Laatikon tyhjennystä - mandariinikakku

Ostin joulun alla pienen laatikollisen mandariineja, vai mitähän satsumia ovatkaan. Söimme niitä ensin kaksinkäsin, mutta sitten into hiipui, kun avasimme rasian vihreitä kuulia. Nyt muutama mandariini on vielä jäljellä ja himoan jo saada tuon kivan laatikon pantryyni johonkin, vielä tuntemattomaan uuskäyttöön. Ehkä siitä tulee lusikkalaatikko, ehkä pidän siinä alati laajenevaa muffinipaperikokoelmaani.

Eilen sain muutaman oranssin palleron käytettyä kanaruokaan, tänään loput saavat lähteä, tavalla tai toisella. Selailin foodgawkeria ja aika pian silmiini osui klementiinikakku, close enough. Girl versus Dough-blogin kakku oli postattu eilen. Minulla oli vain tavallisia vehnäjauhoja tällä erää, joten käytin niitä.

• 3,5 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta
• 0,5 tl suolaa
• 2,4 dl kreikkalaista jogurttia
• 3 d sokeria (2+1 dl)
• 3 kananmunaa
• 2 pienen mandariinin kuori raastettuna
• 1 rkl vaniljauutetta
• 1,2 dl öljyä (käytin sulatettua voita)
• 1 dl mandariinimehua (4-5 mehukasta mandariinia)
• loraus Grand Marnieria (oma lisäykseni)
• tomusokeria koristeluun
• kermaa vaahdotettuna tarjoiluun

Kuumensin uunin 180 asteeseen ja voitelin ja jauhotin 25 senttisen irtopohjavuoan. Mittasin jauhot, leivinjauheen ja suolan kulhoon, sekoittelin. Keräsin toiseen kulhoon jogurtin, 2 dl sokeria (1 dl jäi myöhemmin keitettävään siirappiin), mandariininkuoriraasteen, vaniljauutteen ja kananmunat ja vatkasin ne sekaisin. Kumosin mukaan kuivat aineet ja pyöräyttelin taikinan tasaiseksi nuolijalla. Viimeiseksi lisäsin mukaan sulatetun voin. Kaavin taikinan valmisteltuun vuokaan ja paistoin kakkua noin 40 minuuttia, kokeilin kypsyyttä kakkutikulla, kun tikku oli puhdas pistoksen jälkeen, kakku oli kypsä. Annoin kakun jäähtyä ensin hetkisen vuoassaan, ennen kuin kumosin sen leivinpaperin päälle ritilälle. 

Kakun jäähtyessä keittelin mandariinisiirapin mehusta ja jäljellä olevasta sokeridesistä. Lisäsin pikkuisen Grand Marnieria siirappiin. Lurittelin kuuman siirapin lämpimän kakun päälle ja annoin sitten kakun jäähtyä kokonaan, ennen kuin sirottelin päälle uudesta purkistani tuhk suhkuria. 

Vatkasin pikkuisen kuohukermaa vaahdoksi ja lorautin vaahtoonkin vähän Grand Marnieria. Kakku oli erinomaista kahvin kaverina ja lusikallinen kermavaahtoa kruunasi jälkkärinautinnon. Kakun rakenne oli mukavan sienimäinen ja mandariinisiirappi teki siitä mehevää.

Toimme Virosta pari kätevää pussinsulkijaa, joissa on kaatonokkaosa. Ne sopivat erityisesti sokeripussille, joka minulla usein repsottaa ja kylvää sokeria sinne tänne (en suinkaan minä). Olisi pitänyt tuoda useampi.