Näytetään tekstit, joissa on tunniste naanleipä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naanleipä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. lokakuuta 2016

Naan revisited


Paistoin jonkunsorttisia naanleipiä monta monituista vuotta sitten. Niin olivat painuneet mielen perukoille, että piti oikein kaivella, että olenko niitä koskaan edes tehnyt. Vastikään Hannele paistoi naaneja paistinpannulla ja minä heti tuumin, että tuotapa pitää kokeilla. Kun meillä oli viime viikon maanantaina muutenkin intiahkoa ruokaa, niin niille kokeilin Hannelen postaamaa ohjetta.

Naanleivät paistinpannulla

  • 1,5 dl vettä
  • 1 tl kuivahiivaa
  • 4,5-5 dl vehnäjauhoja
  • vajaa tl suolaa
  • 1 dl maustamatonta jogurttia
  • 25 g gheetä sulatettuna

Tarjoillessa

  • suolahippusia
  • sulatettua gheetä
  • nigellansiemeniä
Mittasin veden, hiivan, suolan ja jogurtin yleiskoneen kulhoon ja sekoittelin ne. Annoin seoksen viihtyä itsekseen noin viisi minuuttia. Lisäsin sitten mukaan jauhoja, jätin pikkuisen varalta odottamaan. Lurittelin sulatetun gheen mukaan ja annoin koneen vaivata taikinaa hyvän kymmenen minuuttia ja lisäsin loppupuolella pikkuisen jauhoja. Taikinasta tuli aika tarttuvaista, mutta semmoista sen piti muistaakseni ollakin. Jätin taikinan kohoamaan huoneenlämpöön noin neljäksi tunniksi suihkumyssyllä peitettynä. 

Kun ruoka-aika lähestyi, kaavin taikinan jauhotetulle leivinalustalle ja taputtelin sen pallon muotoon. Leikkasin pallon kuuteen palaan ja taputtelin niitä aika ohkaisiksi pitkulaisiksi lätyiksi, hieman toisestä päästä leveämmiksi. Kuumensin valurautapannun kuumaksi ja paistoin leipiä molemmin puolin noin kolme minuuttia, kunnes niihin alkoi tulla ruskeita pilkkuja. Peittelin valmiit leivät pyyhkeellä ja alkaessamme syömään, levitin niille siveltimellä sulatettua gheetä, ripotin pinnalle hieman suolahiutaleita ja nigellansiemeniä. Niitä sitten huomenissa säikähtää joksikin eläväksi leipäkorissa, mutta koitan muistaa, etteivät ne ole mitään ötököitä, eivät varmasti liikukaan yhtään. Naanleipä sopi hyvin mausteisen chicken tikka masalan kanssa syötäväksi.


maanantai 12. maaliskuuta 2012

Naanleipä

Tiedättehän miten asioilla on tapana ketjuuntua? Jos menee ja katsoo elokuvan Piukat paikat, on melkein pakko katsoa samantien Poikamiesboksi. Ja jos tulee nähneeksi The Queenin, pitää katsoa Kuninkaan puhe myös. Samaan tapaan ruoka-asiat ketjuttuvat. Jos tutustuu johonkin uuteen raaka-aineeseen tai opettelee tekemään jonkun itselleen uuden jutun, alkaa heti haalia siihen jatkoa. Keittelin tässä muutama päivä sitten gheetä, johon ihastuin oikein kunnolla. Arvelin, että sitä voi laittaa fudgeen ja siihen se sopikin oikein hyvin. Toiseksi arvelin, että pitäisi opetella leipomaan naanleipää, sillä gheellä sivelty naanleipä on jotain todella hyvää. Siispä naanleipää leipomaan! 

Garam Masala-blogin naanleipäohje näytti siltä, että siihen kannattaa tarttua. Olin jo eräänä päivänä aloittamassa, mutta taikina vaatii sen verran lepoaikaa, ettei minulle tuolloin ollut siihen aikaa. Vapaapäivänä aloitin naantouhut jo ennen kello kymmentä. Tottelin ohjetta minuksi hämmästyttävän tarkasti, ainoastaan tuplasin ohjeen. Tuplaamattomaan taikinaan tuli:
  • 3 ½ dl vehnäjauhoja
  • 2 tl sokeria (käytin palmusokeria)
  • 1 tl suolaa
  • 3-4 tl sulatettua voita (käytin gheetä)
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 2/3 dl maustamatonta jogurttia
  • 2/3 dl maitoa
Aloitin keräämällä kulhoon vehnäjauhon, sokerin (käytin palmusokeria), suolan ja puolet gheestä. Sekoittelin ainekset hyvin, palmusokerini on tahmeaa mallia, joten se piti hieroa jauhoihin hyvin. Sitten tein jauhoihin kuopan, johon mittasin leivinjauheen ja jogurtin ja annoin seokset hetken seisahtaa. Aloin sitten käsin työstää taikinaa, lisäten maitoa mukaan pikkuhiljaa. Loppupuolella lisäsin vielä loput gheestä. Taikinasta tuli aika sitkasta ja tiivistä, enkä ollut ihan varma, että tällaistako sen pitää olla. Peittelin taikinan kostealla pyyhkeellä ja jätin puoleksitoista tunniksi asettumaan. Tämän ajan kuluttua kääntelin taikinaa vielä vähän, se oli edelleen melkoisen tiivistä, mutta vähän vähemmän tarttuvaa kuin aluksi. Jätin sen uudelleen peiteltynä odottamaan paistoaikaa. 

Kuumensin uunin 250 asteeseen. Jaoin taikinan kahdeksaan osaan (olin siis kaksinkertaistanut ohjeen, tuossa yllä neljä leipäsen ainekset) ja pyöritin ne vähin jauhoin palloiksi. Kaulitsin pallot kolmiota muistuttaviksi soikuloiksi ja asetin ne leivinpaperille uuniritilän päälle (neljä mahtui hyvin kerrallaan, paistoin kahdessa satsissa). Paistoin leipiä noin 8 minuuttia, käänsin ne kerran. Siis päälipuoli alaspäin. Kun leivissä alkoi olla muutamia ruskeita pilkkuja, tulkkasin niiden olevan kypsiä. Peittelin leivät pyyhkeisiin odottamaan toisen erän valmistumista. Voitelin leivät gheellä ja söimme ne samantien. Seuraavalla kerralla kaulin taikinan vähän ohuemmaksi ja suolaakin voisi olla pikkuisen enemmän.