Ratatouille airfryerissä petite tenderin kaverina

Siinähän sitä oli ranskaa yllin kyllin! Meillä oli jemmassa petit tender jo useamman päivän ajan ja sen aioimme grillata hyvin vähillä kommervenkeillä. Tällä kertaa emme marinoineet lihaa, öljysimme vain ja suolasimme&pippuroimme. Antti grillasi lihapalan (noin 250 g) Campingazin sileällä paistolevyllä kunnes sisälämpötila oli 56 astetta. Sitten tender käärittiin folioon asettumaan. 

Ratatouille kahdelle minimaalisen pienessä airfryerissä

• 5 cm pätkä kesäkurpitsaa
• 5 cm pätkä munakoisoa
• 6 kirsikkatomaattia
• uudensadon sipulia varsineen
• 2 valkosipulinkynttä
• 1/3 punaista paprikaa
• oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta timjamia

Otin ohjeen Rachel Khoon The Little Paris Kitchen-kirjasta, joka on ihan raamattuni nyt. Tein kyllä hieman toisin, mutta ei kai sitä lasketa? En paistellut mitään etukäteen pannulla, vaan tein koko kypsentämisen airfryerillä. Muotoilin pientä suunnikkaan muotoista foliovuokaa niin, että se sopi 1,5 litraisen airfryerin pyöreään koriin hyvin. Voitelin vuoan oliiviöljyllä. Leikkasin kaikki kasvikset viipaleiksi ja suikaleiksi ja asettelin ne kehämäisesti vuokaan vuorotellen. Väleihin lurittelin oliiviöljyä ja ripottelin pippuria ja suolaa. Kun vuoka oli ihan täysi, laitoin päälle pari oksaa timjamia. 

Paistoin vuokaa noin 20 minuuttia vaihtelevissa lämpötiloissa, välillä foliopalalla peitettynä ja välillä ilman. Tiedän, ettei tämä ole kovin airfryer-vinkki, mutta sen kanssa kannattaa tehdä vähän näppituntumalla. Paistaa ruoka melkein valmiiksi ja jättää odottamaan, että muut osat valmistuvat ja sitten vielä viimeistely. Me olemme jättäneet jo legendaarisen Lidl-uunin kotiin, airfryerillä hoituu kaikki paistamiset. Ja tosiaan 1,5 litran kori riittää ihan hyvin kahdelle, vaikka kotona käytänkin isompaa, olisikohan 4-5 litraista. 

Annokseen leikkasin petit tenderin viipaleiksi ja jaoin ne kristillisesti (kirkkoteema, you know) ja lusikoin päälle hieman vihreää pestoa. Vierelle annostelin ratatouillea, jonka osaset olivat kaikki kypsiä, mutta eriverran paahtuneita, munakoisot olivat suorastaan palaneen näköisiä, mutta olivat ihan parasta! Ja petit tender oli vartin lepuutuksen jälkeen perfect. 

Tour de Francessa oli hilly-teemainen etappi, joka katsoimme sivusilmällä huomisen kirkkokierroksen suunnittelun, ruoanvalmistelun ja syömisen ohessa. Voittajaksi ajoi Bauke Mollema, joka on suosikkini siitä syystä, että hänellä on tosi kiva nimi! Kokonaiskilpailua johtaa edelleen Tadej Pogacar. Huomenna on taas vuorossa vuorietappi, melkein 200 km pitkä. 

Täytetty ciabatta

Tämän päivän italialaisena ruokapanostuksena nautimme täytetyn ciabattan, jonka olin häpeilemättä ostanut Lidlistä. Meillä oli jääkaapissa petite tender, naudan lavan osa ja se oli nyt kätevä käyttää pois. Sattui siis olemaan se tällä reissulla joka toisen hyvän sään päivä. 

Täytetty ciabatta kahdelle

Petite tender

• 1 petite tender
• 1 rkl oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta timjamia
• tuoretta rosmariinia

Otin lihapalan vakuumipakkauksesta ja leikkasin siitä hieman kalvoja pois, se oli hyvin siisti palanen. Kaadoin tiiviisti suljettavaan pussiin lorauksen oliiviöljyä ja mausteiksi suolaa, pippuria, rosmariinia ja timjamia. Suljin lihapalan marinoitumaan pussiin noin tunniksi, kääntelin palaa suljetussa pussissa muutaman kerran. 

Antti kuumensi Gampingazin pienen matkagrillin ja grillasi lihapalaa kunnes sen sisälämpötila oli 58 astetta. Käärin lihapalan folioon odottamaan kunnes Giro d'Italian 14. etappi tuli maaliin. 

Muut hökeet

• 1 kaupan ciabatta pitkittäin halkaistuna
• 3 rkl vihreää pestoa
• petite tenderistä lepuutuksen aikana irronnut neste
• 1 solmu Lidlin hyvää luksusmozzarellaa
• 1 avomaankurkku kuorimaveitsellä ohuiksi suikaleiksi leikattuna
• 6 kirsikkatomaattia viipaleina
• salaatinlehtiä
• 4 pientä kevätsipulia suikaleina

Leikkasin ciabattan pitkittäin halki ja lurittelin foliopiilossa olleen lihan nesteet halkaistun leivän pohjalle, levitin leivälle myös hieman pestoa, painoin leivän kansipuolen pohjapuoleen kiinni, että siihenkin tarttui makuaineita. Avasin leivän uudelleen. 

Leikkasin petite tenderin ohuiksi viipaleiksi, kypsyys oli sivumennen sanoen täydellinen, noin 20 minuutin lepuutus foliossa teki ihmeitä. Asettelin leivän pohjapalalle salaatinlehtiä, kurkkusuikaleita, tomaattiviipaleita, lihaviipaleita, sipulia ja mozzarellaa paloina. Kiersin vielä myllystä pippuria ja painoin kannen leivän päälle. Leikkasin annospaloja terävällä leipäveitsellä. Söimme kaiken, muruakaan ei jäänyt. 

Giro d'Italian neljästoista etappi päättyi brutaaliin nousuun lumiselle vuorelle. Ehdimme kirkkojenkatselulta etapin pariin, kun maaliin oli noin 60 km ja aivan lopun ehdimme katsoa rauhassa. Voittajaksi selviytyi nuori Lorenzo Fortunato, jonka nimi on selkeästi enne. Kokonaiskilpailua johtaa edelleen Egan Bernal, eikä kukaan enää saa väittää, että hän on vain sattumavoittaja, kuten parin vuoden takaisin Tour de Francen jälkeen saattoi sanoa. 

Petite tender perjantaina

Petite tender oli tänään pääosassa leikkuulaudalle järjestämälläni meat platterilla. Ei sitä ihan tunkutarjottimeksi voinut sanoa, koska en tunkenut sitä ihan täyteen, mutta riittävästi ruokaa oli kuitenkin. Vinkkejä otin täältä. 

Ultimate meat platter (heh) 

• 2 naudan petite tenderiä (noin 350 g yhteensä)
• voita ja oliiviöljyä paistamiseen
• suolaa ja pippuria
• timjamia
• Saint Agur-sinihomejuustoa
• jotain valkohomejuustoa
• cheddaria
• saksanpähkinöitä
• avokadoa
• hunajaa ja chilihiutaleita
• granaattiomenan siemeniä
• sipuliherkkua

Kuumensin paistinpannua ja laitoin sille sulamaan voita. Lisäsin mukaan hieman oliiviöljyä ja timjamia. Kun voin kuohu oli asettunut ja lähti hieman ruskettumaan, nostin suolatut ja pippuroidut petite tenderit pannulle. Paistelin niitä joka puolelta noin 8-10 minuuttia. Kokeilin sisälämpöä lihamittarilla ja sen näyttäessä 55 astetta, nostin lihapalat foliolle, jonka käärin paketiksi. Jätin lihan asettumaan siksi aikaa, että sommittelin muut platterin ainekset esille.

Halkaisin avokadon, kuopaisin sen kuorestaan ja leikkasin puolikkaat viipaleiksi. Lohkaisin juustoista sellaiset palaset, jotka arvelin meidän jaksavan syödä. Sekoitin hunajaan hieman chilihiutaleita ja sotkin ympäriinsä granaattiomenan mehua irrottaessani noin kolmanneksesta siemenet. 

Asettelin kaikki tilpehööörit leikkuulaudalle ja lopuksi avasin lihapalat foliosta. Leikkasin ne ohuiksi viipaleiksi ja nostelin viipaleet laudalle. Lurittelin hunajan juustoille ja pähkinöille ja ripottelin granaattiomenan siemenet sinne tänne. Meillä oli hieman keksejä ja vaaleaa leipää lisänä ja portugalilaista viiniä juomana, mutta leipää ei paljon tarvittu. Viini oli hyvää ja viritti tunnelmaa siihen, että seuraava matka alkaa jo häämöttää, ensi kuussa matkaamme Portugaliin taas. 

Tämän vuoden jäälyhtymuotia