Näytetään tekstit, joissa on tunniste vichyssoise. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vichyssoise. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 14. heinäkuuta 2021

Vichyssoise niin kuin se pitää olla

Kuumaan säähän sopii kylmä keitto. Olen tehnyt purjo-perunakeittoa toisena blogivuonna, mutta silloin jänistin ja tarjoilin sen lämpimänä. Väitän siinä postauksessa, että meillä oli niin nälkä, ettemme muka jaksaneet odottaa keiton viilenemistä. Tekosyy! Nyt tein kuten se pitääkin ja tarjoilin keiton niin viileänä kuin mahdollista. Keitto valmistui jo päivällä ja kotiintulopuuhien aikana sain sen  melko kylmäksi ja kylläpä se maistui illan viiletessä ja auringon painuessa naapurin kuusien taakse. 

Tämä annos riittää hyvin kahdelle pääruoaksi tai neljälle alkukeitoksi. Lisäksi askaroin noin 8 vuotta jälkijunassa purjotuhkaa, sillä purjoista ei keittoon käytetä kuin valkoiset osat ja ostamani purjot olivat yli puolet mitaltaan jo vihreitä. Nykyään purjotuhkaa tai muitakaan vihannestuhkia ei juurikaan enää näy, mutta voihan sitä tulla oikein kunnolla aallonharjan perässäkin. 

Vichyssoise purjotuhkalla

  • 2 töpäkkää purjoa
  • 4 suurehkoa jauhoista perunaa
  • 0,5 l kanalientä
  • 0,5 l vettä
  • suolaa ja pippuria
  • 1 dl kermaa
  • oliiviöljyä
Leikkaa ensin purjoista kannat pois ja trimmaa vihreät osat. Leikkaa valkoiset osat pitkittäin halki ja pese mahdolliset hiekat. Tee sama vihreille osille. Laitan uuni kuumenemaan 220 asteeseen ja asettele vihreät osat mahdollisimman irti toisistaan leivinpaperille pellille ja laita pelti uuniin. Tarkastele mustumisprosessia, tarkoitus on saada purjo mustumaan, mutta ei nyt ihan karrelle kumminkaan. 

Siinä purjon mustuessa uunissa tee keittopohja. Kuori perunat ja leikkaa ne paloiksi, samoin leikkaa purjon valkoiset osat muutamiin paloihin. Kuumenna kattilassa kanaliemi ja vesi ja lisää perunat ja purjot kypsymään. 

Kun uunipurjot alkavat olla tummia, ota pelti tarkasteltavaksi, poimi pois ne, jotka ovat jo kärähdyspisteessä ja palauta uuniin ne, jotka eivät ole vielä niin done. Kun kaikki purjot ovat tummanruskeita, jätä ne pellille jäähtymään. 

Soseuta kattilassa kypsennetyt purjot ja perunat blenderissä kanaliemen kanssa tasaiseksi keitoksi, minulla meni koko liemi, mutta laita sitä osissa, ettei tule liian plitkua. Lisää kerma ja sekoita tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla ja kaada keitto astiaan, joka mahtuu jääkaappiin tai voi laittaa jääpaloilla viilennettyyn veteen. Viilennä keitto kylmäksi. 

Kerää lähes hiiltyneet purjot pussiin ja puristele niitä mahdollisimman pieniksi paloiksi. Tarkoitus olisi saada ihan ohutta pölyä aikaan. Käytä tiheää siivilää, jonka läpi tahkoat purjosilppua tai tee kuten minä. Laitoin silpun Bamixin minileikkuriin ja surruuttelin kunnes tuloksena oli melko hienojakoista tuhkapölyä. Laita tuhka tiiviiseen purkkiin ja annostele sitä vaikka voin päälle tai keiton päälle. Me teimme molemmat. 

Tarjolle asettaessa laita keittoon muutama pieni jääpala, jotka voi sitten nostaa pois, kun ruokailu alkaa, ne tekevät vielä kylmempää keitosta. Minä laitoin hieman purjotuhkaa, oliiviöljyä ja tuoretta persiljaa  koristeeksi. Höyläsin vielä kylmästä voista ohuita kiehkuroita, joille ripotin suolakiteitä ja purjotuhkaa. Leipänä meillä oli Herkkulauantai-leipomon vaalea hapanjuurileipä.


Tour de Francessa oli aivan mahtava etappi. Ehdimme katsoa sen lopun oikein pieteetillä ja kerrankin on helppo muistaa lopputulos. Tadej Pogacar, Jonas Vingegaard ja Richard Carapaz olivat lopun nousussa kolmeen pekkaan ja Carapaz oli melkoinen komeljanttari, esitti väsynyttä eikä vetänyt lainkaan. Minä olin hänelle ihan närkästynyt, sillä epäilin hänen salailevan voimiaan ja tekevän iskun lopussa. Niin hän tekikin, mutta onneksi Tadej ja Jonas kuitenkin pistivät kampoihin ja jättivät hänet lopulta kolmanneksi, sille sijalle, jolla hän oli roikkunutkin monta kilometriä mukamas liian väsyneenä. Tadej Pogacar saavutti sen, mitä hän halusi, voitti etapin Tour de Francessa keltaisessa paidassa ja Jonas Vingegaard Tourin ensikertalaisena on jo näyttänyt, mikä hän on miehiään. Todella jännittävä etapin loppu. Eikä Carapaz pääse suosiooni tämän jälkeen ihan helpolla.

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Lipstikkainen vichyssoise

meidän melkein ainut kirsikkamme ennen kuin joku sen pihisti
Eilen Tour de Francessa oli toinen lepopäivä ja se sopi minullekin mitä parhaiten, sillä piipahdin päiväkirurgisessa operaatiossa. Pääsin jo illalla kotiin ja nyt minulla on lääkärin määräys olla tekemättä paljon mitään neljän viikon ajan. Sehän vain passaa. Ruokaa täytyy sentään tehdä, eikä se olekaan kiellettyjen asioiden listalla. 

Kun menimme Saksaan kesäkuussa, söimme laivalla lipstikkakeittoa, johon ihastuimme kumpikin. Keitto oli selvästi koko buffetin paras ruokalaji. Kammenpyörittäjä kysyi, että osaisimmekohan itse tehdä samanlaista keittoa ja arvelin, että helposti! Ennen reissua alas leikkaamamme lipstikka on pihamme harvoja menestyjiä tälle kesälle. Nyt se on taas yhtä iso, kuin ennen leikkaamista. Niinpä ajattelin, että tämä minun toipilasaikani ensimmäisen päivän ruoka olisi juuri lipstikkakeitto. Etsin foodgawkerista sanoilla lovage soup ja löysinkin keiton, joka oli nimetty lipstikka-vichyssoiseksi. (kirjoitan muuten lipstikan lukemattomilla eri tavoilla väärin, koko ajan pitää korjata). Se kävisi minulle ranskalaisuudesta, toivottavasti käy teillekin. Ohjeen otin kivasta blogista bite by Michelle.

Lipstikkainen vichyssoise kolmelle

  • 3 isonpuoleista perunaa, minulla uusia siiklejä
  • 1 purjon valkoinen osa, noin 15 cm pitkä
  • 1 iso uusi sipuli vihreine varsineen
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 0,5 l lintulientä (ankkaa ja kanaa)
  • 2 rkl voita
  • iso nippu lipstikkaa varsineen päivineen
  • vettä sen verran, että ainekset liemen lisäämisen jälkeen peittyvät hyvin
  • suolaa ja pippuria
  • (loraus ensiapukermaa)
  • 1 rkl turkkilaista jogurttia/annos
  • muutama tippa hyvää oliiviöljyä/annos
Kuorin perunat ja sulatin liemet. Leikkasin purjon ja sipulin ohuiksi viipaleiksi, perunat kuutioiksi ja kuorin valkosipulin kynnet. Otin lipstikkanipusta muutamia isoja lehtiä sivuun ja leikkasin muut varret ja lehdet silpuksi.

Kuullotin voissa hetken aikaa sipulia, purjoa ja valkosipulinkynsiä. Kaadoin ainekset pannulta kattilaan ja lisäsin päälle sulatetut liemet. Kumosin mukaan perunapalat ja sen verran vettä, että ainekset peittyivät kunnolla. Keittelin keittopohjaa sen aikaa, että perunat olivat kypsiä ja lisäsin silputun lipstikan mukaan. Annoin sen kiehua mukana noin 5 minuuttia. 

Otin muutaman kauhallisen lientä kattilasta pois, ettei keitosta tulisi liian laihaa ja kaadoin loput mikserin kannuun. Pyöräytin ainekset tasaiseksi keitoksi. Lisäsin hieman lientä, että koostumus oli sopiva. Leikkasin säästetyt lisptikkalehdet oikein pieneksi silpuksi ja lisäsin ne keittoon. Lisäsin suolaa ja pippuria. Ripsautin suolaa aavistuksen liikaa, joten pyöristin makua pienellä lorauksella kermaa. Tarjoilin keiton syviltä lautasilta  turkkilaisen jogurtin kera.




Tour de Francen 16. etappi ajettiin Carcassonnesta Bagnères-de-Luchoniin ja sillä oli mittaa kärsimykselliset 237,5 km. Mukana oli tuskallisia ylämäkiä ja hurjia laskuja. Sää näytti olevan mitä parhain ajamiseen, vain vähän yli 20 astetta lämmintä, loppunousuja ja laskuja uhkailtiin ukkospilvillä, mutta huonoa säätä ei onneksi tullut. Minua aina kylmäävät nuo hirveät laskuosuudet. Tinkoff Saxon Michael Rogers oli vahvin ja voitti ensimmäisen Tour de Francen etappinsa. Toiseksi sinnitteli Thomas Voeckler, mikä ilahduttaa minua. Kokonaiskilpailun johtajan paikalla jatkaa Vincenzo Nibali. 



torstai 5. heinäkuuta 2012

Vichyssoise


En ihan ymmärrä. Olin käsittänyt, että kokeillessani ohjeita Julia Childin kirjasta Ranskalaisen keittiön salaisuudet, teen varmasti leimallisesti ranskalaisia ruokia. Vichyssoisen  olen aina luullut nyt ainakin olevan yksi ranskalaisen keittiön klassikoita ja ihan varma tapaus. Mutta niin vain Julia sanoo kirjassa, että keitto on amerikkalaista perää, mikä ilmeni myös tuolta wikin linkistä. Miksi se sitten on kirjassa? Toisaalta, onhan se niinkin, että pyörä keksitään vain kerran ja sen jälkeen varioidaan. No, oli niin tai näin, tein tänään peruna-purjokeittoa ja olen riittävän tyytyväinen päivän ranskalaiseen panostukseen. Tein keittoa neljän hengen annoksen ja siihen tuli:
  • 8 isoa perunaa
  • 3 pitkän purjon vaaleat osat
  • 1 l lintulientä, tällä kertaa pakastimesta tuli vastaan yksi rasia kanalientä ja kaksi ankkalientä
  • suolaa
  • pippuria
  • 1 dl kermaa
Kuorin perunat ja leikkasin ne viipaleiksi. Samoin leikkasin purjojen vaaleat osat viipaleiksi. Sulatin liemet ja lisäsin perunat ja purjot kypsymään liemeen. Kun ne olivat kypsiä, käytin ne tehosekoittimessa parin liemikauhallisen kanssa. Kun kaikki perunat ja purjot olivat soseena, lisäsin lientä vähän ja kerman, kuumensin keiton uudelleen ja maistelin suolan ja pippurin kohdalleen. Vichyssoise tarjoillaan usein kylmänä, mutta meillä oli niin nälkä, ettemme jaksaneet odottaa kylmentymistä, vaan söimme keiton lämpimänä rapean leivän ja pehmeän vuohenjuuston kera. Viimeistelin keiton pinnan ruohosipulilla ja muutamalla tipalla hyvää oliiviöljyä. 

Tour  de  Francen viides etappi oli tasamaalle sijoittuva. Lähtö tapahtui eilisestä maalikaupungista Rouenista ja maali sijaitsi Saint-Quentinissa 196,5 km ajon jälkeen. Andre Greipel voitti toisen etapin peräkkäin, kun irtiotto ajettiin kiinni aivan viime metreillä. Pistekilpailun tilanne tasoittui Peter Saganin jouduttua mukaan viime kilometreillä tapahtuneeseen kolarointiin. Fabian Cancellara johtaa edelleen kokonaiskilpailua.