Liian suuri pastakastike

Kotona kokkaan nykyään useimmiten vain kahdelle. Kun nuoriso ehtii päivälliselle, otan astetta isommat kattilat ja pannut esille. Toisinaan teen ruokaa vielä isommalle porukalle, yleensä työkavereille. Silloin tarvitsen järeimmän kalustoni, suuren haudutuspadan ja kymmenen litran kattilan. Meillä oli eilen työporukan yhdistetty ajankohtaisten asioiden kertauspäivä ja saunailta ja ruokaahan moinen koitos vaati. Paljon ruokaa, sillä ruoan loppuminen kesken olisi aika paha juttu. Minun täytyi tehdä niin ruoka etukäteen mahdollisimman valmiiksi, koska tila jossa vietimme koko päivän ja illan oli keittiönsä suhteen melko vaatimaton. Tästä syystä päädyin valmistamaan pasta bolognesea.

Perjantaiaamuna katselin netistä neuvoja ruokaohjeiden suurentamiseen sen mukaan miten paljon ruokailijoita on. Esimerkiksi HK:n ja Valion sivuilla on kivat laskurit, joihin vain syötetään henkilömäärä ja ohjelma suurentaa neljän hengen annokset tarvittavaan kokoon. Tietysti ohjeen voi myös pienentää aina yhden hengen annokseen asti, vaikka se tuntuukin vähän hassulta enemmän ruokaa laittaneesta, mutta aloittavalle kokkaajalle oikein hyödyllistä, kun kaikki on vielä uutta. 

Sivusto neuvoo myös maustamisessa, sillä mausteita ei voi ohjeen suurentamisessa suoraan vain samalla kaavalla lisätä, vaan täytyy maistella ja lisätä varovasti lisää mausteita, ettei saa esim. tönkkösuolattua tai vaikka liian chilistä ruokaa. Vähän minua kyllä hymyilytti, kun bolognesen ohjeessa mainittiin hauduttamisajaksi neljän hengen annokselle 15-20 minuuttia. Pitäähän sitä nyt ainakin pari tuntia muhittaa ennen kuin jauhelihakastiketta tohtii alkaa bologneseksi kutsua! Minä vannoutuneena crock pot-rouvana viritin patani perjantaina, kun oli tarkoitus syödä lauantaina. Ei tietenkään tarvitse liioitella, mutta vartti! (oikeasti ymmärrän mitä arkiruoka tarkoittaa)

Pastakastiketta ihan kaikille ja vielä ensi viikollekin

• 2 kg naudan jauhelihaa (10 % rasvaa)
• 2 kg tomaattituotteita (paseerattua, murskaa ja pyrettä)
• 8 porkkanaa
• 8 sipulia
• 1 kokonainen valkosipuli
• 1 kesäkurpitsa
• 1 nippu varsiselleriä
• tölkkien huuhteluvettä niin, että padat tulivat täyteen
• suolaa ja pippuria
• oreganoa

Aioin siis tehdä kastikkeen haudutuspadassa, oikeammin kahdessa haudutuspadassa. Näin ollen kasviksia ei tarvinnut ensin kuullottaa, vaan ne saattoi laittaa raakoina pataan. Jauhelihan halusin ruskistaa. Mietin miten saisin molemmissa padoissa samanmakuista kastiketta ja päätin tehdä ensin koko homman suurimpaan kattilaani, sekoittaa ja jakaa sitten patoihin. 

Aloitin kasviksista. Raastoin ensin porkkanat ja siivutin sipulit, kesäkurpitsan (se pääsi mukaan ihan vain sen takia, että minulla oli yksi joutilas kesäkurre, tiedän etteivät kaikki siitä niin perusta, mutta sinne se sulautui joukkoon) ja sellerinvarret. Käytin aikoja sitten ostamaamme Bamixin lisälaitetta, pientä raastin- ja siivutuslaitetta, jonka päälle sauvasekoitin tällätään ja sen moottori tekee työt. Ihan kätevä, mutten ole varma kuinka usein tulen käyttämään. Näin isommilla määrillä se oli kyllä mukava ja tiskin väärti, mutta toisaalta porkkana oli vähän kova pala Bamixille. Valkosipulinkynnet vain kuorin ja litistin veitsen lappeella. 

Keräsin kaikki raastokset ja silpukset kymmenen litran kattilaan ja sekoitin pontevasti. Lisäsin mukaan erissä ruskistetut jauhelihat, joihin olin joka pannulliseen kiertänyt suolaa ja pippuria myllystä näin alkajaisiksi. Sekoitin taas niin hyvin kuin pystyin ja lisäsin mukaan 2 pientä purkkia tomaattipyrettä, sekä noin kilon paseerattua tomaattia ja tomaattimurskaa kumpaakin. Huuhtelin purkit ja kaadoin huuhteluvettä mukaan noin puoli desiä/purkki. Punaviini jäi tästä kastikkeesta nyt pois, mikä oli harmi. Punaviini yhdessä sellerin kanssa tekevät bolognesessa niin paljon!

Kauhoin tämän kastikepohjan kahteen haudutuspataani, suurempaan ja pienempään ja kumpikin tuli aivan täyteen. En maustanut tässä vaiheessa vielä enempää, vaan jätin padat aluksi high-asetuksella töihin pariksi tunniksi. Illempana laitoin  padat low-asetukselle ja sekoitin hieman pohjia myöten. Padat tekivät töitä koko yön ja lauantaiaamuna tutkin tilannetta, kun palasin töistä. 

Kastike oli kummassakin padassa saanut oikeanlaisten tiilenpunaisen värin, ainekset olivat sulautuneet yhteen kuten pitääkin ja tuore oregano viimeisteli tuoksunkin. Tässä vaiheessa minä kyllä ymmärsin, että ruokaa oli liikaa. Päätin ottaa mukaan vain suuremman padan ja annostella pienemmän padan sisällön annoksiin, pakastaa ja viedä työpaikkalounaiksi. Aikomukseni tehdä pastakastiketta 15 hengelle muuntui noin 25 ellei 30 hengen annokseksi.

Minun oli tarkoitus kuljettaa ruoka pois kotoa kuumana, joten otin ensin keraamisen padan pois ulkokuorestaan ja annoin kuoren hetken jäähtyä. Pakkasin sitten padan ulkokuoren suureen paksuilla pyyhkeellä vuorattuun ostoskassiin. Nostin keraamisen padan kuoreensa ja tällä tavoin kuljetin sen paikkaan, jossa viettäisimme päivän. Täytyi varoa lukuisia töyssyjä, joita matkalla oli, sillä pata oli kutakuinkin piripintaan. Perillä laitoin padan heti päälle, ensin high-asetukselle noin tunniksi, että ruoka pysyi riittävän kuumana ja sitten lämpimänäpitoasetukselle siihen asti, että oli aika lounastaa. 

Koska paikassa ei ollut liettä, käytimme irtolevyä ja kotoa viemäämme induktiolevyä, otin mukaan myös kaksi suurta kattilaa, joissa keitimme 1,5 kiloa spagettia. Jekkutyttö oli valmistanut erinomaista salaattia ja paistanut patonkeja.

Laitan tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidan Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki aihepiirin postaukset. 

Hevosbolognese painekattilassa

Painekattila ei enää pelota minua, en vain ole pitkään aikaan tehnyt sillä mitään. Se on kyllä oiva peli, kun aika on kortilla ja vaikkei olisikaan. Muistin eilen, että olin ostanut hevosen jauhelihaa kaksi pakettia ja toinen oli vielä odottamassa nollalaatikossa. Ensimmäisen paketin käytin perjantaina hampurilaispihveihin, niin brutaalia syötävää  meillä oli silloisen hienostelualkupalan jälkeen. 

Bolognese hevosen jauhelihasta

• 500 g hevosen jauhelihaa
• 2 viipaletta paksua englantilaistyyppistä pekonia (pakkauksen loppuunkäyttö)
• 1 sipuli
• 1 porkkana
• muutama kevätsipulin varsi
• erilaisia tomaatteja kotikypsyttämöstä (noin puoli kiloa)
• 1 pieni kesäkurpitsa
• 1 varsisellerin varsi
• oliiviöljyä
• 2 rkl tomaattipyrettä
• 1 tölkki paseerattua tomaattia
• 2 dl punaviiniä
• suolaa ja pippuria
• tuoretta basilikaa, oreganoa ja timjamia
• annoksen päälle parmesania ja tuoretta basilikaa

Pilkoin tomaatit, sipulit, sellerinvarren ja valkosipulit, raastoin porkkanan ja kesäkurpitsan. Kuumensin oliiviöljyä painekattilassa ja kypsensin kasviksia kattilassa muutamia minuutteja. Leikkasin pekonin paloiksi ja paistoin ne pannulla rapeiksi. Lisäsin pekonin painekattilaan. Murustelin jauhelihan kuumalle, pekonirasvaiselle pannulle ja paistelin sitäkin hetkisen. Yhdistin jauhelihamurut painekattilaan. Sekoittelin ja lisäsin mukaan viinin, paseeratun tomaatin ja tomaattipyreen. Kiersin myllystä pippuria ja ripottelin mukaan suolaa. Nostin kastikkeen kiehumaan ja laitoin painekattilan kannen päälle.

Kun paine oli noussut kattilan kannen kahteen valkoiseen merkkiraitaan, pienensin lämpöä kattilan alla kakkoselle (asteikolla 1-9) noin puoleksi tunniksi. Jätin kattilan sitten noin vartiksi laskemaan paineen omia aikojaan ennen kuin avasin kannen. Sekoittelin, maistelin, lisäsin pippuria ja tuoreet yrtit silppuna. Keitin pastaa runsaasti suolatussa vedessä ja annoksen päälle höyläsin melkein läpinäkyviä lastuja parmesania tryffelihöylällä. Tavallisesti teen bolognesen haudutuspadassa ja se vie jopa 12 tuntia. Painekattilassa kastike valmistuu alkuvalmisteluineen tunnissa ja tulos on hyvin samanlainen. Hevosen lihan mausta pidämme kumpikin ja ostan sitä mielelläni jatkossakin.

EDIT: Olen lisännyt CampaSimpukan ylälaitaan Painekattilakokkailua-välilehden, jonne kerään kaikki aihetta liippaavat postaukset.

Muutin minkä päätin - nopea bolognese painekattilassa

Kun viimeksi tein bolognesea uhosin, etten koskaan sanoisi mitään nopeaa pastakastiketta bologneseksi. Kyllä sitä pitää 10 tuntia hauduttaa, ennen kuin saa edes alkaa b-kirjaimella. No se oli silloin se, nyt on nyt ja elän uutta höyrypannuaikakautta, jonka kantava voima on nopeus. Vielä haudutuspatani, tuo Crock-Pot-ystäväiseni ei ole myynnissä tai menossa SPR:lle, mutta kyllä se nyt on vähän lapsipuolen asemaan joutunut. Siellä se pantryssa kerää pölyä on nätisti varastoituna. 

Höyrypannukokeilu nro 3 - bolognese painekattilassa

• 700 g nautajauhelihaa
• 2 pientä keltasipulia silppuna
• 2 pientä punasipulia silppuna
• 2 varsisellerin vartta silppuna
• 2 porkkanaa raasteena
• iso turaus tomaattipyrettä
• iso turaus valkosipulipyrettä
• nippu tuoretta basilikaa
• 0,5 l paseerattua tomaattia + pullonhuuhteluvesi
• 0,3 l viraabelia punaviiniä
• oliiviöljyä kuullottamiseen
• suolaa ja pippuria

Kuullotin sipuleita, porkkanoita ja sellerinvarsia oliiviöljyssä hetkisen ja siirsin ne painekattilaan. Murustelin jauhelihan pannulle ja paistelin sen kypsäksi. Kaadoin muruset kattilaan. (alkuvalmistelutkin voisi tietty tehdä suoraan painekattilan pohjalla, mutta silloin pitäisi aineksia siirrellä väliaikaisesti lautaselle, joten saman verran tulee tiskiä, kun paistaa aineksia ensin pannulla). Lisäsin kattilaan paseeratun tomaatin, tomaatti- ja valkosipulipyreet ja viinin. Ripottelin mukaan suolaa ja pippuria ja basilikan silppuna ja sekoittelin. Sitten kansi päälle ja induktiolevy täysille. Kun painekattilan kannen kaksi merkkiviivaa tulivat näkyviin muutamissa minuuteissa, pienensin lämpöä toiseksi pienimmälle asetukselle ja annoin kastikkeen kiehua 30 minuuttia. Sammutin levyn ja jätin kattilan 10 minuutiksi päästämään painetta omia aikojaan ennen kuin päästin kahvasta varovasti pannulapasin suojatuin käsin loputkin paineet. Aukaisin kannen ja kurkistelin tulosta. 

On vielä vaikea uskoa, että puoli tuntia painekattilassa saa kastikkeen näyttämään ja maistumaan aivan samalta kuin 8-10 tuntia haudutuspadassa! Nopeaa, helppoa, hyvää! Alkuvalmisteluiden (raaka-aineiden kokoaminen ja pilkkominen) kanssa aikaa meni kaikkiaan 50 minuuttia. Kattilaani mahtuisi kaksinkertainen määrä raaka-aineita, jolloin määrällä ruokkisi isomman porukan tai voisi pakastaa osan kastikkeesta kiireisen päivän varalle. Toisaalta painekattilalla ehtii kiireisenäkin päivänä saada nopeasti ruokaa pöytään.

EDIT: Olen lisännyt CampaSimpukan ylälaitaan Painekattilakokkailua-välilehden, jonne kerään kaikki aihetta liippaavat postaukset.

Bolognese

En tiedä miten niin on päässyt käymään, muttei Campasimpukan arkistoista löytynyt minkäänlaista mainintaa Spaghetti tai Pasta Bolognesesta. Erilaisia pastakastikkeita on kyllä keitetty, mutta tällä nimellä kulkevaa perussoosia ei vielä ollut postattuna. Nyt asia korjataan, eikä millään pikakastikkeella, vaan pitkään haudutetulla bolognesella. 

Olen varmaan jo tehnyt selväksi, että haudutuspata, Crock-Pot, on hyvä ystäväni. Se jaksaa tehdä työtä puolestani pyyteettä, se huolehtii keitoksistani ja tarjoaa raaka-aineille turvallisen pesän hautua ja maustua, pysyä mehevinä ja nousta sfääreihin. Näin kävi bolognesenkin kanssa. Vilkuilin ohjeita eri lähteistä ja tein osapuilleen näin:

Bolognese

• 1 kg naudan paistijauhelihaa
• 10 cm pätkä varsiselleriä
• valkosipulin kynsiä maun mukaan (jätin tällä kertaa pois tuoksusyistä)
• 5 kevätsipulia
• 2 porkkanaa
• 10 pientä tomaattia
• pari kunnon turausta tomaattipyrettä
• oliiviöljyä paistamiseen
• 2 dl punaviiniä
• 2 tölkkiä paseerattua tomaattia
• suolaa ja pippuria
• tuoretta oreganoa ja basilikaa

Silppusin sipulit ja varsisellerin, pilkoin tomaatit muutamaan palaan ja raastoin porkkanat hienoksi raasteeksi. Kuullotin ensin sipulia ja varsiselleriä pannulla oliiviöljyssä ja lisäsin mukaan porkkanaraasteen ja tomaattilohkot. Annoin koko setin hieman kypsyä ennen kuin kumosin pannullisen haudutuspataan. Kypsensin jauhelihan kuumalla pannulla murustellen sen melko pieniin muruihin puisella lastalla. Kaadoin jauhelihamurutkin pataan ja lisäsin sinne tomaattimurskan ja punaviinin, tomaattipyreen, kunnon ripauksen suolaa ja pippuria. Sekoittelin kunnolla ja laitoin padan high-asetukselle kuudeksi tunniksi. Tuon kuuden tunnin kuluttua kastike oli jo melko maukasta, lisäsin tuoreita yrttejä ja suolaa. Tässä vaiheessa tomaattimurska vielä erottui ja jauheliha oli vaaleanruskeaa murua. Tässä kohtaa reissuunlähtevä perheenjäsen söi annoksen spagetin kera, eikä ollut kuulema kyynelin kerrottavaa. 

Vaihdoin padan low-asetukselle ja jatkoin hauduttamista, tai patahan sen itse teki, minä menin päiväunille. Iltasella kun pata oli ollut hommissa kaikkiaan 12 tuntia oli padassa paksua, tiilenpunaista kastiketta, jonka tuoksua voisi kuvailla huumaavaksi. Aika tosiaan teki tehtävänsä bolognesen kanssa, enkä koskaan enää yritä tehdä mitään vartin virityksiä ja kutsua sitä bologneseksi. Jäähdytin kastikkeen ja tänään kuumensin sen uudelleen päivällistä varten. Pakastettavaa ei kyllä jäänyt, vaikka niin kuvittelin.

Keitin tänään spagettia reilusti suolatussa vedessä ja kokosin siitä yhdessä bolognesen kanssa mainion annoksen, jonka pinnalle ripottelin muutamia parmesanhippuja. Basilikaa minun piti myös laittaa, ensin unohdin sen, sitten unohdin, että se läkähtyi eilisessä helteessä ja oli saattohoidossa, katsotaan kuinka sen käy.

Liitän tämän postauksen CampaSimpukan ylälaidasta löytyvälle Crock Pot-välilehdelle, jonne kerään kaikki haudutuspata-aiheiset postauksemme. 

Giro d'Italian toinen lepopäivä takana ja tänään oli tiedossa tasamaan etappi meillekin tutuissa maisemissa, Modenasta Salsomaggiore Termeen. Mittaa etapilla oli 173km ja uumoilimme massakiriä. Sunnuntain etapin jälkeen kokonaiskilpailun kärjessä minuutin kaulalla oli BMC:n Cadel Evans, joka ei ehkä mielellään vielä tässä vaiheessa esiintyisi vaaleanpunaisessa, sillä siitä  kiinnipitäminen on vielä aika iso homma.

Viimeisellä kilometrillä nähtiin melkoinen kolari, jonne jäi monta kärkimiestä. Tyler Farrar veti lipat ja siihen samaan kasaan jäi sitten monta kilpakumppania. Siitä täpärästi selvinneet hoitelivat loppukirin ja voittajaksi saatiin tässä kisassa jo kolmannen kerran Nacer Bouhanni, Jussi Veikkasen tallikaveri. Cadel Evans jatkaa huomennakin pinkissä 57 sekunnin turvin. Toisena on vanha takatukka Rigoberto Uran Uran.