten sitä en voinut Jennin ohjeesta apinoida. Postin kirsikoista kivet ja mansikoista kannat. Kumosin marjat tehosekoittimen kannuun ja lurittelin päälle kunnolla hunajaa. Surruutin ensin marjoja hetkisen ja lisäsin sitten mukaan kefiiripurkin ja jogurtin loput. Annoin tehosekoittimen tehdä hommansa. Pudottelin puolet mustikoista isosuisen lasipullon pohjalle ja kaadoin sitten päälle smoothien. Lopuksi vielä lisäsin sattumiksi loput mustikat. Olipa hyvää ja raikasta, ei olisi haitannut vaikka olisin laittanut hunajaa vielä vähän enemmänkin. 

perjantai 19. helmikuuta 2016

Uunista iltapalaa


Sommittelin tälle illalle pientä syötävää kaappien aarteista uunin kautta. Kun Kammenpyörittäjä pääsi töistä, oli vuoka juuri otettu pois uunista ja kaksi illan Simpson-jaksoa meni mukavasti mutustellen. Otin alkuvinkkiä tähän perunaiseen iltapalaan täältä. Sitten vähän soveltelin.

Perunavuoka

  • 8 pienehköä perunaa
  • 1 savustettu makkara (chorizo olisi sopinut oikein hyvin myös)
  • 8 ruusukaalia
  • 1 punasipuli
  • voita
  • oliiviöljyä
  • puolikkaan sitruunan mehu
  • suolaa ja pippuria
  • oksa tuoretta rosmariinia ja timjamia (meillä ei nyt ollut timjamia)
  • tikkuaskin kokoinen pala gruyère-juustoa raastettuna
Kuumenna uuni 180 asteeseen. Voitele uuninkestävä vuoka huolellisesti voilla. Leikkaa perunat ohuiksi viipaleiksi, samoin sipuli, ruusukaali ja makkara. Kerää perunat kulhoon ja purista viipaleiden päälle sitruunamehu. Kaada mukaan loraus oliiviöljyä ja ripota suolaa ja pippuria. Sekoittele hyvin. 

Asettele perunaviipaleet vuokaan ensin reunoille rinkulan muotoon ja sommittele keskelle pienempiä viipaleita täyttämään tyhjä kohta. Puikkaa perunaviipaleiden väleihin sipuliviipaleita, samoin makkarapaloja ja ruusukaalisuikaleita suunnilleen tasaisesti. Kierrä vielä pinnalle pippuria myllystä ja ripota päälle muutama voinokare ja rosmariinia. Minä laitoin rosmariinin aivan kokonaisena oksana. 

Paista vuokaa uunissa noin 55 minuuttia. Nosta vuoka uunista ja ripottele pinnalle juustoraaste. Paista vielä noin vartti. Tarjoa kuumana jääkaappikylmän labnehin kanssa.


Pieni annos labnehia

  • 2,5 dl turkkilaista jogurttia valutettuna
  • suolaa ja pippuria
  • pul piber-mausteseosta
  • oliiviöljyä
  • tuoretta basilikaa
Valuta jogurttia niin kauan kuin sinulla on aikaa, minulla oli noin 5 tuntia. Jos aiot leipoa piakkoin, säästä valunut hera vaikkapa sämpylätaikinaan. Sekoita tiivistynyt jogurtti kulhossa rivakasti ja mausta suolalla aika runsaskätisesti. Kaavi jogurtti tarjoiluastiaan ja tasoittele pinta mielesi mukaan. Valuta pinnalle hieman oikein hyvälaatuista oliiviöljyä, ripauta vielä suolaa, pippuria ja pul piberiä. Lopuksi koristele basilikalla. Säilytä jääkaapissa tarjoiluhetkeen asti. 

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Hangop Hollannista



Tour de Francen toinen etappi ajettiin vielä kokonaan Hollannissa. Siksi tämän päivän jälkiruoka on hollantilaista perää. Sen nimi on hangop, joka kuulostaa mielestäni krapularuoalta, ehkä se menisi sellaisenakin. Ohjeen tähän helppoon jälkiruokaan otin KAYOTICKITCHEN-blogista. Hedelmälisäkkeen sommittelin omavaltaisesti, sillä olimme jo syöneet kaikki perjantaina ostamani marjat. Postauksen loppu spoilaa etapin, varoitan luimupupua, jollet ole vielä ehtinyt katsoa lähetystä!

Hangop neljälle

  • 500 g turkkilaista jogurttia
  • 2 dl kuohukermaa
  • 3 rkl erikoishienoa sokeria
  • 1 vaniljatangon siemenet 
  • 3 nektariinia
  • 2 rkl voita
  • 2 rkl muscovado- tai fariinisokeria
  • kuorittuja manteleita
Laita jogurtti valumaan siivilään talouspaperin tai juustokankaan läpi. Ota hera talteen, jos aiot leipoa sämpylöitä tai leipää viimeistään huomenna. Anna jogurtin valua ainakin neljä tuntia jääkaapissa. Vatkaa kerma vaahdoksi ja makeuta se samalla sokerilla. Lisää mukaan vaniljatangon sisältä raaputetut siemenet. Yhdistä valutettu jogurtti maustettuun kermavaahtoon. 

Leikkaa nektariinit viipaleiksi kiven ympäriltä. Sulata voi (sattumalta meillä oli hollantilaista voita) pannulla ja lisää sille muscovado- tai fariinisokeri. Sekoittele sen verran, että sokeri liukenee sulaan voihin. Lisää nektariiniviipaleet pannulle ja paistele niitä muutama minuutti, niin että ne karamellisoituvat. Tarjoile hangop lämpimän hedelmäpaistoksen, pannunpohjalle muodostuneen siirapin ja manteleiden kanssa. Söimme päivällistä tänään kahdestaan Opiskelijan kanssa, pidimme kumpikin tästä mukavasta kylmän ja kuuman yhdistelmäjälkkäristä. Paahdetut mantelilastut olisivat olleet ehkä parempia tähän, mutta minulla oli vain kokonaisia manteleita.



Tour de Francen toinen etappi ajettiin 166 km mittaisena eiliseltä tutusta Utrechtin kaupungista Zélandeen ja oli niin tasainen profiililtaan kuin mahdollista. Eilinen aika-ajovoittaja Rohan Dennis lähti matkaan tietysti keltaisessa paidassa. Etapin aikana ehti sataa ja etenkin tuulla, mutta sää kirkastui etapin lopulla. Viimeisen kilometrin merkkikaari oli jouduttu laskemaan alas kovan tuulen vuoksi. Mark Cavendish aloitti loppukirin liian aikaisin ja jäi lopulta neljänneksi. Voittoon puski Andre Gorilla Greipel, toiseksi Peter Sagan ja kolmanneksi ennen Markia vielä Fabian Cancellara saaden huomisen etapin asukseen keltaisen paidan. Lempisuosikkini Alberto Contador on kymmenentenä minuutin kärjen takana. EDIT:olin lukenut huonosti tulosluetteloa, Alberto on sijalla 14.