lauantai 9. toukokuuta 2026

Pinaatti-kanapastaa koska pinaattia on niin paljon


Tämän ruoan söimme eilen, mutta sen kanssa meni niin myöhään, että käytin eilisen postaukseen aiemmin tehdyn ruoan. Ei kai tästä tule mitään ikäviä seurauksia? Ja miksi pinaattia oli  niin paljon ja on yhä? Pyysin kaupasta aurinkokuivattua tomaattia ja niin pienen pakkauksen pinaattia kuin kaupasta löytyisi. 400 g pussi oli pienin ja kun kyseessä on pinaatti se on ISO pussi. Käytin ruokaan kolme suurta kourallista pinaattia, mutta sehän tunnetusti kutistuu olemattomiin, olisin voinut käyttää neljä tai viisikin kourallista. Joka tapauksessa pinaattia on yhä paljon jäljellä, siitä käytettiin jo toiseenkin ateriaan paljon, mutta yhä sitä vain riittää. Koitamme säilyttää sen parhaalla mahdollisella tavalla ja syödä sitä ahkerasti, ettei paljon menisi hukkaan. Kotioloissa kuivaisin ylimääräiset tai pakastaisin mysiytettynä, mutta reissuolosuhteissa ne keinot eivät ole käytössä. 

On tässä sekin huoli vielä, että koska uskomme lapsuudesta asti meille tuputettua käsitystä, että pinaatti tekee ihmisestä vahvan, niin voi olla, että meistä tulee nyt liian vahvoja. Täytyy siis olla varovainen, jos alkavat hihat kiristää ja CampaAdrian oven saranat kärsiä liian suurista voimista ovea avatessa. 

Ohje eilisen päivän ruokaan on peräisin täältä. Se on yksi pisimmistä postauksista suurimmalla kuvamäärällä mihin olen osunut, eikä itse ohjekaan ollut lyhyt. Minä oikaisin muutamassa kohtaa enkä esimerkiksi laittanut ruokaan lainkaan niin paljon vettä (en laittanut yhtään) sillä en ymmärtänyt mikä sen funktio oli, eikä sitä mainuttu ainesluettelossa tai olin puusilmä. Mutta tämä on pastaruoka, joten saa käydä italialaisesta päivällisestä! En myöskään käyttänyt vehnäjauhoja ollenkaan kastikkeen sakeuttamiseen, se taas johtuu siitä, että minulla on mukana vain vähän vehnäjauhoja ja niille on jo käyttötarkoitus tiedossa. Seuraavalla tavalla ja aineista ruoan tein. 

Pinaatti-kanapasta kahdelle

  • 1 rkl oliiviöljyä (olisin voinut käyttää aurinkokuivattujen tomaattien öljyä, mutten TAJUNNUT)
  • 1 rkl voita
  • 200 g broilerin sisäfileitä suupaloiksi leikattuina
  • 2 kevätsipulia silputtuna
  • 4 palaa aurinkokuivattua tomaattia paloiksi leikattuna
  • suolaa ja pippuria
  • kuivattua välimerellistä yrttiseosta (en rehellisesti sanottuna muista mitä siinä on, tein sitä talvella kuivurilla)
  • 1 dl kermaa
  • 3 suurta kourallista pinaattia
  • spagettia kahdelle (etusormen ja peukalon muodostamaan ympyrään sopiva määrä, 4 minuutin kypsymisajalla, ettei mene kaasua paljon) 
  • vettä ja suolaa pastan keittämiseen
  • raastettua parmesaania
  • tuoretta basilikaa
Maustoin broileripalat suolalla ja pippurilla. Kuumensin pannulla tilkan oliiviöljyä ja paistoin siinä hetkisen sipulia ja aurinkokuivattua tomaattia. 


Lisäsin mukaan voin ja kun sekin oli kuumentunut, kumosin pintamaustetut broileripalat pannulle. Paistelin noin viisi minuuttia koko ajan käännellen. Seuraavaksi laitoin pannulle pinaatit ja nehän mysiytyivät ihan hetkessä, olisi voinut laittaa enemmänkin. Ripottelin pannulle yrttiseosta. Kaadoin mukaan kermaa ja sekoittelin ja jätin kastikkeen kypsymään kannen alle pienellä liekillä.




Toisella kaasukeittimellä kiehui suolattua vettä ja kun arvelin, että kastike olisi pian valmis, laitoin pikaspagetit kypsymään. Kun ne olivat sopivan kypsiä, kumosin pastat pannulle ja sekoitin kastikkeeseen. Hieman pippuria ja suolaa, basilikan lehtiä, raastettua parmesaania ja annokset olivat valmiit. Oli muuten erittäin hyvä pastaruoka! Vaikka itse kehunkin, aurinkokuituista tomaateista tuli hyvää syvää makua ja pinaatti nyt on aina hyvää. 


Giro d'Italian toinen etappi Bulgariassa ajettiin jo aamupäivältä alkaen emmekä oman siirtymäpäivämme vuoksi ehtineet sitä katsoa reaaliajassa. Kun tämän päivän päivällinen (jonka postaan huomenna) oli syöty ja tiskit tiskattu katsoimme loppuosaa kisasta. Guillermo Silva voitti ja siirtyi kokonaiskilpailun johtoon myös. Giron sivuja ei voi kiitellä, piti kaivella tietoja muiltakin sivuilta. Mikäli ymmärsimme oikein, Jonas Vingegaard on sijalla 15. Katsoimme lopusta vain noin 20 km ja juuri sitä ennen oli tapahtunut paha kolari, mutta keskeyttämään joutuneista ei ole tietoja Giron sivuilla, enpä  kyllä olettanut, että olisikaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti