Näytetään tekstit, joissa on tunniste possun sisäfile. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste possun sisäfile. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 27. heinäkuuta 2025

Possunfile sipulikastikkeella


Tänään on tämän vuoden ranskalaisen ruokahaasteemme viimeinen päivä, voin hyvin myöntää, että hyvä niin. Ostin eilen oikein pienen possun sisäfileen, painoa sillä oli vain 350 g ja siitä tein tänään ruokaa. Arvoin pitkään kahden ohjeen välillä, mutta päädyin viimein tähän. En tehnyt ihan niin kuin ohjeessa, mutta lopputulos oli todella hyvä. 

Lähdeohjeessa käytettiin valmista sipulikeittoa, itsetehtyä tai purkista, mutta minä tein kastikkeen alusta asti. Meillä on kyllä Alankohollannista ostettu pussi sipulikeittoa, mutta en nyt halunnut käyttää sitä, sillä pakkauksen kuvassa keitto  näytti niin laihalta. Ajatelkaa, joskus voi kuvituskuvakin olla sellainen, ettei se houkuta käyttämään. Tuunaan joskus keiton keittona meille ateriaksi. 

Possun sisäfile sipulikastikkeella

  • kolme tanakkavartista uuden sadon sipulia (1 punainen ja kaksi keltaista) varsineen viipaloituna
  • 1 rkl voita
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • 1 dl punaviiniä
  • 1,5 dl vettä
  • 1 rkl kasvisfondia
  • 1 pieni possun sisäfile kalvoista siivottuna
  • suolaa ja pippuria
  • 1 tl voita
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • tuoretta timjamia
  • 1 pieni pallo mozzarell
Mysiytin ensin sipuleita voin ja oliiviöljyn seoksessa noin vartin verran, että ne oikein laiskistuivat ja alkoivat karamellisoitua. Lisäsin mukaan viinin, kasvisfondin ja vettä sen verran, että kastiketta oli riittävästi. Arvioin sen ihan holkkumalla, aioin laittaa fileen uuniin pienessä lasivuokassa ja kastikkeen piti riittää melkein peittämään file. Jätin kastikkeen kiehumaan miedolla lämmöllä. Laitoin pannulle muutaman oksan tuoretta timjamia. 


Kuumensin uunin 150 asteeseen. Kuivasin fileen pinnan ja leikkasin kalvot ja näkyvät rasvat pois, hieroin fileen pintaan suolaa ja pippuria. Kuumensin toisella pannulla voita ja oliiviöljyä ja kun pannu oli kuuma, paistoin fileen pinnat kiinni. Otin esille uunin kestävän lasivuoan ja nostin fileen vuokaan. Kumosin toiselta pannulta fileen päälle ja reunoille kastikkeen. Laitoin fileeseen lihamittarin ja tavoitteeksi 68 astetta. Ennen uuniin laittamista fileen sisälämpö oli 38 astetta. 

Kypsyminen 68 asteeseen kesti  noin 40 minuuttia. Kun mittari piippasi, nostin vuoan uunista ja fileen siitä peltilautaselle, kaavin sipulinpalat pois pinnasta. Käärin lautasen folioon. Annoin fileen levätä noin 10 minuuttia. Sipulikastike odotti sen aikaa vuokassa. 

Nostin uunin lämpötilan 200 asteeseen. Lepotauon jälkeen leikkasin fileen noin sentin viipaleiksi ja nostin palaset takaisin peltilautaselle. Lusikoin kastikkeen viipaleiden päälle ja siihen pinnalle vielä viipaloidun mozzarellan. Nostin lautasen uuniin siksi aikaa, että mozzarella pehmeni, mutten malttanut paistaa niin kauan, että se olisi ruskettunut, en halunnut lihan kypsyvän liikaa. Olisi pitänyt käyttää grillivastusta.  

Annoksiin nostin airfryerissä paahdettua porkkanaa ja perunanpuolikkaita ja kummallekin puolet lihaviipaleista sulaneen juuston ja sipulikastikkeen kanssa. Koristeeksi vielä tuoretta timjamia. File oli aivan täydellisesti kypsynyt ja kastike syvän makuinen, muttei liian suolainen. 



Tour de Francen viimeinen etappi alkoi vasta myöhemmin illalla. Tästä tuli aivan erilainen päätösetappi! Reitti oli erilainen kuin aiemmin, lähempänä viime vuotista olympialaisten reittiä. Jossain vaiheessa ilmeni, ettei Tadej Pogacar tyydy vain ajelemaan omiensa suojassa maaliin, vaan hän näytti kokeilevan etapin voittoa. Vettä satoi välillä aivan hirveästi. Wout van Aert oli kumminkin nopeampi ja otti suurempia riskejä. Tadej varmaan palautti mieleensä, että tärkeämpää on kuitenkin tulla maaliin vaikka viidentenä, kuin kaatua ja menettää kaiken. Enpä tällaista päätösetappia muista, vaikka olen katsonut Tour de Francea ainakin 20 vuotta. Wout van Aert voitti etapin ja siitä olikin pitkä aika, kun viimeksi Tour de Francen päätösetappi on voitettu soolokirinä massakirin sijaan. Hienoa. Tadej oli lopulta neljäntenä maalissa, ehjänä ja koko kilpailun voittajana. Tämä oli hänen neljäs Tour-voittonsa. Nyt meillä alkaa ruokahaastepaussi kunnes La Vuelta alkaa 23.8.2025. 

torstai 22. joulukuuta 2022

Gungjung Tteokbokki – riisikakkuja perinteiseen tapaan possun ja vihannesten kanssa


Tänään kokeilin ensimmäistä kertaa tteokbokki-nimisten riisikakkujen valmistamista korealaiselle päivälliselle. Ostin niitä Tallinnasta hyvästä aasialaisen ruoan kaupasta. Ne olivat pakattuja vakuumiin, kolmeen pieneen annokseen, joten oli helppo ottaa yksi kokeiluun ja kaksi jäi vielä omiin pusseihinsa odottamaan seuraavaa kertaa. Usein tteokbokkia syödään katuruokana punaisessa gochujang-pohjaisessa tulisessa kastikkeessa, sillä itsessään ne eivät kyllä maistu hongalle eikä haavalle. Tämä soijapohjainen pikkuisen makea kastike oli oikein sopiva tähän ruokaan, jonka alkuperää hyvin selitetään Korean Bapsang-blogin postauksessa. Minä hieman soveltelin saatavilla olevien kasvisten kanssa ja määrässäkin. Tästä tuli hyvä kahden hengen annos. 

Gungjung Tteokbokki

  • 200 g pussillinen vakumoituja pitkulaisia riisikakkuja
  • vettä keittämiseen

Kastike

  • 3 rkl soijakastiketta (minulla ei vielä ole asianmukaista korealaista soijakastiketta, mutta kunhan seuraava korealainen huippukokous tulee, niin sitten on, unni tuo)
  • 1 rkl miriniä
  • 1 rkl sokeria
  • 1 rkl seesamiöljyä
  • 1 tl paahdettuja seesaminsiemeniä
  • 2 tl valkosipulimurskaa
  • pippuria

Possunliha ja kasvikset

  • 250 g possun sisäfilettä
  • 1 porkkana
  • 0,5 punaista paprikaa
  • vokkiöljyä paistamiseen
  • 2 rapeavartista kevätsipulia koristeluun, ei pannulle
  • seesamiöljyä
  • paahdettuja seesaminsiemeniä
Aluksi leikkasin kasvikset ohuiksi tikuiksi ja possunlihan viipaleiksi. Sekoitin kastikkeen ainekset kulhossa ja laitoin riisikakkuja varten vettä kiehumaan. Kun vesi kiehui, kumosin annospussin riisikakkuja kiehuvaan veteen ja sekoittelin hieman, etteivät ne tarttuneet kattilan pohjaan. Keitin riisikakkuja sen aikaa, että ne kaikki nousivat veden pinnalle, se vei noin 4-5 minuuttia. 

Laitoin kulhoon possunlihaviipaleet, kasvikset (kevätsipulisilppua lukuunottamatta) ja kaadoin mukaan kastikkeen, jätin sitä tilkan erikseen. 


Kauhoin riisikakut reikäkauhdalla kattilasta siivilään ja huuhdoin ne kylmällä vedellä. Kumosin riisikakut syvälle lautaselle ja sekoitin niihin valmiiksi tekemääni kastiketta pari lusikallista, jotka olin jättänyt erikseen odottamaan. Näin ne eivät tarttuisi toisiinsa. Kuumensin syvällä pannulla tilkan vokkiöljyä ja kun pannu oli kuuma, kumosin sille possunlihaviipaleet ja kasvikset yhdessä kastikkeen kanssa. Paistelin niitä noin 4-5 minuuttia kuumalla pannulla ja kun lihan alkoi olla kypsää, mutta kasviksissa hieman rapsakkuutta, lisäsin mukaan riisikakut. Sekoitin ja kuumensin riisikakut kuumassa liha-kasvisseoksessa. Annoin ruoan kiehua hieman kasaan.


Annostelin ruokaa kulhoihin ja ripottelin päälle kevätsipulia, seesaminsiemeniä ja muutaman tipan seesamiöljyä. Olin vähän epäileväinen, että tykkäisimmekö riisikakuista, mutta kyllä me tykkäsimme. Kun puikkoihin keräsi kasvitikkuja, possua ja riisikakun, olivat erilaiset suutuntumat ja maut hyvin tasapainossa. 


Seuraavalla kerralla teen riisikakuille nykyään suositumman punaisen chilitahnakastikkeen, enkä epäile ettemmekö pitäisi niistä silläkin tapaa. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pöytä Koreaksi-välilehdelle, jonne kerään kaikki korealaiseen keittiöön liittyvät postaukseni. 

sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Maiale al latte – possua maidossa


Tänään oli vielä ajopäivä Giro d'Italiassa, joten kokkailin Italia-haasteen hengessä. Pääraaka-aineena oli jonossa possun sisäfile. Viimeksi olemme tainneet syödä possun sisäfilettä viime syyskuussa, kun Espanja-haasteen aikaan valmistin Sevillan viskipossua. Ohjeita on vaikka kuinka paljon tälle italialaiselle ruokalajille, minä otin vinkit Sip and Feast-blogista. Tein kyllä vähän eri tavalla, mutta sitä nyt kukaan tuskin hämmästyy. Pienensin lähdeohjetta reippaasti, tein noin neljän hengen annoksen, sillä arvelin meidän voivan syödä tätä samaa huomennakin, Giron toisena lepopäivänä. 

Maiale al latte – possua maidossa

  • 500 g porsaan sisäfilettä
  • suolaa ja pippuria
  • 2-3 rkl oliiviöljyä
  • 2-3 rkl voita 
  • sitruunasta kuorimaveitsellä muutama lastu kuorta
  • 3-4 valkosipulinkynttä
  • 2 dl valkoviiniä
  • 3 dl maitoa
  • 0,5 dl kermaa (omalisäykseni)
  • 3 laakerinlehteä
  • 6 puolikuivattua salvianlehteä
  • 1 rkl kuivattua ranskalaista rakuunaa (oma lisäykseni)
  • 0,5 tl chilihiutaleita
Lähdepostauksessa maitopossu tehtiin pannulla ja uunissa, minä tein pannulla ja haudutuspadassa, koska voin. Tai oikeammin,  halusin tehdä ruoan haudutuspadassa pitkästä aikaa. Jos haluat seurata Jimin neuvoja, ne ovat kyllä oikein perusteelliset ja hyvät (vaikka suola ja pippuri puuttuukin ainesluettelosta, teko-ohjeessa ne kyllä mainitaan), suosittelen muutenkin tätä blogia. Minun neuvoilla homma menee näin:

Kevään ensimmäinen ulkokokkaus
  1. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa ne parin palaan kukin. 
  2. Ota esille kaikki muutkin ainekset. 
  3. Siivoa possufileestä kalvot ja hiero sen pintaan hyvä määrä suolaa ja pippuria.
  4. Laita haudutuspata jo valmiiksi lämpenemään high-asetuksella.
  5. Kuumenna pannulla oliiviöljyä ja voita ja pintapaista possupala joka puolelta kunnolla. Nosta possu lautaselle odottamaan,
  6. Lisää pannulle hieman voita ja öljyä, jos ne hupenivat possunpaistamisessa. Kun pannu on kuuma, lisää sille sitruunankuoripalat, salvia, laakerinlehdet, rakuuna ja chilihiutaleet. Paahda niitä hetkinen, että maut alkavat irrota. 
  7. Lisää viini ja raaputtele pannun pohjasta kaikki makuaineet mukaan. Keitä viiniä kokoon pari minuuttia. 
  8. Lisää maito ja sekoita.
  9. Kaada seos haudutuspataan ja nosta possupala mukaan. 
  10. Jätä pata high-asetuksella hommiin noin kolmeksi tunniksi, käännä possupalan kylkeä välillä. 
  11. Jos haluat, että possu on viipaleiksi leikattavan kypsää, tavoittele 65 asteen sisälämpötilaa.
  12. Jos haluat nyhtöpossun kypsyyttä, kypsennä pitempään, kokeile välillä onko jo haarukalla riivittävissä. 
Minä kypsensin possun niin pitkälle, että sen juuri ja juuri sai viipaloitua, se olisi ollut jo nyhdettävissäkin. Oli todella mureaa ja hyvää. Tässä ruoassa maito juoksettuu, eli kastikkeeseen tulee kokkareita. Se on tarkoituskin. Jos se kuitenkin näyttää ruokahalua vähentävältä, padassa olevan kastikkeen voi siivilöidä tai sen voi sekoittaa kermatilkan kanssa tasaisemmaksi, kun possupala on nostettu pois padasta. Minä tein vähän kumpaakin, siivilöin, keitin kokoon ja lisäsin kermaa kastikemäärän lisäämiseksi. Lisänä meillä oli pannulla haudutettuja kesäkurpitsaviipaleita, joista tuli vahingossa paikoin tymäkän suolaisia, kun muutin keskenkaiken mieleni, että sekoittanut kurreviipaleita paistamisen aikana. 


Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock-Pot-välilehdelle, jolle olen kerännyt haudutuspata-aiheisia postauksia. 

Giro d'Italian ensimmäinen viikko saatiin tänään taputeltua. Koska kisa alkoi Unkarista, oli ensimmäinen lepopäivä jo kolmen etapin jälkeen ja huomenna on tiedossa toinen lepopäivä. Tänään ajettiin oikea vuorietappi. Oli jännittävä loppu, Jai Hindley voitti ja rosapaita pysyi kuin pysyikin Juan Pedro Lopezilla. 

lauantai 21. elokuuta 2021

Sevillan viskipossua Manchego-muusin kera

Vähän minä epäröin katsoessani Sevillan viskipossuohjeita, niissä laitettiin viskiä ihan tuhtisti. Ei mitään lorausta tai tilkkasta, vaan toista desiä. Rohkaisin mieleni ja laitoin sitä ainakin puolet ohjeissa olleen määrästä. Ruokalajin nimi espanjaksi on solomillo al whisky ja otin vinkkejä muutamista videoista, joihin osuin googlaamalla espanjalaisia possuohjeita. 

Sevillan viskipossu 2-3 hengelle

  • 5 valkosipulin kynttä
  • oliiviöljyä
  • 1 possun sisäfile (noin 500 g) 
  • 0,5 dl sitruunamehua
  • 1 dl viskiä
  • 1 dl kasvislientä
  • 2 rkl kermaa (oma lisäykseni) 
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta persiljaa
Kuorin valkosipulinkynnet ja kuumensin pannulla ison lorauksen oliiviöljyä, pannun pohja sai oikein peittyä kunnolla öljyyn. Nostin kynnet paahtumaan öljyyn. Puristin sitruunamehua mittakuppiin ja toiseen kaadoin viskiä vähän hirvityksissäni. Kasvislientä tein pienen annoksen fondista siltä varalta, että sitä tarvittaisiin. 

Siivosin possun fileestä hieman kalvoja ja leikkasin fileen parin kolmen sentin viipaleisiin, joille ripottelin maltillisesti suolaa ja pippuria. Kun valkosipulit olivat paahtuneet joka puolelta mukavasti, nostelin possunfileviipaleet pannulle, jonka alle lisäsin vähän kuumuutta, etteivät lihapalat alkaisi kiehua paahtumisen sijaan. Paistelin possupaloja muutamia minuutteja molemmilta puolilta, kunnes nekin saivat hieman väriä. 

Seuraavaksi lisäsin pannulle ensin sitruunamehun, sitten viskin, jonka annoin kiehua reippaasti hetkisen. Olipa mahtava tuoksu keittiössä tässä vaiheessa. Lisäsin vielä tilkan kasvislientä sen verran, että lihapalat olivat noin puoliväliin liemessä. Laitoin kannen pannun päälle ja annoin kastikkeen lihapaloineen kiehua siellä maltillisesti. Lopuksi lisäsin vielä tilkan kermaa, joka sakeutti kastikkeen hyvin. 


Manchego-perunamuusi

  • 5 keskikokoista perunaa
  • pieni pala manchegojuustoa
  • noin 2-3 rkl korianterivoita viikon edellisiltä kokkauksilta
  • 2 rkl kermaa
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta persiljaa
Samalla kun possuruoka valmistui, tein perunamuusin. Raastoin manchegon. Kuorin perunat ja leikkasin ne lohkoihin. Kypsensin perunatpalat höyryssä. Kaavin maustevoin kupistaan pienen kattilan pohjalle ja kun perunapalat olivat kypsiä, puristin ne perunapuristimella perunahiutaleiksi. Sekoitin pohjia myöten, jolloin maustevoi pohjalta sekoittui perunaan. Lisäsin pikkutilkan kermaa ja sekoitin mukaan juustoraasteen, hieman jätin koristeluun. Maustoin muusin suolalla ja pippurilla. 

Annokseen tuli hyvin yksinkertaisesti pari pientä kauhallista muusia, jonka päälle ripottelin juustoraastetta ja persiljaa ja muutama possunfileviipale, valkosipulinkynsiä ja lusikallinen niin muhkean makuista kastiketta. Tästä annoksesta olisi kolme syönyt sopivasti, mutta kyllä me kahdestaankin annoksesta selvittiin. 



La Vueltassa oli taas tasamaan etappi, jonka loppupuolta ehdimme katsomaan kokkailulta ja syömiseltä. Tasamaan etapissa oli tiedossa massakiri, jonka nopein oli Fabio Jakobsen, kokonaiskilpailun johdossa jatkaa Primoz Roglic. Huomenna on vuorietappi, ensimmäisen jakson viimeinen päivä ennen maanantaista lepopäivää. 

lauantai 27. huhtikuuta 2019

Pikakesä ennen kuin kylmenee

Eloni on ollut työpainotteista viime päivinä, en ole ehtinyt tehdä ruokaa, enkä aina syödäkään. Tänään kuitenkin alkoi pikkuinen vapaa, kun pääsin tällä erää viimeisestä yövuorosta. En malttanut aamulla mennä nukkumaan, mikä tietää nuijanukutustyyppistä sammumista aikaisin. Sitä ennen ehdimme nauttia pikakesästä ja tehdä ruokaa yhdessä Antin kanssa omalla terassilla. Ei ollut kylmä, nälkä, eikä neljä.

Koostimme päivällisen Big Green Eggillä ja söimme terassilla. Pian sen jälkeen piti siirtyä sisätiloihin, kun aurinko meni naapurin korkeiden kuusien taakse. En mitenkään tarkoita vihjata, että niitä pitäisi kaataa tai mitään. Kun kesällä on helle, ne ovat aivan taivaallisen hyviä kuusia, kun aurinko painuu niiden taakse sopivasti päivällisaikaan ja kuumuus hellittää. 

Possunfile grillissä

  • possun sisäfilee
  • suolaa ja pippuria
  • timjamia, persiljaa ja basilikaa
  • loraus oliiviöljyä
  • appelsiinimehuloraus
  • muutama siivu serranonkinkkua
Otin possunfileen lämpenemään nollalaatikosta noin tuntia ennen grillausta. Siivosin fileestä rasvat ja kalvot. Silppusin yrtit ja sekoitin ne oliiviöljyn, appelsiinimehun, suolan ja pippurin kanssa pikamarinadiksi. Pyörittelin fileen marinadissa ja käärin kinkkuviipaleet fileen ympärille. Sidoin fileen paistinarulla muutamasta kohdasta. 

Kun oli aika grillata, käännyin grillausvastaavan puoleen, minä en kauhean hyvin (lue: ollenkaan) osaa kuumentaa Big Green Eggiä, mutta osasin esittää toiveen noin 220-240 asteen lämpötilasta. Kinkkuun kääritty possunfilee pääsi lauteille valurautaparilalle ja kääntelimme sitä yhteistuumin muutamaan kertaan. Mittasimme sisälämpötilan ja kun se oli 65, otimme fileen pois grillistä ja käärimme sen folioon noin vartiksi asettumaan. Kun muut hökeet olivat valmiit, otin fileen pois foliosta ja leikkasin sen viipaleisiin. 

Kahdesti paistetut perunat kahdelle

  • 4 pienehköä perunaa
  • 1 kananmuna
  • kourallinen juustoraastetta
  • suolaa ja pippuria
  • yrttejä, mitä nyt sattuu olemaan
Esivalmistelin perunat jo hyvissä ajoin ennen grillaamisaikaa. Kuumensin uunin 180 asteeseen ja laitoin perunat vuoassa paistumaan noin tunniksi. Jätin perunat jäähtymään ja kun niitä kesti käpälöidä, leikkasin niistä hatut pois ja koversin pehmeän sisuksen lusikalla kulhoon. Muusasin kypsän perunan, lisäsin mukaan kananmunan, juustoraastetta, suolaa ja pippuria. Sekoitin täytemassan tasaiseksi. Lusikoin täytteen perunankuoriveneisiin ja pinnalle sommittelin vielä hieman juustoraastetta. 

Kun possunfile meni grilliin (aivan vapaaehtoisesti, uskokaa pois), laitoimme perunatkin grillin ritiläosalle foliovuoassa. Perunat saivat olla grillissä koko sen ajan, kun filee kypsyi ja vielä fileen lepuutusajankin. Perunoiden pinnan juustoraaste sai kauniin värin ja ne olivat ihan täydelliset, mutta julman kuumat!


Hannelen appelsiini-mozzarellasalaatti tuunattuna

  • 2 appelsiinia
  • 1 rkl voita
  • 1 rkl fariinisokeria
  • loraus appelsiinimehua
  • 1 pallo buffalomozzarellaa
  • pippuria
Olen tehnyt monta kertaa Hannelen vinkkaamaa appelsiini-mozzarellasalaattia. Tänään halusin viedä siitä vielä vähän pidemmälle antamalla appelsiinille pienen karamellisoinnin. Leikkasin appelsiinit kuorettomiksi ja kolmeen paksuun viipaleeseen. Sulatin pannulla voita ja sokeria ja odotin sen aikaa, että niistä muodostui sakea kastike. Nostin appelsiiniviipaleet pannulle ja paistoin niitä pari minuuttia puoleltaaan. Lorautin mukaan hieman mehua puolikkaasta appelsiinista ja odottelin vielä hetkisen. 

Nostelin loivasti karamellisoituneet appelsiiniviipaleet lautaselle ja revin mozzarellapallon paloiksi appelsiinin päälle. Kaadoin pannulta kastikkeen lautaselle ja kiersin myllystä hieman pippuria. Pannuvierailu teki todella hyvää tälle appelsiini-mozzarellasalaatille! Makua tuli aivan hurjasti lisää.


Annokseen laitoimme pari viipaletta serranonkinkkuun käärittyä possunfilettä, täytetyn perunan ja karamellisoitua appelsiinia mozzarellan kanssa. Ei hassumpaa. Jälkiruokaakin meillä oli, mutta siitä kerron huomenna. 



sunnuntai 14. lokakuuta 2018

Possun sisäfile haudutuspadassa

Eräänä päivänä tein possun sisäfileen Crock Potissa, otin ohjeen Bless This Mess-blogista. Maustamispuolen tein vähän omasta tai asiakkaan päästä. Possusta tuli hyvin mureaa, mutta jaksoimme syödä vain noin kolmasosan. Lihansyönti on vähentynyt taloudessamme niin kerralla syötävässä määrässä, kuin syöntikerroissakin. 

Possun sisäfile haudutuspadassa

  • 1 possun sisäfile kalvoista puhdistettuna
  • 1 rkl valkosipulitahnaa
  • 2 rkl oliiviöljyä
  • suolaa ja pippuria
  • tuoretta oreganoa ja timjamia
  • worcesterkastiketta
  • 2 sipulia
Kuori sipulit ja leikkaa ne neljään palaa. Kaada haudutuspadan pohjalla pikkuisen oliiviöljyä ja laita sipulipalat pataan toiselle reunalle. Kuivaa possunfile ja leikkele kalvot pois, mikäli niitä on. Sekoita valkosipulitahna, oliiviöljy, suola, pippuri ja tuoreet yrtit tasaiseksi tahnaksi ja hiero tahna joka puolelle possufilettä. Nosta file pataan sipulipalojen päälle ja kaada lihan pinnalle vähän worcesterkastiketta, noin ruokalusikallinen kaikkiaan. 

Toiselle reunalle pataa laita foliosta muotoiltu kouru, jossa kypsennät mieluisia juureksia, meillä oli pikkuisia perunoita, punajuurta, raitajuurta ja naurista. Mausta voinokareilla, suolalla, pippurilla ja yrteillä. 

Laita pata töihin LOW-asetuksella noin neljäksi tunniksi ja jos on kiireempi niin HIGH-asetuksella noin kahdeksi tunniksi. Mittaa lihan kypsyyttä, tavoittele noin 65 astetta. Minulla hurahti lämpö vähän ylitse, aina 68 asteeseen. Nosta file lautaselle ja peitä se kunnolla foliolla. Kun file on levännyt noin 10-15 minuuttia, avaa paketti ja leikkaa file ohuiksi viipaleiksi. Lepuutus takaa sen, etteivät lihan nesteet valahda leikatessa leikkuulaudalle, vaan file pysyy mehevänä. Pidimme kovin possunfileen kypsyydestä ja mureudesta, mutta kovin täyttävää se oli, loput lihasta käytin myöhemmin kaalilaatikkoon.



Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään haudutuspata-aiheisia postauksiamme. 

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Pinchos Morunos - varrastettua possua



Minun jaloittelureissuni aikana talouteen ilmestyi uusi vihreä grilli, Big Green Egg. Yllätyksenä se ei sentään tullut, kuten jotkut kaiuttimet saattoivat aikoinaan tulla. Tänään meillä oli tilaisuus kokeilla sitä yhdessä ensimmäistä kertaa. Saimme varhaiselle päivälliselle pohjoisen sukulaisia ja olikin mukava vielä päästä syömään terassilla. Ilmassa oli kyllä hieman syksyn vivahdetta. Ohjeen espanjalaisiin possuvartaisiin otin Caroline's Cooking-blogista. Tästä ohjeesta tuli 6 varrasta, joissa oli 6-7 lihapalaa jokaisessa.


Possuvartaat mehevästi maustettuna

  • 1 noin puolen kilon possun sisäfile
  • 1 tl jauhettua kuminaa
  • 1 tl jauhettua korianteria
  • 1 tl kuivattua oreganoa (käytin tuoretta)
  • 1 tl pimentonia
  • 0,5 tl kurkumaa
  • 0,5 tl jauhettuja fenkolin siemeniä
  • 0,25 tl allspicea (käytin kiinalaista viismaustetta, liekö paha moka)
  • 0,25 tl kanelia
  • 0,5 tl suolaa
  • paljon mustapippuria
  • tilkka sitruunamehua
  • 1 rkl oliiviöljyä
Liota puuvarrastikkuja vedessä, jotta ne eivät niin helposti pala grillissä, samoin ruokapaloja on helpompi laittaa vartaisin, eikä niistä irtoa tikkuja niin helposti. Poista enimmät kalvot ja rasvat fileestä ja leikkaa se suupalan kokoisiin kuutioihin. Sekoita kaikki marinadin ainekset keskenään tahnaksi ja pyörittele lihapalat marinadissa. Pujottele palaset varrastikkuihin ja anna niiden maustua pari tuntia, yön ylikin hyvin peitettynä jääkaapissa. Vartaat kypsyvät nopeasti, meillä meni  niiden grillaamiseen noin 5 minuuttia puoleltaan. Peittelin ne foliolla hetkeksi lepäämään. Näissä oli mukava pehmeän poltteinen maku, tuli mieleen marokkolaiset maut. 



Jälkiruokana meillä oli grillin jälkilämmössä valmistuneet persikat ja luumut. Laitoin hedelmiä lohkoina foliovuokaan, mukaan tuli loraus marsalaa, nokare voita ja ruokalusikallinen muscovadosokeria. Vuoka oli ruokailun ajan grillin kannen alla ja hedelmät pehmenivät vuoassa sopivasti. Voista, marsalasta ja sokerista muodostui loistava kastike, jota lusikoin jäätelön päälle yhdessä hedelmälohkojen kanssa, pinnalle ripottelin muutamia suklaanappeja, koska pieni pussinpohja vaati käyttämistä.

EDIT: Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Big Green Egg-välilehdelle, jonne kerään kaikki vihreän grillimme käyttökokemuksia käsittelevät postauksemme.



Autoilijoiden ja työläisten aterialla tarjosin ruokajuomana ison kannullisen sitruunaista janojuomaa. Laitoin suureen kannuun paljon jääpaloja, sitruunan ja limetin lohkoina ja suuria mintunlehtiä. Päälle kaadoin pullollisen kirpeää Lorina-sitruunalimonadia ja kannun täydeltä sitruunaista kivennäisvettä. 


La Vueltan viidentänä ajopäivänä näytti vettä mättävän aika huolella ensimmäisellä puoliskolla. Etapissa oli yksi mittava nousu noin puolivälissä ja loput taas tasaisemmalla ylängöllä ja sinne karavaanin ehtiessä oli sääkin jo parantunut. Tämänvuotisen Vueltan melkein ainoassa massakirityyppisen etapin voittajaksi selvisi Gianni Meersman, tämä oli jo toinen etappivoitto hänelle tässä kisassa ja koko kauden viides. Viimeisellä kilometrillä kävi myös kolarointia. Darwin Atapuma jatkaa punaisessa johtajan paidassa, tai ainakin hän sai punaisen paidan päälleen. Virallisilla sivuilla tulokset ovat ihan toiset, Vueltan sivuilla on usein näitä sekaannuksia. Pitää myöhemmin katsoa, kuka nyt johtaakaan kisaa.

Pyöränkorjaustelineen väliaikaistyö

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Tikkuruokaa



Pieni Skandi-reissu on nyt tehty, viimeinen koneellinen pyykkiä on pyörimässä ja kotikeittiö on otettu taas haltuun. Matkan Norjan ja Pohjois-Suomen osuuksista kirjoittelen omat postauksensa lähipäivinä. Ollessamme reissussa kuulimme miten huono sää täällä kotiseudulla oli melkein koko ajan. Ei meistä tässä säässä ole mitään moittimista! Tänään saatoimme laittaa ruoan ulkona ja syödäkin sen siellä. 


Possuvartaita kahdelle sekä pikkuisen lisäkkeitä

  • 1 pienehkö possun sisäfile
  • puolikkaan limetin mehu
  • puolikkaan greipin mehu
  • 0,5 dl oliiviööjyä
  • 2 valkosipulinkynttä silputtuna
  • suolaa ja pippuria
  • paljon erilaisia tuoreita yrttejä (ruohosipulia, rosmariinia, timjamia, rakuunaa, lipstikkaa)
  • 1 suuri pihvitomaatti
  • 6 pientä perunaa
  • puolikas keltaista paprikaa
  • 2 pientä punasipulia
  • valikoima salaatinlehtiä pihan kulatungista
  • puolikas limetti lohkoina
Tee ensin marinadi lihalle. Silppua yrtit ja valkosipuli. Purista limetin ja greipin puolikkaiden mehu kulhoon. Lorauta sekaan oliiviöljy ja yhdistä sinne mukaan yrtit ja valkosipuli, suolaa ja pippuria. Leikkaa possunliha suupalan kokoisiksi kuutioiksi ja laita ne marinadiin 1-4 tunniksi. 

Jos käytät puisia varrastikkuja, liota niitä vedessä lihan marinoitumisen ajan. Se estää tikkuja palamasta grillissä, mutta myös helpottavat varrasainesten sujahtamista tikkuun. Kolmas syy on se, että kun tikut ovat märkiä, niistä ei niin helposti irtoa teräviä puusäikeitä, jotka ovat petollisia joutuessaan syöjän kurkkuun.

Höyrytä perunat melkein kypsiksi, leikkaa paprika paloiksi ja pujota vartaisiin vuorotellen peruna, sipuli ja paprikapala mieluisiksi seteiksi. Minä laitoin kaksi perunaa/varras ja muutaman paprikapalan, sekä yhden sipulin. Koitan olla tekemättä liikaa ruokaa. Seivästä myös possupalat vartaisiin. Leikkaa pihvitomaatti pitkittäin kahteen osaan ja poista omenaporalla kova keskusosa ainakin kantapuolelta. Lurittele kaikille vartaille hieman oliiviöljyä ja ripottele päälle vielä suolaa ja pippuria.

Kuumenna grilli kuumaksi ja grillaa vartaita ja tomaattipuolikkaita, kunnes kaikki on kypsää. Sipuli jäi meillä hieman rapsakaksi, mutta kesän uudet sipulit ovat makeita vähän raakoinakin. Tarjoillessa aseta esille vielä salaatinlehtiä, limettilohkoja ja ripottele vartaiden päälle ruohosipulisilppua.