Chipotlella potkaistut burgeripihvit

Tänään oli hyvä päivä hemmotella nuorisoa ja tehdä heille kotoisia hampurilaisia. Leivoin aamulla Jonnan postauksen mukaisia hampurilaissämpylöitä, joita tein jo kerran aikaisemminkin. Nyt tein taikinan kaksinkertaisena ja nostatin taikinaa rauhassa sekä kulhossa, että pellillä sämpylöinä. Onnistuivat taas mitä mainioimmin. Enpä muuta ohjetta kaipailekaan. 

Halusin tehdä hieman erilaisia pihvejä tällä kertaa ja löysin foodgawkerista chipotle chicken burger-ohjeen Simone's Kitchen-nimisestä blogista. Niissä oli sattumalta käytetty täytteenä myös guacamolea, jota meillä jäi eiliseltä tortilla-aterialta. Niinpä sillekin tuli jatkokäyttöä sopivasti. Hieman muunsin pihvitaikinaohjetta, esimerkiksi pankomurut olivat lopussa, joten jätin pinnan rapeuttavan kuorrutteen pois. Chipotlea minulla oli puolikas purkillinen pakastimessa eräältä aikaisemmalta kokkaukselta, nyt se tuli käytettyä pois. 

Chipotlella maustetut purilaispihvit (10 kpl)

• 1 kg broilerin rintafileitä
• 0,5 purkkia chipotlepaprikoita
• 2 kevätsipulia
• suolaa ja pippuria
• 1 tl pimentonia
• 1 kananmuna
• 2 valkosipulinkynttä (jätin pois)
• 2 rkl vehnäjauhoja (unohdin)
• 1 tl jauhettua inkivääriä (en halunnut laittaa)
• pankomuruja (ei ollut)
• voita ja oliiivöljyä paistamiseen

Laitoin food processoriin (en muista miksi sitä sanotaan suomeksi, kun vaivauskulholla varustettu on minusta yleiskone) isoimman leikkuuterän ja broilerinfileen sen kulhoon. Käytin pulsella muutamia kertoja kunnes liha oli karkeaa silppua. Lisäsin muut aineet, sipulin, chipotlen, kananmunan ja mausteet. Jauhot unohdin kokonaan. Pyöritin terää hetkisen, noin puoli minuuttia kunnes ainekset olivat sekoittuneet, muttei taikinasta tullut liian hienojakoista. Otin pienen nokareen ja paistoin sen. Koepalassa oli jo mausteita sopivasti. Muotoilin taikinasta öljyisin käsin aiemmin leipomieni sämpylöiden kokoisia pihvejä. Jätin ne noin tunniksi kylmään asettumaan ja ruoka-ajan ollessa käsillä paistoin pihvit voin ja oliiviöljyn seoksessa pannulla kypsiksi. 

Kukin sommitteli mieluisiaan burgereita, omassani oli sämpylän pohjan päällä rapeaa salaattia, guacamolea, pihvi, juustoa, tomaattia, suolakurkkua ja kansi. Pihvit olivat mukavan mausteisia ja mehukkaita. Ne kutistuivat hieman pannulla, joten olivat lopulta kuitenkin sämpylöiden halkaisijaa pienempiä. Ei hidastanut menoa!

Yövuoron jälkeen

purkit tuoreella hangella

Lanseeraan uuden tunnisteen: yövuoron jälkeen kuvaamaan semimaanista tilaa, johon pääsen vietettyäni yön töissä. Nyt kun olemme saaneet takaisin oikean yövuoron, tunnen heränneeni uudelleen eloon. Olin muutaman vuoden jonkunlaisessa horroksessa, keskellä yötä loppuvat työvuorot olivat suorastaan perseestä, excuse my French. Nyt on olo taas kuin ihmisellä ikään, kun pääsee aamulla töistä ja seuraava vuoro on vasta illalla myöhään, tai kuten huomenaamuna, vapaat ovat edessä. Minulla on koko päivä aikaa kaikelle hauskalle. Nukkumisellekin pitää varata aikaa, muttei ihan vielä. 

Matkalla kotiin töistä ajoin markettiin, joka ystävällisesti aukeaa arkena jo kahdeksalta. Olin aikeissa ostaa päivällistarvikkeita. Mielin tehdä jotain nyhdettävää. Muistin marketissa, että yhdessä jos toisessa blogissa oli puhuttu minulle tuntemattomasta chipotlesta säilykkeenä. Leikilläni katselin Prisman texmex-hyllyä, että eihän täällä sellaista kuitenkaan ole. Mutta olipas! En ikinä enää niin paljon morkkaa ääskauppoja. 

Talossa soi roskacountry, uuni lämpenee, lihapalat koittavat piiloutua chipotlepurkeilta, mutta ei armoa! Kurkkaan uudelleen Keittiössä, kotona ja puutarhassa-blogiin, tuloksista myöhemmin, paljon myöhemmin.