Täytetyt pastakuoret

Tänään meillä on eilisen illan tähdenlentoja, ei ole järkeä tehdä uutta ruokaa. Niinpä käytän toisen jemmakokkauksen tämän päivän postaukseen, että pysyn ruodussa. Tätä ruokaa söimme jo pari viikkoa sitten ja vieläkin mieli hyrisee, niin hyvää se oli, täyttävää tosin. Jaksoin syödä kolme täytettyä pastakuorta tomaatti-mozzrellasalaatin lisäksi. 

Täytetyt pastakuoret jokrapukastikkeella

• 14 suurta simpukankuoren muotoista pastakuorta
• keitinvettä ja runsaasti suolaa
• 1 purkki jokiravun pyrstöjä
• 1 sipuli
• 1 valkosipulinkynsi
• oliiviöjyä
• suolaa ja pippuria
• 3,3  dl kermaa
• loraus konjakkia
• parmesaania
• tilliä
• kirjolohen mätiä

Keitä pasta väljässä vedessä ja nostele kypsät pastakuoret voideltuun vuokaan rinkiin reunoille. 

Silppua sipuli ja valkosipulin kynsi ja kuullota niitä oliiviöljyssä muutama minuutti. Valuta jokiravun pyrstöt. Lisää pannulle kerma ja anna sen sakeutua muutama minuutti. Mausta lorauksella konjakkia, suolalla ja pippurilla. Kaada valutetut ravut pannulle, sekoittele ja kuumenna ne. Maistele onko riittävästi makua. Raasta kastikkeeseen hieman parmesaania. 

Lusikoi sakeaksi kiehunutta kastiketta pastakuoriin ja raasta lisää parmesaania jokaisen päälle.  Laita vuoka uuniin 200 asteeseen noin 30 minuutiksi. 

Kun kastikkeen pinta alkaa kuplia ja kauniisti ruskettua, on ruoka valmista. Koristele pienellä lusikallisella mätiä ja tillillä. 

Minä laitoin vuokaan keskelle nurinpäin pienen espanjalaisen tapasvuoan, se piti patakuoret paikallaan ringissä paistamisen aikana. Kun ruoka oli valmis, nostin varovasti keskusvuoan pois ja laitoin sen tilalle toisen samanlaisen, jossa oli pieni tomaatti-mozzarellalisäkesalaatti. Tämä oli seuraavana päivänä uunissa lämmitettynäkin vielä hyvää. 

Eilen en tosiaan nähnyt Giro d'Italian etappia kuin hieman alusta. Eilisen uutinen oli se, että Simon Yates oli joutunut keskeyttämään kilpailun koronatartunnan vuoksi. Voittajana oli eilen Alex Dowsett ja Joāo Almeida jatkoi pinkissä.

Tänään oli jo yhdeksäs etappi, jossa oli melkoisia mäkiä. Sää oli suureksi osaksi sateinen eikä kovinkaan lämmin. Portugalilainen Ruben Guerreiro taisteli itsensä kahden miehen hatkan voittajaksi ja kokonaiskilpailun johdossa jatkaa hänen maanmiehensä Joāo Almeida. Huomenna maanantaina on ensimmäinen lepopäivä ja CampaKeittiössäkin huilataan. 

Pastamieliteko

Tänään teki mieli pastaa päivälliseksi. Etsiskelin ranskalaisvivahteista pastaohjetta ja otin mallia täältä, vaikka kyllä soveltelinkin jonkun verran. Meillä oli vain kaksi minimaalisen pientä keltaista kesäkurpitsaa, joten lisäsin mukaan muutaman pienen tomaatin ja sipulia. Ravut olivat jokiravun pyrstöjä. Tein samantien sen verran ruokaa, että siitä riittää huomisellekin, sillä silloin olen töissä pitkän päivän. Annos riittää hyvin neljälle tai viidellekin.

Nopea rapupasta

• 500 g pastaa
• pieniä kesäkurpitsoja (4-5 kpl olisi hyvä määrä)
• 2 uudensadon punasipulia
• 6 kirsikkatomaattia
• oliiviöljyä
• 0,5 dl kermaa 
• tuoretta persiljaa, basilikaa ja timjamia
• rasia jokiravun pyrstöjä
• suolaa ja pippuria
• sitruunamehua
• parmesaania

Laitoin pastaveden kiehumaan ja leikkasin kesäkurpitsat, sipulit ja tomaatit ohuiksi viipaleiksi. Kun vesi kiehui, suolasin sen tanakasti ja laitoin 500 g pastaa kiehumaan pakkauksen ohjeen mukaiseksi ajaksi. Kuumensin pannulla oliiviöljyä ja kippasin sinne viipaloidut sipulit, tomaatit ja kesäkurret. Kun ne olivat sopivasti laiskistuneet, kaadoin mukaan hieman kermaa ja kun pasta alkoi olla kypsää, lisäsin pannulle ravut. Maustoin suolalla, pippurilla ja yrteillä, lisäsin vielä sitruunamehua, kun puolikas oli sopivasti käden ulottuvilla. Valutin kypsän pastan ja ja sekoitin sen pannulla kastikkeeseen. Annoksen päälle raastoin paljon parmesaania. Taas oli nälkä, kun lautanen oli nenän alla, mutta tämä helle ja painostava sää vaikutti, emmekä kumpikaan jaksaneet syödä koko annostamme. 

Tour de Francen neljästoista etappi oli mäkiseen maastoon sijoittuva. Pääjoukolla oli jälleen velttoilupäivä, se jäi kärjestä yli 20 minuuttia. Voittajaksi nousi Omar Fraile Astana-tallista ja toiseksi Julian Alaphilippe. Myös Peter Sagan ajoi mainiosti tullen neljänneksi. Etappi päättyi korkealla mäellä olevalle lentokentälle, sielläkin oli RWY12, kuten meilläkin. Pääjoukkokin hajosi lopussa, mutta Geraint Thomas piti kokonaiskilpailun ykköspaikkansa ja Chris Froome jatkaa toisena. 

Kaappientyhjennysvohveleita

Menossa ovat olleet jälleen kaappientyhjennysviikot, olemme ostaneet mahdollisimman vähän ruokaa ja käytämme kaikenlaisia loppuja, pikkupussukoita ja purkinpohjia. Viime sunnuntaina söimme vohveleita, joiden päälle kasasimme herkkuja siihen malliin, ettei olisi arvannut olevan kaapintyhjennysruokaa. 

Juustoiset vohvelit (6 kpl)

• 2,5 dl maitoa
• 1 kananmuna
• 2,5 dl vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1/4 tl ruokasoodaa
• 1/2 tl suolaa
• 2 rkl sulatettua voita
• 0,5 dl raastettua parmesaania, gruyereä tai muuta mieluista juustoa
• hieman voita paistamiseen

Päälliset

• viiriäisenmunia + tryffelisuolaa
• jokiravunpyrstöjä
• muikun mätiä
• punasipulia
• turkkilaista jogurttia
• sitruunamehua
• suolaa ja pippuria

Aloitin tekemällä vohvelitaikinan turpoamaan. Sekoitin kaikki ainekset lukuunottamatta paistamisvoita pienessä kannussa tasaiseksi taikinaksi. Taikinan tekeytyessä keitin viiriäisenmunia ja kuorin ne keittokattilassa, kun ne olivat valmiita. Laskin kattilaan kylmää vettä ja siellä veden alla viiriäisenmunat saa helposti kuorittua ilman, että menee hermot. Halkaisin munat juustolangalla puolikkaiksi. 

Laitoin pieniin astioihin silputtua punasipulia, muikunmädin, hieman jokiravunpyrstöjä ja viimeiseen kuppiin valutettua turkkilaista jogurttia suolalla, pippurilla ja sitruunamehulla maustettuna. Meillä ei ollutkaan yhtään smetanaa, joten korvasin sen tällä paksulla jogurtilla. 

Kuumensin vohveliraudan ja sutikoin paistokoloihin hieman voita. Meidän vohveliraudalla tulee kaksi vohvelia kerrallaan ja lusikoin niille kaksi suurta lusikallista taikinaa. Painoin kannen kiinni ja koitin malttaa odottaa merkkivalon vaihtumista, en koskaan muista kumpi pitää palaa missäkin vaiheessa, punainen ja vihreä valo. Tällä kertaa en laittanut liikaa taikinaa kuin viimeiseen erään, mutta tulva ei ollut kovin paha. Vannon, että siivosin raudan paistamisen ja jäähtymisen jälkeen kunnolla.

Annokseen lusikoimme mieluisia päällisiä, lue: kaikkia. Jaksoimme kumpikin kaksi vohvelia, joten kaksi jäi tähteeksi. Voisin vielä kolmanneksen pienentää taikinaa niin, että siitä tulisi neljä vohvelia yhteensä. Parmesaani maistui mukavasti vohveleissa ja päällisissä nyt ei voinut mitään vikaa ollakaan. Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Pannukakut ja vohvelit-välilehdelle, koska minä voin. 

Rapukakkuja ja wokkinuudeleita

Koitan edelleen käydä kaupassa niin vähän kuin mahdollista ja kaivella sen sijaan jääkaappia ja muita varastojamme päivällisen toivossa. Tällä viikolla söimme aika kivoja rapukakkuja wokattujen nuudeleitten kanssa. Olin siinä luulossa, ettei meillä ole sitä yhtä rasiaa jokiravunpyrstöjä, mutta olihan se siellä sillipurkkien takana piilossa. 

Rapukakut

• 1 rasia kypsiä jokiravunpyrstöjä (noin 150 g)
• 5 cm pätkä kesäkurpitsaa
• 2 keväsipulia 
• 2 rkl majoneesia
• 1 dl korppujauhoja
• 0,5 dl kermaa
• 1 kananmuna
• suolaa ja pippuria
• puolikkaan limen mehu
• pikku turistus srirachaa
• basilikaa (korianteri olisi ollut parempi, mutta sitä ei ollut)
• nokare voita ja loraus oliiviöljyä paistamiseen
• tarjoiluun srirachamajoneesia

Wokkivihannekset ja -nuudeli

• 2 pientä kiekkoa täysjyvänuudelia
• 1 pieni porkkana
• muutama kirsikkatomaatti
• 1 kevätsipuli
• noin kolmasosa keltaisesta, punaisesta ja oranssista paprikasta
• muutama pieni violetti ruusukaali
• 1 rkl kalakastiketta
• 1 rkl limekastiketta
• puolikkaan limen mehu
• 1 tl soijakastiketta
• suolaa ja pippuria
• rypsiöljyä paistamiseen
• korianteria jos sitä olisi
• limelohkoja tarjoiluun

Laitoin kulhoon korppujauhot ja kerman ja jätin seoksen turpoamaan hetkeksi. Sillä välin silppusin sipulin, raastoin kesäkurpitsan ja pilkoin rapuja hieman pienemmäksi silpuksi. Sekoitin ne kaikki turvonneisiin korppujauhoihin. Lisäin mukaan kananmunan, majoneesin, srirachan, limemehun ja mausteet. Sekoitin massan tasaiseksi ja laitoin kylmään asettumaan. 

Viipaloin ohuesti paprikan, porkkanan ja sipulin. Leikkasin tomaatit ja ruusukaalit puolikkaiksi, kaalien kannat leikkasin pois ja irrotin päällimmäiset lehdet, jos ne olivat kuivahtaneita. Laitoin nuudelikiekot kulhoon ja kaadoin päälle niin paljon kiehuvaa vettä, että kiekot peittyivät. 

Kun ruoka-aika lähestyi, nostin liedelle kaksi pannua. Toiselle pannulle laitoin voita ja oliivöljyä kuumenemaan. Taputin kostein käsin rapukakkutaikinan kuudeksi pieneksi kakkuseksi ja laitoin ne paistumaan voin ja öljyn seokseen keskilämmölle. Kun alapuoli oli kauniin paistunut, käänsin kakut ja paistoin toista puolta saman verran. Jätin kakut pienelle lämmölle hautumaan kypsiksi. 

Toisella pannulla kuumensin rypsiöljyä ja kun pannu oli todella kuuma, kumosin sille kaikki vihannekset. Sekoittelin ja paistelin niitä muutaman minuutin. Valutin pehmenneet nuudelit ja kaadoin ne pannulle. Sekoitin taas, maustoin kala- ja limekastikkeilla, soijalla, limemehulla, suolalla ja pippurilla. 

Annokseen nostin ensin lautaselle vihanneksia ja nuudeleita ja siihen päälle pari rapukakkua ja tarjolle muutaman limelohkon ja srirachalla terästettyä majoneesia. Annoksesta jäi pieni työlounas, kolme olisi syönyt tästä ihan hyvin. 

Äkkiä ruokaa, lohta, rapukastiketta ja sahramiriisiä

Tänään piti saada ruoka nopeasti lautaselle, oli sen verran nälkä töiden jälkeen. Poikkesin ostamaan palan lohta kotimatkalla ja aterian muut osat valmistuivat sillä välin, kun riisi kypsyi keittimessä. Tällä kertaa keittimeen meni paellariisiä, se sopi oikein hyvin keittimeenkin. Lisäsin mukaan pikkuisen sahramia ja suolaa. 

Pikainen lohi sahramiriisin kanssa

• 200 g kirjolohta
• nokare voita
• sitruunamehua
• suolaa ja pippuria

Kastike

• 1 punasipuli silppuna
• nokare voita
• 1 rkl vehnäjauhoja
• 1 dl kuivaa valkoviiniä
• 1 dl kermaa
• suolaa ja pippuria
• 50 g jokiravunpyrstöjä
• muutama kapris
• sitruunamehua
• tilliä

Riisi

• 1 dl riisiä, tällä kertaa (puolivahingossa paellariisiä)
• vettä tarpeeksi
• sahramia
• suolaa

Lisäksi

• broccoliinia 8 "oksaa"
• sitruunamehua
• suolaa ja pippuria
• tilkka valkoviiniä

Riisin kypsyessä poistin lohipalasta nahkan, ylimääräiset rasvat ja muutaman ruodon. Leikkasin palan kahteen annospalaan. Ripotin niille suolaa ja pippuria ja puristin päälle sitruunamehua. Kuumensin pannulla voita ja paistoin kalapaloja pari minuuttia puoleltaan ja nostin ne sitten lautaselle peitettyinä odottamaan. 

Lisäsin pannulle hieman vielä voita ja siihen sipulin silputtuna. Parin minuutin kuluttua lisäsin voihin ruokalusikallisen vehnäjauhoja ja sekoitin ne mukaan. Kaadoin päälle viinin ja kerman ja sekoitin tasaiseksi. Kastike sakeni nopeasti ja lisäsin sinne mukaan jokiravut. Maustoin kastikkeen suolaripauksessa, pippurilla, muutamalla kapriksella ja sitruunamehulla. Nostin kalapalat kastikkeeseen lämpenemään. 

Kokosin annoksen lusikoimalla sahramin värjäämää hauskasti puuroutunutta, muttei muussautunutta riisiä lautaselle ja siihen päälle lämmenneen lohipalan ja kunnolla ravuilla mehevöitettyä kastiketta ja muutaman pannulla käytetyn broccoliinin, joita olin maustanut suolalla, pippurilla, sitruunamehulla ja höyryttänyt viinitilkassa. 

Pinaattia ja pastaa #suurikeittokirjahaaste-teemalla

#suurikeittokirjahaaste edistyi eilen pastaruoalla kirjasta Rachel's Favourite Food at Home. Katsoin noin 6-8 vuotta sitten paljon BBC:n silloista ruokaan keskittyvää tv-kanavaa, jolla oli usein Rachel Allenin ohjelmia. Hankin niihin aikoihin useita Rachelin kirjoja, niissä on mukavia ohjeita. Vuonna 2013 tein oma-aloitteista keittokirjahaastetta, jonka yhtenä osana oli yksi Rachelin kirjoista. Nyt tartuin toiseen kirjaan pastaruokaohjeen toiveissa. Onpa se työlästä alkaa etsiä hyllyllisestä kirjoja jotain tiettyä ruokaohjetta, kun on tottunut nettihakuihin. Mutta löysin. Jouduin kyllä hieman soveltamaan raaka-aineiden suhteen, sillä meillä oli päässyt pekoni loppumaan. Ihmettelen sitä, mutta niin tosiaan oli. Käytin pekonin sijaan jokirapuja.

Pastaa pinaatin ja pekonin (ei vaan jokirapujen) kanssa kahdelle

• 250 g isokokoista pastaa (nimeä en muista, sellaista vanhan lämmityspatterin muotoista)
• oliiviöljyä
• pekonia muutama viipaleita (käytin 200 g jokiravun pyrstöjä)
• pari kourallista pinaatinlehtiä
• 1 valkosipulinkynsi viipaleina
• kaksi kevätsipulia silppuna (oma lisäykseni)
• liraus valkoviiniä (oma lisäykseni) 
• parmesaania
• suolaa ja pippuria

Kiehautin vettä kattilassa ja suolaisin veden reippaalla kädellä. Keitin pastaa ohjeen mukaan al denteksi. Samaan aikaan kuullotin valkosipulinkynttä viipaleina ja puolta kevässipulisilpusta hetkisen pannulla oliiviöljyssä. Kun pasta alkoi olla valmista, lisäsin pannulle jokiravut ja tilkan valkoviiniä. Kun viini oli kiehunut olemattomiin, lisäsin pannulle pinaatit ja kääntelin niitä hetkisen. Kaadoin mukaan kypsän pastan, maustoin suolalla ja pippurilla ja raastoin päälle kunnolla parmesania. Jos sitä pekonia olisi ollut, olisin paistanut sitä silppuna rapeaksi rapujen sijaan. Annokseen vielä raastoimme runsaasti lisää parmesaania. Hieman kuivaksi ruoka jäi, kun siinä ei ollut pekonin rasvaa, mutta kyllä me sen lusikoimme. Pinaattia olisi voinut olla paljon enemmänkin, se katoaa kuumetessaan melko olemattomiin, mutta maistuu miellyttävälle. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan #suurikeittokirjahaaste-välilehdelle, jonne kerään kaikki haastepostaukset. 

Ranskalaiset rapukakut

En  käy useinkaan sunnuntaisin kaupassa, jollei ole aivan välttämätöntä. Usein katselen aamusta jo jääkaappia sillä silmällä, että saisiko sieltä päivällisen raavittua kasaan. Useimmiten saa. Nyt minulla oli pieni rasiallinen jokiravun pyrstöjä ja ajattelin tehdä niistä jonkunlaisia rapukakkuja. Löysinkin hyvän ohjeen, jota muuntelin ja lopputuloksen ranskalaisvivahteet tulevan jälleen maustamisesta. Rapuja oli sen verran vähän, että jatkoin taikinaa tonnikalalla.

Rapukakut

• noin 150 g jokiravunpyrstöjä
• 1 pieni purkki tonnikalaa paloina öljyssä
• 1 kananmuna
• 2 rkl kreikkalaista jogurttia
• 2 rkl korppujauhoja
• chilihiutaleita
• tuoreita yrttejä (rosmariini, rakuuna, timjami, ruohosipuli, basilika, persilja, ohuet sipulin varret)
• suolaa ja pippuria
• sitruunamehua
• srirachaa
• oliiviöljyä paistamiseen
• pankomuruja leivittämiseen

Silppusin yrtit ja ravinpyrstöt pieneksi ja sekoitin kaikki taikinan ainekset tasaiseksi massaksi. Kuumensin pannun ja sillä runsaasti oliiviöljyä. Otin öljytyin käsin taikinasta noin golfpallon kokoisia paloja ja taputtelin ne pieniksi kakuiksi, jotka pyörittelin pankomuruissa. Rapukakkuja tuli 7 kappaletta. Paistoin niitä kuumalla pannulla noin 3-4 minuuttia, käänsin ja paistoin toista puolta vielä pari minuuttia. Peittelin kakut metallilautaselle folion alle odottamaan, että yrttiset lyttypotut olivat kypsiä ja rapeita. Kastikkeeksi sekoitin nopean majoneesin, jossa oli hieman srirachaa potkua tuomassa. Rapukakut olivat tosi hyviä, sopivat hyvin kesäisen iltapäivän ateriaksi kotiterassilla syötäväksi. 

Tour de Francessa oli toisen jakson viimeinen päivä. 15. etappi oli täynnä jyrkkiä nousuja ja se oli vaativa ihan kaikille, mutta erityisesti kirimiehille. Huomenna Tour de Francessa on toinen lepopäivä ennen viimeistä kuutta etappia. Bauke Mollema onnistui voittamaan ensimmäisen kerran Tour de Francen etappinsa. Onpa hänellä kiva nimi! Kokonaiskilpailua johtaa Chris Froome edelleen. Kisa jatkuu tiistaina. 

Nopea puolivalmispiirakka

Pizzanpaistosta oli jäänyt vähän rapuja ja eräältä päivälliseltä savustettua lohta, jääkaapissa oli rulla Lidlistä ostamaani lehtitaikinaa. En oikein tiedä onko lehtitaikina oikea sana, vai pitäisikö sanoa voitaikina. Tuskin se voihin on tehty. Puff pastryksi sitä englanniksi sanotaan ja kääre  meni jo roskiin, etten voi siitä tarkistaa, miksi taikinaa puhutellaan.

Pikainen tähdenlentopiirakka

• rulla valmista puff pastrya
• noin 150 g savustettua lohta
• noin 100g jokiravun pyrstöjä
• 1 uusi sipuli varsineen
• 1 keitetty kananmuna
• 1 raaka kananmuna voiteluun

Kuumensin uunin 200 asteeseen. Levitin taikinarullan suoraksi uunipellille leivinpaperin päälle. Asettelin täytteet puolelle taikinasta niin, että reunoille jäi tyhjää noin sentti pari. Alimmaksi laitoin sipulit, sitten savulohden, ravut ja päällimmäksi keitetyn kananmunan viipaleina. Käänsin taikinanlevyn reunan täytteiden päälle ja taittelin reunat yhteen. Voitelin pinnan raa'alla kananmunalla ja pistelin kuoreen reikiä kalapiikillä. Paistoin piirakkaa kiertoilmalla 20 minuuttia. Hyvää tuli, kypsää ja rapeaa! Lisään ohjeen CampaSimpukan ylälaidan Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään jämäruokaohjeita ja jatkojalostusideoita. 

Tosi nopea rapupasta

Tämän tapaista ruokaa meillä on toisinaan, kun pitää nopeasti saada lautanen nenän alle, tai toisaalta haluamme syödä jotain helppoa. Tällä kertaa helppoudentoive johtuu hammasoperaatiosta ja siitä, ettei mitään karkeaa ja hankalaa saa olla aterialla nyt pariin päivään. Pisin aika tässä ateriassa kului siihen, että vesi pastakattilassa kiehui. Ainekset löytyivät jääkaapista, vähän sitä ja vähän tätä viikonlopun kokkailuista jäänyttä.

Jokirapupasta kahdelle + työlounasannos

• 250 g artesaanipastaa
• runsaasti suolaa pastan keitinveteen
• oliiviöljyä
• 2 kevätsipulia
• 1 punainen chili
• kourallinen kirsikkatomaatteja
• pätkä kesäkurpitsaa
• 2 dl kermaa
• loraus konjakkia
• suolaa ja pippuria
• basilikaa
• palanen parmesania

Laita pastavesi kiehumaan ja suolaa vesi reilulla kädellä. Keitä pasta pakkauksen mukainen aika. Minun pakkauksessani luki vain, että keitä sopiva aika. Huuhtele ja valuta jokiravun pyrstöt ja jätä ne siivilään valumaan. Leikkaa kesäkurpitsa, sipuli, chili ja tomaatit suikaleisiin tai millaisiin paloihin nyt haluatkaan. Kuullota niitä pannulla oliiviöljyssä muutama minuutti. Lisää pannulle kerma ja loraus konjakkia. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna kerman kiehua hieman kasaan, varo kuitenkaan kuivattamasta sitä liikaa. Kun pasta on kypsää, kaada se siivilään odottamaan. Lisää jokiravut pannulle ja sekoita kastikkeeseen. Yhdistä pasta pannulle kastikkeeseen, sekoita ja tarkista maku. Lisää vielä pippuria ja suolaa, jos siltä tuntuu ja ripota annoksen päälle basilikaa ja parmesania. 

Risotto kolmelle

Viikonloppuna söimme alkuruoaksi risottoa, johon hyödynsin edellisillan lohiaterian loppuja. Käyttämäni liemi oli tummanpuoleista, joten risottoon tuli hieman synkkä värisävy, mutta maku oli mitä parhain. 

Risotto kolmelle alkuruokakoossa

• 100 g risottoriisiä
• oliiviöljyä
• puolikas punasipuli
• 1 dl kuivaa valkoviiniä
• 0,5 litraa lientä + vettä lisäksi
• sahramihippuja
• suolaa ja pippuria
• 30 g voita
• pieni pala parmesaania raastettuna
• 100 g jokiravun pyrstöjä
• muutama pala edellisillan sous vide-kypsennettyä lohta
• persiljaa

Sulatin liemikalikan pienessä kasarissa ja lisäsin sinne sahramihiput.  Otin lähettyville vettä kannussa siltä varalta, ettei liemi riittäisi. Otin jokiravun liemestään siivilään valumaan ja lohipalat valmiiksi lautaselle. Silppusin sipulin oikein pieneksi ja lorautin paksupohjaiseen kattilaan oliiviöljyä. Kun öljy oli kuumaa, laitoin sipulit kypsymään öljyyn. Sekoittelin koko ajan. 

Hetken kuluttua lisäsin riisit kattilaan ja kuullotin niitä muutaman minuutin koko ajan sekoitellen, pitää olla varovainen, ettei riisi pala. Seuraavaksi kaadoin mukaan valkoviinin ja jälleen sekoittelin, kunnes viini oli lähes kokonaan imeytynyt ja haihtunut pois. Sen jälkeen aloin lisätä kuumaa lientä kauhallinen kerrallaan, sekoitin koko ajan. Aina kun liemi oli imeytynyt melkein kokonaan riisiin, lisäsin uuden kauhallisen. 

Noin 20-25 minuutissa riisi oli lähes kypsää, maistelin sitä aika ajoin riisinjyvä kerrallaan. Riisin pitää olla vielä napakkaa, muttei saa olla kovaa sisältä. Riisin kypsyessä käytin kalapaloja pannulla. Kun riisi oli juuri ja juuri kypsää, lisäsin mukaan voin ja raastoin juuston joukkoon. Sekoitin taas ja lisäsin kattilaan ravut. Maistelin ja laitoin vielä suolaa ja pippuria. Annokseen laitoin risottokeon päälle palan lämmitettyä lohta. 

Risotto oli kyllä hyvin maukasta, riisi juuri sopivan kypsää. Ainostaan synkähkö väri jäi hieman harmittamaan. Tästä määrästä söimme kolmella hengellä alkuruokana juuri tarpeeksi risottoa. 

Melko tummaa lientä

Säästäväisen lohikeitto

Erään päivän savulohiaterialta jäi pieni pala kalaa ja tunnollisena laitoin sen jääkaappiin odottamaan hyvää tähdenlentoideaa. Nyt ei mikään piirakka innostunut, eikä kalaa ollut tarpeeksi oikein juuri mihinkään. Kahden hengen thaityyliseen keittoon arvelin kalan riittävän kuitenkin hyvin ja sellaista meillä oli sunnuntaina.

Thaityylinen kalakeitto

• 1 pieni nippu nuudeleita (sellaisia suoria spagetin näköisiä täysjyvänuudeleita, ties minkämaalaisia)
• noin 100 g lämminsavulohta
• noin 50 g jokiravun pyrstöjä
• pieni pala fenkolia (noin kolmannes keskikokoisesta möllykästä)
• pieni pala tuoretta inkivääriä
• muutama pieni tomaatti
• 1 porkkana
• vettä
• puolikas säilykepurkki kookosmaitoa (sellainen hernaripurkin kokoinen)
• 1 tl osterikastiketta
• 1 tl sitruunakastiketta (jotain aasialaista, en muista mitä varten ostettu)
• 1 rkl vihreää currytahnaa
• loraus oliiviöljyä
• 3 laihaa kevätsipulia (niiden kunnossa olevat kohdat)
• puolikas punaista chiliä, ei kovin kuumottavaa
• muutama oksa tuoretta fenkoliyrttiä ja korianteria
• suolaa ja pippuria
• 1 limetti (puolikkaan mehu keittopohjaan ja toinen puolikas lohkoina tarjoiluun)

Aloitin kiehauttamalla vettä kattilassa ja keittämällä nuudeleita hetkisen vedessä. Otin melkein kypsät nuudelit lautaselle odottamaan. Kuorin porkkanan ja leikkasin sen mandoliinilla oikein ohuiksi kiekoiksi, samoin leikkasin fenkolin viipaleiksi ja tomaatit lohkoiksi. Raastoin kuoritun inkiväärin ja silppusin chilin ja sipulit. Otin jokiravut liemestä valumaan ja pilkoin lohen suupalan kokoisiksi. 

Kuumensin paksupohjaisessa kattilassa öljyn ja lisäsin sinne kuullottumaan porkkanat, fenkolit, inkiväärin, sipulit ja chilit (jätin muutaman chiliviipaleen koristeluun). Hetken kuluttua lisäsin mukaan vettä, currytahnan, sitruunakastikkeen ja osterikastikkeen. Maistelin ja lisäsin hieman suolaa ja pippuria. Lisäsin vielä hieman vettä, niin että sitä oli kaikkiaan noin 3 dl ja ainekset kiehuivat melko vähässä vedessä. Noin viiden minuutin kuluttua lisäsin mukaan kookosmaidon, puolikkaan limetin mehun ja maistelin lisää. Lopuksi nostin sekaan melkein kypsät nuudelit, lohipalat ja ravut. Kuumensin kaikki ja annostelin keittoa kuppeihin. Laitoin pinnalle hieman fenkoliyrttiä, korianteria ja chiliviipaleita, sekä pari limettilohkoa. Olipa lämmittävää keittoa, nenä alkoi vuotaa. Keitossa oli mukava, lievä savuinen vivahde lohesta, muttei liikaa. 

Lisään postauksen CampaSimpukan ylälaidan Tähdenlennot-välilehdelle, jonne kerään kaikki blogin tähderuokapostaukset. 

Täytettyä tuliaista

Näillä alkoi viikonloppu hyvin

Sain tuomisina ystävältäni kauniin keltaisen kesäkurpitsan. Tänään teimme siitä päivällisen. Täytin kesäkurpitsoita myös toukokuussa Giro d'Italian aikaan. Nyt halusimme tehdä selkeästi kaksi erilaista täytettä ja saada niihin paljon makua mukaan. Antin viiden yövuoron putki viimein katkesi ja hänen herättyään lähdimme ruokakauppaan ostoksille mielessämme kaksi erilaista täytettä, lihainen ja kalainen. Tähän ruokaan en etsinyt apua muista blogeista vaan tein niin sanotusti omasta tai asiakkaan nahasta. Toisen puolikkaan täytin merellisesti, toisen lihakkaisesti.

Täytetty kesäkurpitsa kahdella tapaa

• 1 suurenpuoleinen pitkulainen kesäkurpitsa (meillä keltainen)
• liraus oliiviöljyä
• suolaa ja pippuria
• 6 kampasimpukkaa
• 10 kypsää jokiravun pyrstöä liemessä
• nokare voita
• 2 rkl vehnäjauhoa
• 2 dl maitoa
• muskottipähkinää 
• suolaa ja pippuria
• 150 g naudan sisäfilettä, tai muuta mureaa, nopeasti kypsyvää lihaa
• voita ja oliiviöljyä paistamiseen
• suolaa ja pippuria
• 6 kirsikkatomaattia
• 1 punasipuli
• kesäkurpitsan sisustaa
• 1 rk tomaattipyrettä
• chilihiutaleita
• loraus viiniä (meillä roseeta, kun sitä oli lasissa juuri)
• suolaa ja pippuria
• pallo hyvää buffalomozzarella
• tilliä ja persiljaa

Kuumenna uuni 200 asteeseen, kiertoilmalla 180 asteeseen. Leikkaa kesäkurpitsa pitkittäin halki ja koverra pehmeämpi sisus pois, niin että puolikkaista tulee veneen malliset. Säästä sisus. Levitä veneiden pohjalle hieman oliiviöljyä ja ripota suolaa ja pippuria. Paista veneitä pellillä leivinpaperin päällä noin 15-20 minuuttia, kunnes ne ovat pehmenneet hieman, mutta eivät valahda veteliksi. Ota ne jäähtymään. Älä sammuta uunia, laita sen grillivastus päälle. 

Veneiden paistuessa valmistele täytteet. Aloita vihanneshöystöstä, joka tulee pihviveneeseen. Leikkaa tomaatit ja sipuli pieniksi paloiksi, samoin silppua kurpitsan poistettua keskustaa hieman mukaan. Paista tätä vihannesseosta pannulla öljyssä hetkisen aikaa. Lisää mukaan tomaattipyre, viini ja chilihiutaleet. Mausta suolalla ja pippurilla. Keittele kasaan muutamia minuutteja. 

Seuraavaksi (tai siis samaan aikaan vihanneshöystön tekemisen aikana) ota pihvipalanen ja paista se voin ja oliiviöljyn seoksessa kauttaaltaan muutamia minuttteja, se saa jäädä selvästi punaiseksi keskeltä. Kääri palanen folioon odottamaan. 

Paista pannulla voissa suolalla ja pippurilla maustetut kampasimpukat molemmin puolin, varo polttamasta niitä. Kun laitat ne kuumaan voihin, älä heti törki niitä, kun ne ovat sopivasti paistuneet, ne kyllä irtoavat hyvin. Laita simpukat lautaselle odottamaan. Jokiravut ovatkin kypsiä valmiiksi, ota ne liemestä valumaan paperin päälle.

Valmista sitten valkokastike. Sulata kasarissa voi ja lisää mukaan jauhot, paista seosta hetkisen varoen sen ruskistumista. Kaada mukaan hieman maitoa ja vispilöi rivakasti, lisää maitoa ja vispilöi koko ajan. Kastike paksuuntuu nopeasti. Mausta se muskottipähkinällä, suolalla ja pippurilla. 

Asettele toisen kurpitsaveneen pohjalle kampasimpukat sievään riviin ja sommittele jokiravut väleihin. Lusikoi päälle valkokastiketta ja revi puolet mozzarellapallosta pinnalle. 

Toisen veneen pohjalle laita vihanneshöystöä. Leikkaa pihvipala ohuiksi siivuiksi, asettele ne veneeseen peräkkäin hieman mutkalle. Ripottele päälle suolaa ja pippuria ja revi loput mozzarellasta pinnalle. 

Laita veneet uuniin grillivastuksen alle muutamaksi minuutiksi, kunnes valkokastike ja mozzarella ovat saaneet kauniin värin. Ripota kuumien veneiden päälle tuoreita yrttejä, minä laitoin tilliä merellisen päälle ja persiljaa lihaisan päälle. Leikkaa veneet muutamaan annospalaan ja syö heti, kun kieli kestää. Tykkäsimme molemmista, mutta simpukkainen oli vielä lihaista versiota parempi. 

Suupaloina ennen ateriaa kuvaushöslingissä meillä oli pienet pihvipalat, jotka eivät mahtuneet veneeseen, ne gratinoin uunissa samalla kuin veneetkin.

Päivän kimarana meillä oli GT Beefeaterista, kookosvedestä, ranskalaisesta rakuunasta, vadelmista ja tonicista. Ampiaisetkin pitivät siitä, yksi oikein sukelsi sinne päihtymään. Se piti auttaa kuiville.