Punainen sytäin ja 8 asiaa Campasimpukasta

Muuttolinnut eivät ole vielä saapuneet, mutta blogihaasteita ja -tunnustuksia lentelee jo ahkerasti, välillä aivan parvina. Sain kaksi kappaletta tässä lähimenneisyydessä, niihin vastaaminen on meinannut unohtua turhempien asioiden alle. Ensin sain blogikaveriltani ja kotipaikkakohtalontoveriltani,  Luimupupulta New Blog Love-tunnustuksen. Se pyydetään jakamaan eteenpäin mukaville blogeille, joilla on alle 200 lukijaa. Miten se nyt sitten lasketaankaan tai kukin tahtoo ilmoittaa, en tiedä. Laitan tämän nyt kuitenkin eteenpäin mielestäni superkivalle blogille, jolle toivoisin vielä paljon lisää lukijoita, sillä sen lukemisesta tulee hyvälle tuulelle. Lähestyn tämän punaisen sytäimen kanssa Kokkeillaan-blogia, jossa tehdään ruokaa niin suurella sydämellä, että pelkästä lukemisestakin tulee jo hyvä mieli, saati sitten kun pääsee maistamaan!

Toinen haastelintunen lennähti Campasimpukkaan itäisestä Suomesta, Iskä kokkaa-blogista. Ilahduin siitä, sillä miehet eivät vissiin paljolti näitten haasteitten ja tunnustusten kanssa pelaa, mutta Iskä oli nyt maalattu nurkkaan ilmeisesti niin tehokkaasti, että pisti vahingon kiertämään. Tässä haasteessa on tarkoitus ensin kiittää haasteesta. Sitten laitetaan haaste eteenpäin kahdeksalle bloggaajalle ja lopuksi kerrotaan itsestään kahdeksan asiaa, joiden voi kuvitella jotakuta kiinnostavan. Ainakin itseään. 

Vaihe yksi: Kiittäminen. Se on helppoa, äiti kasvatti minut jo 60-luvun viimeisinä vuosina sanomaan kerkeästi sanan kiitos. Se ei kirvele yhtään ja on helponleppeä sana päästää suustaan. Minä Campasimpukka, kiitän sinua Iskä saamastani haasteesta. 

Vaihe kaksi: Valitaan sopivat blogit. Tämä on vaikeaa, sillä näitä haasteita piisaa ja hipoo toisiaan blogitaivaalla niin, että porrastukset paukkuvat. Jotkut eivät pidä näistä yhtään, toiset kovastikin. Niinpä heitän lievällä alakierteellä haasteita. Jos niistä tulee takalaittomia, ei se haitanne, ei ainakaan enempää kuin tietämättömyyteni pesäpallotermistöstä? Haasteen saa siis vallan mainiosti jättää huomiotta. Koska tässä haasteessa on tarkoitus kertoa itsestään, valitsin sellaisia blogeja, joitten kirjoittajista en tiedä vielä kovin paljon, mutta mielelläni tietäisin lisää. Kahdeksan sijasta haastan kaksi, ekat kirjaimet ovat luvuissa samat, sehän riittää hyvin, eikö vaan? Haastetuille laitetaan tieto haasteesta vaikkapa kommenttilaatikkoon. Sen teen pikimmiten ja jään odottamaan kuin lapsi kirjoitettuaan joulupukille, mitä en sivumennen sanoen kai koskaan itse pienenä tehnyt.

• Amalfin sitruunat
• Helloillamme

Vaihe kolme: Itsestään kertominen. Aikaisemminkin vastaavissa haasteissa tämä tuntuu aluksi siltä hauskimmalta kohdalta, mutta pian se alkaa tökkiä. Ei sitä sittenkään ole universumin valovoimaisin henkilö, ei vaikka mistä vinkkelistä katsoisi. Mutta yritetään. Edellisillä kerroilla taisin jaaritella  eniten keittiöön liittyvistä asioista, joten pysyn nyt sieltä kokonaan pois ja koitan valita mahdollisimman randomeita detaljeja.

1. Olen juuri nyt lievässä pikkujoulujännityksessä, sillä työpaikan vuotuinen tonttujuhla lähestyy. Ensi lauantaina on tunnelma korkealla ja tiptap-meno hillitön. Toivottavasti sillä tavalla sopivan hillitön, ei siten, että myöhemmin maksetaan laskuja.
2. Aloitin eilen tuttavuudenteon maantiepyörän penkin kanssa ja vietin elämäni pisimmän puolituntisen trainerilla. Miten voikaan 30 minuuttia kestää niin kauan? Katsoin tv-sarjaakin siinä samalla ja ikinä jakso ei ole ollut niin turkasen pitkä! Nyt selänpää neuvoo pitämään välipäivän, mutta sitä ei pitäisi totella, sillä toukokuussa se kiittää, kun oikeasti ajamaan päästessä persus on jo tottunut penkkiin. 
3. Kävin tällä viikolla ensimmäistä kertaa elämässäni silmälääkärillä. Silmiini laitettiin paria laatua tippoja ja olinpa hämmentynyt. Oli puolipilvinen päivä ja kotimatkalla (onneksi minulla oli designated driver) näytti kuin jokaisen auton nokalla olisi ollut kaksi pikku aurinkoa tai ainakin pitkät päällä. Iltaa kohden pupillit pienenivät merkillisen eri tahtiin.
4. Olen ihan Solsidan-hypessä. En ollut aikaisemmin kiinnittänyt huomiota tähän ruotsalaiseen tv-sarjaan, mutta nyt olen katsonut sen Kammenpyörittäjän kanssa pikavauhtia alusta tähän astiseen loppuun. Se on aivan mainio ja olen oppinut monta hyödyllistä ruotsin kielen sanaa, kuten bajsa, kissa ja blöja. Suosittelen sarjaa, mikäli olette siltä vielä välttyneet.
5. Pidän siitä, että valoisuus lisääntyy. Nyt sen oikeasti jo huomaa. En varsinaisesti ole kyllästynyt talveen tai lumeen, mutta valoa kaipaan, ainakin jos pupillini ovat normiasetuksilla. Valokuvaamiseenkin valo tuo taas kaivattuja mahdollisuuksia ja vaihtelua.
6. Läpäisin vaativan Eläkeläiset-kokeen ja pääsen huhtikuussa kahdelle bändin Saksan-keikoista. Olimme aluksi miettineet Tsekin keikkoja, mutta Saksa, pretzelit, Mosel ja Trier veivät voiton. 
7. Nyt törmäsin seinään, en keksi enää yhtään asiaa.
8. Kiitän uudelleen saamastani haasteesta, sillä kiitosta ei voi sanoa koskaan liikaa. Tai ehkä, jos vielä kauan jatkaisin, se menisi liiallisuuksiin.

Pitää olla substanssia!

Sain Kärähtäneet-blogin Heidiltä tunnustuksen, jonka nimi on A Blog with Substance. Kiitos, Heidi! Minä tykkään kovasti siitä, että blogeissa on substanssia. Mielellään paljon! Tästä voi päätellä, että vaikka j-sana on nyt pannassa, on substanssi pinnassa. Omalla suosikkilistallani on vain blogeja, jonka jokaisen postauksen luen ja jokaiselta odotan innolla uutta postausta. Pidän niiden sisällöstä. Ja mitä enemmän opin bloggaajia tuntemaan, sitä enemmän pidän ihmisistä blogien takana. Tulee lihaa luiden ympärille, mikä vertaus sopii ruokablogeihin vallan mainiosti. On aina riemastuttavaa löytää uusi blogi, jonka sisällöstä innostun, se on kuin yksi uusi pala tähän valtavaan blogien palapeliin. Joku on kauniin sinistä taivasta, toinen on palanen, johon sattuu kukkaketoa, kolmannessa on juurevat, maanläheiset sävyt. Campasimpukka voi olla se kohta, jossa näkyy katulamppu tai sähköjohto. Yhdessä niistä tulee kiinnostava kuva. 

Olen viskonut erilaisia haasteita ja tunnustuksia viime aikoina paljon eri suuntiin, joten tällä kertaa kerron vain, että pidän jokaista suosikkilistallani olevaa blogia sellaisena, jossa on sisältöä! Jos sieltä joku tahtoo tarttua tähän tunnustukseen ja jakaa eteenpäin, be my guest.

Tunnustukseen kuuluu osa, jossa kerrotaan itsestään kahdeksan asiaa. Itseriittoinen ihminen ajattelee tietysti ensin, etteihän tuo riitä alkuunkaan, mutta kuutosen kohdalla yleensä jo alkaa tuntua siltä, että kuka kumma tätä jaksaa lukea! Mutta kokeillaan:

1. Olen tuore kirkasvalolampun omistaja ja tykkään keittiömme pikkuauringosta kovasti. Mahdollisen hyödyn näemme tulevaisuudessa.
2. Olen vähän peloissani, kuinka minun käy sunnuntaina, kun tartun tryffeli-pastahaasteeseen. 
3. Tein toissailtana kepposen pienille halloween-kiertäjille. Näin ikkunasta heidän tulevan ja avasin oven isolla pöö-huudolla. Reppanat hyppäsivät metrin taaksepäin. Onneksi löysin pienet keksipaketit heille. Kun kysyin, mikä heidän kepposensa olisi ollut, he sanoivat pienillä äänillä: "En mie tiiä". Heillä oli vielä työn alla se, että uhkauksessakin tulee olla substanssia.
4. Ensi tiistaina matkustan junalla ensimmäistä kertaa vuosiin, pikkulapsimaisesti minua vähän jänskättää. Myös matkan syy jännittää, mutta sitä kieltäydyn vielä ajattelemasta enempää. 
5. Jo kohdassa viisi tuntuu, etten keksi mitään.
6. Sain tänään kaupasta ostettua kaikki mitä pitikin ja vähän päälle, se on harvinaista.
7. Minulla on missio: Pitää ostaa talvikengät. Ties monetta vuotta. Ehkä päädyn kitkojen sijaan nastoihin.
8. Olen täpinöissäni, keittokirjakokoelmani uusi tulokas saapui viimein, pääsen yövuoron hiljaisina tunteina selaamaan sauvajyväsen suosittelemaa Hugh Fearnley-Whittingstallin River Cottage Everyday-kirjaa!

To-do-listani

kuvan makkarat eivät liity seuraavaan artikkeliin ja niiden nimet on muutettu intimiteettisuojan vuoksi

Sain hauskan haasteen Soppaa ja silmukoita-blogin Marjalta ja nyt kun kotiinpaluupölyt on pesty pois, on hyvä aika miettiä, mitä  oikein tahtoisinkaan tehdä. Marja, kiitos että annoit minulle tämän haasteen!

Haasteen ohjeet ovat mukavan simppelit:

1. Kiitä haasteen antajaa
2. Jaa haaste eteenpäin , vaikka 4:lle
3. Ilmoita näille haasteista
4. Kerro oma kahdeksan kohdan to do-listasi

Minun to-do-listani (tunnetaan myös keittiöpeikko-luettelona) on  elävä organismi, jossa velloo erilaisia juttuja. Muutama kestoaikomus minulla kyllä on, sellainen johon en vielä ole uskaltanut tarttua. 

1. Tahtoisin maistaa ja käyttää oikeaa tryffeliä ruoassa. Minulla on sitä jemmassa, mutten ole vielä uskaltanut kokeilla.
2. Tekisin mielelläni espanjalaisia makeisia, joiden nimi on Carbón Dulce. En ole vielä onnistunut löytämään mustaa karamelliväriä kaupoista, mutta tätä jänskän näköistä namia vielä kokeilen.
3. Tahdon kokata jäniksen, kun vaan saan sellaisen käsiini. Samaan aikaan pelkään, että saan jäniksen käsiini, sillä silloin se olisi kokattava. Italiassa näin paljon jonkunlaisia jäniseläimiä kaupoissa, olivat isompia kuin kanit. Ne olivat kovin lohduttoman näköisiä nahattomina ja silmänkuopat tyhjinä. Jos sinne vähän pohjoisempaan talouteen suuri valkoinen metsästäjä saa jäniksiä paljon saaliikseen, päässemme toimitussopimukseen?
4. Croissantit! Niitä minun on jo kaksi Ranska-teemakautta pitänyt tehdä. Ja miksen ole tehnyt? Siksi, kun minulla ei ole sopivaa pöytää. Juu, uskokaa tai älkää, tekisin niin mielelläni croissanteja, ohjekin on katsottuna, muttei ole oikeanlaista teräskantista, pyöristettylaitaista työtasoa. Suomeksi: tekosyy, en ole vaan saanut aikaiseksi, kai siihen kaulimiseen pitäisi pöytä kuin pöytä kelvata.
5. Suklaakohokas. Tein mansikkakohokasta viime kesänä, mutta suklaaversio on vielä tekemättä. 
6. Cannolit ovat vielä kokeilematta, vaikka nimien kanssa jo sekoilin kevään Italia-viikoilla. Nyt minulla on muotitkin hommattuna, joten ainoastaan uskalluksen puute estää minua kokeilematta näitä Tony Sopranon lempparileivonnaisia.
7. Viininlehtikääryleet. Olen syönyt niitä niin Turkissa kuin Kreikassakin, kummassakin ehdottomana kansallisena aarteena ja erikoisuutena ja varmasti niitä tehdään muissakin maissa yhtä autenttisena herkkuna. Suomessa syön niitä silloin tällöin tölkkitavarana. Nyt meillä on omia viiniköynnöksiäkin, joista lehtiä saisi. Ehkä ensi vuonna tohdin riipiä lehtiä, mikäli kasvit selviävät talvesta. Onneksi viinilehtiä saa ostaakin ja sellainen paketti minulla on ollut kaapissa jo jonkun aikaa. Kokkien ja pottien Hannele antaa hyvät neuvot viininlehtikääryleiden valmistamiseen.
8. Aion valmistaa maapähkinävoikanaa. Ystäväni sauvajyvänen teki siitä postauksen vuosi sitten ja etenkin sen jälkeen, kun sain viimein tuhottua elämäni ensimmäisen maapähkinävoipurkin, olen haaveillut seuraavan korkkaamisesta.

Jatkolähetän tämän mukavan haasteen monivuotiselle nettituttavalleni, Silmäilijälle ja hyvälle ystävälleni, sauvajyväselle. Tiedän, että sauvajyvänen on todella kiireinen, mutta tahtoisin niin mielelläni tietää, mitä hän EI ole vielä kokeillut, sillä yleensä hän on kyllä kokeillut ihan kaikkea! Kolmanneksi tämä haaste lähtee luimupupulle, sillä sielläkin keittiössä on ilmiselvästi tehty niin paljon, että uteliaana tahtoisin tietää, mitä vielä on tekemättä!

Jos joku olisi unohtanut, niin muistutan, että Seinäjoelle kannattaa tänä viikonloppuna mennä. Viimeistään nyt on syttymäisillään uusi kirkas kokkaustähti, kun Sara LaFountain kokkaa Lakeuksien keittiöihmeen, Nannan kanssa. Nanna, ole varovainen veitsien kanssa, kokkaa täysillä! Onnea matkaan!

Ihan loppuun kuva Gaiolesta, Italiasta, jossa on keksitty edullinen ratkaisu maailman sotien lopettamiseen. En tajua, miksen älynnyt ostaa, kyllä minulta olisi 8 euroa liiennyt. Joskus sitä pitäisi tajuta tarttua hetkeen, tiiättehän, carpe diem!

 

Mukavia blogeja

Kirjeitä keittiöstä-blogin pinea antoi minulle haasteen, kiitos siitä! Tarkoitus on tuoda esille mukavia blogeja, jotka eivät keiku rekisteröityneiden lukijoiden määrällään niiden suosituimpien joukossa. Olen ymmärtänyt, että monilla blogeilla on tuhansiakin lukijoita rekisteröityneenä ja sitten on niitä, joilla on vähän vähemmän. Nyt on siis tarkoitus vinkata viiteen mielestäni mukavaan blogiin, joilla on etusivulla nähtävissä alle 200  lukijaa.

Vatsasekaisin Kilinkolin on ihastuttava blogi täynnä oivaltavia kuvia ja kiinnostavia ruokaohjeita.

sauvajyvänen, tuo ystäväni pitämä tietopankki, johon voi postaus postaukselta enemmän tukeutua, kun puhutaan perinteistä ja itsetekemisestä.

Ruokailmiö on blogi jota olen lukenut ihan sen alusta asti. Olen mieltynyt sen valoisaan ilmeeseen ja samankaltaiseen ajatteluun ruoasta.

Ankerias Vipunen tuo herrasmies keittiössä! Viime kesänä löysin hänen blogiinsa eräiden madeleinejen perässä ja siitä asti olen ollut blogivieras tiuhaan.

Hiidenuhman keittiössä on niinikään monipuolinen blogi, josta hakemalla saan usein apua, kun yritän uskaltaa astua oman mukavuusalueeni ulkopuolelle.

 

Tässä teille siis tämmöinen haaste, laittakaa "vahinko kiertämään" jos siltä tuntuu:)

vanhat tanssin pyörteissä eilen illalla, äidin kyyneleet jo pyyhitty

Tunnustus numero 2

Minua lykästi toiseen kertaan lyhyen ajan sisälle, sain Campasimpukan toisen tunnuksen. Sen antoi ystäväni sauvajyvänen, joka on luottoihmiseni, kun tarvitaan neuvoja perinne-ja riistaruokiin tai kasvimaa-asioissa. Hän on neuvonut minua puhelimitse matkustaessaan lomanviettoon ja kertonut useampaan kertaan, miten mistäkin minulle vieraasta raaka-aineesta selvitään, kun blondiini Campasimpukan keittiössä ei taaskaan muista! Eikä vähin syy arvostukseeni ole sekään, että hänen kanssaan pääsee Helsingissä syömään kiinnostaviin paikkoihin ja löytää jänniin ruokakauppoihin, sitä maalainen osaa arvostaa. Olen nyt oikein nopea ja vastaan tunnustukseen samantien.

1. Koska aloitit blogin? Aloitin blogin yhdessä Kammenpyörittäjän kanssa toukokuussa 2011.

   

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä se käsittelee? Campasimpukka on ruokablogi, joka ottaa vaikutteita eri maista sen mukaan, missä milloinkin ajetaan ammattipyöräilykisoja. Keväästä syksyyn on kiireistä, eri maita tulee keittiöömme tiuhaan tahtiin, mutta talven aikana on hiljaisempaa. Väliaikana bloggaamme muuten vain erilaisia ruokajuttuja, matkailujuttuja ja muuta mieleen juolahtavaa. Nyt on  myös alkamassa toinen kautemme harrastemielessä kasvihuoneviljelijöinä, joten sekin ehkä antaa jutunjuurta.

3. Mikä tekee blogistasi erilaisen muihin blogeihin nähden? Ketjunpyöritys ja teemamaat saattavat antaa vähän lisämaustetta ruokablogille, toivon ainakin niin.

4. Mikä sai sinut aloittamaan kirjoittamisen? Olemme katsoneet ammattipyöräilyä niin kauan, kuin sitä on Suomessa televisiossa näytetty. Toissakesänä saimme idean, että seuraavana vuonna sitten kokkaamme sen maan ruokia, missä kulloinkin ajetaan isoja kisoja ja ehkäpä teemme siitä oman ruokakirjankin valokuvaohjelmalla. Talven aikana idea jalostui blogiksi, joiden maailmaan muutenkin olin juuri sukeltanut. Emmin pitkään ja etenkin epäilin sitä, etten jaksaisi ja lannistuisin, sillä aikomus oli kokata joka päivä kolmen viikon ajan keväällä Italiaa, kesällä Ranskaa ja syksyllä Espanjaa.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi? En erityisesti halua tällä erää muuttaa blogia, mutta kuvauksessa on vielä opittavaa niin paljon, etten tiedäkään kuinka paljon. 

Olen miettinyt muutaman kerran sitä, miksi niin kovasti olen innostunut blogeista, ei vain omastani, vaan ylipäätään ruokablogeista. Olen löytänyt niistä melkoisen määrän mahtavia ihmisiä. Joihinkin olen tutustunut aivan persoonakohtaisestikin. Yksi varhaisimpia muistojani tällä saralla on Kokit ja potit-blogi, jonka innovatiivisen ja valloittavan Hannelen olen myös tavannut viime kesäisellä Oulun blogimiitillä. Niinpä annan tunnustukseni Hannelelle. Hänelle seuraava kuvakin.

Tunnustus

Sain ensimmäisen tunnustukseni Hiidenuhman blogista, hän on vanhimpia ystäviäni aina opiskeluajoilta asti! Kiitos! Koska olen ihan noviisi näissä asioissa enkä tunne toisten bloggaajien tapoja, en tähän hätään laita tunnustusta eteenpäin. Suosittelen kuitenkin lämpimästi Campasimpukan sivupalkissa olevia minulle tuttuja blogeja. Jokainen niistä on erilainen, jokainen riemastuttaa omalla tavallaan. Joitakin ihmisiä blogien takana olen tavannut ja jopa minun kaltaiseni erakko ja yksinviihtyjä voi sanoa täydellä sydämellä, että ruokabloggaajien joukossa ei taida muita ollakaan kuin loistotyyppejä!

Minun vastaukseni Hiidenuhmalta saamaani tunnustukseen:

1. Lempiväri:  ruusunpunainen
2.  Lempieläin: puukiipijä
3. Lempinumero: 4
4. Paras alkoholiton juoma: koivumahla
5. Facebook tai Twitter:  ei kumpikaan, olen vastarannankiiski
6. Intohimosi: ruoka, sen tekeminen, syöminen, ajatteleminen, suunnittelu ja siitä haaveilu
7. Lahjojen antaminen vai saaminen: antaminen, olen kai siinä mielessä aikuistunut:)
8. Mieleisin kuvio tai muoto: soikulapuikula, sen onnistuu aina saamaan aikaan, vaikka ympyräänkin pyrkisi.
9. Paras päivä viikossa: lauantai
10. Lempikukka: kielo

Kiireisen päivän illassa minulla lienee aikaa kurkkia, kuinka Australiassa on pyöräilty, mutta kokkauspuolella ei taida aika antaa myöten aussikokeiluihin. Toivon mukaan huomenna!