Gâteau tatin aux pommes – omenakeikauskakku

Keikauskakusta tulee mieleen 70-luku, ananasrenkaat ja cocktailkirsikat ananasrenkaitten keskellä. Nyt ei ole kyse sellaisesta kakusta vaan kuulema oikeinkin ranskalaisesta omenakakusta. Minä tein siihen pienen lisäyksenkin ranskalaisuutta lisätäkseni. Käytin tilkkasta calvadosta omenoitten hauduttamiseen veden sijasta. Ohjeen otin täältä, muunsin mittoja cupeista mitä suurimmalla tarkkuudella ja laitan ne muuntamani mitat tähän.

Ranskalainen omenakeikauskakku

Kakkuvuoka

• voita 18 cm irtopohjavuoan voiteluun
• sokeria voidellun vuoan "jauhottamiseen"
• palanen foliota varmuusvälineeksi

Omenat ja niiden kypsennykseen tarvittavat aineet

• 5 pientä kotimaista omenaa
• 2 rkl voita
• 6 rkl sokeria (käytin muscovadon ja leivontasokerin seosta)
• 3 rkl calvadosta (ohjeessa 2,5 rkl vettä)
• kanelia

Taikina

• 1,25 dl sokeria
• 2 kananmunaa
• 50 g voita sulatettuna
• 1,25 dl vehnäjauhoja
• 0,5 tl leivinjauhetta
• 1 tl vaniljatahnaa

1. Voitele vuoka huolellisesti ja "jauhota" se sokerilla.
2. Kuori omenat ja leikkaa ne lohkoiksi.
3. Sulata pienessä kattilassa taikinaan tuleva voi ja jätä jäähtymään.
4. Sulata  omeniin tuleva voi pannulla ja lisää mukaan sokeri ja calvados (tai konjakki tai vesi).
5. Sekoittele ja anna kiehua. 
6. Kuumenna uuni 175 asteeseen. 
7. Lisää omenalohkot pannulle ja anna seoksen kiehua muutamia minuutteja, kunnes voi-sokeriseos kiehuu paksuhkoksi kastikkeeksi. 
8. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi, lisää mukaan sula voi ja vehnäjauhot, joihin leivijauhe on sekoitettu, mausta vaniljalla. Sekoita taikina tasaiseksi. (minä tein taikinan eri järjestyksessä kuin lähdeohjeessa, sillä tämä järjestys tuntui minusta toimivammalta ja ymmärrettävämmältä)
9. Kääri valmistellun vuoan ympärille ja pohjalle varalta palanen foliota, jos kävisi niin, että vuoan pohjan ja renkaan välistä karkaisi karamellisoitunutta kastiketta.
10. Lusikoi omenapalat pannulta vuoan pohjalle ja kaavi  mukaan karamellikastike. 
11. Kaavi taikina kulhosta omenien päälle vuokaan. 
12. Paista kakkua noin 30-35 minuuttia. (minun kakkuni oli kypsä juuri 30 minuutin paiston jälkeen)
13. Kokeile kypsyyttä tikulla, kun tikku on pistoksen jälkeen puhdas, on kakku kypsä.
14. Pyöräytä heti terävällä veitsellä kakun ja vuoan reunan välistä. 
15. Anna kakun levätä viisi minuuttia. 
16. Kumoa kakku lautaselle ja irrota rengas varovasti ja sitten vuoan irtopohja.
17. Jos joku omenapalanen ei ole halunnut irrota kakun mukana, ota se lusikalla ja palauta paikalleen. Ei se niin nokonuukaa. 
18. Syö jäätelön kaverina. 

Minulla omenalohkot olivat vähän kerääntyneet vuoan reunoille, kaadoin ilmeisesti taikinan sen verran reippaasti vuokaan ja ihan keskelle. Kannattanee kaataa hieman varovaisemmin ja ensin reunoille ja lopuksi keskelle. Mutta makuun ei vaikuttanut. Ja folio oli todellakin tarpeen, karamellikastiketta oli tihkunut vuoasta ja ilman foliota se olisi ollut uunipellillä ja ilman peltiä se olisi ollut vielä ritilällä ja uunin pohjalla. Kakku maistui aivan taivaallisen hyvältä calvados-tilkan kanssa etenkin, kun söimme sitä jo ennen pääruokaa! Söimme tähdenlentoja parilta aiemmalta päivältä sitten myöhemmin.

Tour de Francen neljästoista etappi oli luonteeltaan hilly, eli mäkinen. Kyllä siinä mäkiäkin oli ihan riittämiin ja pituutta 194 km. Peter Saganin joukkue jätti Sam Bennettin sen verran porukasta, että vihreän paidan metsästys on jälleen Saganin tähtäimessä taas aivan täysillä. Kokonaiskilpailun kärki ei muuttunut, Primoz Roglic jatkaa johtajana. Lopusta tuli taas niin jännittävä. Päivän etapin voittajaksi polki Søren Kragh Andersen. 

Austen-maraton vaatii kakkua!

Minulla on menossa kunnianhimoinen hanke, katsoa kaikki Austen-filmatisoinnit, joita hyllystäni löytyy. Aloitin eilen illalla ja ehdin katsoa kolme elokuvaa, niissä lempisankarittareni Emma, Catherine ja Anne saivat jo unelmiensa miehet. Aloitin lempparifilmatisoinneistani, mutta myöhemmin luvassa on myös vanhempia ja uudempia teoksia, tv-sarjoja ja lopulta myös sivuavia teoksia, joista voi olla montaa mieltä kuuluvatko ne Austen-maratoniin vai eivät. Toisaalta, minähän voin itse päättää mitä minun Austen-maratoniini kuuluu, vaikka Uuno Turhapuroa. Mutta niin en tule päättämään.

Tänä aamuna leivoin täysin omasta tai asiakkaan päästä pieniä omenakakkuja. Minulla oli monen vuoden takaa jemmassa pieniä vahapintaisia paperivuokia ja halusin käyttää ne, samoin keväisestä mustarastaitten ruokkimissessiosta jäi pöydän kulmalle yksi omena, joka näytti pieniä nahistumisen merkkejä. Niinpä, Mansfield Parkin ja Sense and Sensibilityn välissä oli hyvä leipoa kuusi pientä omenakakkua. 

Pienet konjakkiset omenakakut (6 kpl)

Täyte

• 1 omena
• 1 rkl voita
• 2 rkl ruskeaa sokeria (sekoitusta purkista, jossa minulla on aina valkoista sokeria ja muscovadoa)
• loraus konjakkia

Taikina

• 2 kananmunaa
• 100 g samaa ruskeaa sokeria
• loraus konjakkia
• 100 g vehnäjauhoja
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 tl suolaa
• 50 g sulatettua voita
• 80 g virolaista hapankermaa (tai rahkaa, turkkilaista jogurttia tms. maitotuotetta)

Leikkaa omena 12 lohkoon, ei ole tarpeen kuoria. Sulata pannulla voita ja lisää sinne sokeri. Kun seos alkaa poreilla, nosta omenalohkot paistumaan pannulle, käännä muutaman minuutin kuluttua ja kaada mukaan konjakki. Jätä omenapalat hautumaan siksi aikaa, kun valmistat taikinan. 

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Sulata voi ja jätä jäähtymään. Vatkaa sokeri, kananmunat ja konjakki paksuksi vaahdoksi. Nuuhkaise, tuoksuu ihanalta. Lisää mukaan vehnäjauhot, suola, leivinjauhe, hapankerma ja sulatettu voi. Vatkaa tasaiseksi, ei liikaa, ettei taikina sitkisty.

Jaa taikina pieniin (noin 10 cm halkaisijaltaan) vuokiin ja tasoittele pinta. Nosta kaksi omenalohkoa pannulta joka vuokaan ja jaa pannulle jäänyt karamellikastike vuokiin. Paista noin 15 minuuttia. Kokeile kypsyys tikulla. Kun tikku on puhdas pistoksesta, ovat kakut kypsiä. 

Sirota jäähtyneen kakun päälle tomusokeria ja kaada tarjoilun hetkellä pinnalle kunnon loraus vaniljakastiketta. Minulla oli sitä jäljellä lauantain päivälliseltä ja kylläpä se sopi mainiosti Järjen ja tunteen ja samppanjan kaveriksi! Alan Rickmanin ääntä olisi voinut jäädä kuuntelemaan koko päiväksi, mutta niin ei käy. Maraton jatkuu. 

Omena ei putoa puusta

Meillä on tänä vuonna ollut ensimmäinen merkittävä omenasato, joka ei kuitenkaan onneksi ole saavuttanut tulvamittoja, vaan omenamäärä on ollut hallittavissa. Puumme on sellainen, johon on taikinoitu kolme lajiketta samaan runkoon. En ikäväkseni muista mitä lajikkeita ne ovat. Kaksi oli selvästi pienempää ja jonkunlaisia varhaislajikkeita, ne syötiin ja hillottiin jo pari viikkoa sitten. Etenkin toinen niistä oli juuri minun makuuni syömäomena, makea ja helposti puraistava. Nyt valmiita alkavat olla syys- tai talviomenat, jotka kasvoivat isoiksi ja ovat saaneet kauniit punaposket. Niitä ei ole tipahtanut maahan yhtäkään, ne pitää leikata saksilla oksista, tai sitten nekään eivät ole vielä ihan täysin kypsiä. Nuoriso on vienyt niitä kotiinsa käydessään meillä ja tänään poimin kulhollisen. 

Omenasosetta meillä on jo ihan tarpeeksi, mehuakin höyrytin pari maijallista, nyt oli omenapiirakan vuoro. Käytin samaa ohjetta kuin töissä jokunen vuosi sitten, kun suoritin pienen omenavarkauden. Alunalkaen löysin ohjeen sauvajyväsestä. Nyt muuntelin ohjetta pikkuisen, sillä halusin käyttää yhden tuotteen pois kaapista. Sokerin määrää pienensin hieman edelliskerrasta.

Mantelinen omenapiirakka

• 100 g voita sulatettuna
• 1,5 dl maitoa kuumennettuna
• 2,5 dl sokeria
• 3 kananmunaa
• 1 tl vaniljajauhetta
• 4,5 dl vehnäjauhoja
• 2 tl leivinjauhetta
• 3 suurta omenaa kuorineen lohkoina
• puolikas pötkö mantelimassaa
• sokeria ja kanelia piirakan pinnalle

Kuumensin uunin 180 asteeseen kiertoilmalla. Leikkasin omenat 6 lohkoon poistaen siemenkodat, kuoret jätin omeniin. Vatkasin kananmunat ja sokerin vaahdoksi. Yhdistin siihen vehnäjauhot, vaniljajauheen ja leivinjauheen sekä yhdistetyt sulan voin ja kuuman maidon. Sekoitin taikinan tasaiseksi. Kaavin taikinan leivinpaperilla vuorattuun piirakkavuokaan (halkaisija noin 30 cm) ja raastoin osan mantelimassasta taikinan päälle. Asettelin omenalohkot taikinan pinnalle ja raastoin loput mantelimassan päälle, sekä ripottelin päälle churrohommista jäänyttä sokerin ja kanelin sekoitusta. Paistoin uunissa noin 25 minuuttia, kokeilin kypsyyttä tikulla. Puhdas tikku pistoksen jälkeen meinaa kypsää kakkua. Söimme tätä mehevää piirakkaa vaniljajäätelön kanssa.

Tämä omenakakku ei ole lehmää nähnytkään

joskus työpaikkahuumori saa aikaan tällaisen reaktion

Meillä töissä on tapana tehdä kepposia. Yleensä ne ovat kohtuukilttejä, mutta harvoin hyvänmaun mukaisia. Jätin toissapäivänä Kammenpyörittäjälle evääksi banaanin ja omenan ja merkitäkseni ne juuri häntä varten, laitoin niihin pienen lähmälapun, johon kirjoitin hänen nimensä, omani ja riipaisinpa pienen sydämenkin. Kun hän sitten meni töihin, hän löysi hedelmät ympäröitynä ainakin kymmenellä lapulla, joissa luki jotain tällaista: ihqulle miehelleni, rakashalipallerolleni, pusupusikullanmurulle jne. Hän toi kaikki laput kotiin, niitä voi uusiokäyttää, jos tulee lepertelyntarve.

Minä puolestani tein eilen töissä tauollani tarjolle maidotonta omenakakkua, koska yksi meistä (sanotaan nyt vaikka Xxxx) on tiukalla maidottomalla dietillä. Koska tavallinen voi ei käy, tarvitsin kasvirasvatuotetta ja merkitsin osaksi käyttämäni paketin Xxxxn rasvaamiseen. Kakun tein jostain muinoin etsimälläni ohjeella, jonka sovelsin maidottomaksi. Hyvää siitä tulikin, joten naputtelen ohjeen talteen nyt, kun vielä muistan sen. 

Maidoton omenakakku

• 5 omenaa
• 165 g maidotonta Sunnuntai-margariinia 
• 4 kananmunaa
• 2,5 dl sokeria
• 2 tl vaniljauutetta
• 2 dl omenamehua
• 5 dl vehnäjauhoja
• 3 tl leivinjauhetta
• kanelia
• 2 rkl fariinisokeria tai muscovadosokeria

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Kuori omenat ja leikkaa ne paksuhkoihin lohkoihin, neljännes omenasta kolmeen lohkoon. Sulata rasva kattilassa ja kaada siitä hyvä loraus (taikinaan on tarkoitus mennä 150 g) paistinpannulle. Sekoita pannulle myös sokeri ja kunnon ripaus kanelia. Minulla oli eilen saatavilla vain  valkoista sokeria, mutta tummat sokerit sopivat tähän tosi hyvin. Kuumenna seos ja lisää omenalohkot pannulle, sekoittele välillä ja anna omenapalojen hautua miedolla lämmöllä taikinanteon ajan. Älä pehmitä niitä liikaa, etteivät ne mene mössöksi. Toisaalta sellaisen sattumaisen pikasoseen voisi myös levittää taikinan pinnalle, joten ei huolta, jos satutkin kypsentämään omenia liikaa. 

Vatkaa kananmunat ja sokeri paksuksi vaahdoksi ja lisää mukaan vaniljauute, jauhot (joihin on sekoitettu leivinjauhe ja hieman kanelia), omenamehu (joka korvaa maidon tai muun maitotuotteen taikinassa) ja sulatettu rasva. Sekoita taikina tasaiseksi ja levitä se leivinpaperin päälle uunipannulle. Asettele lämpimät omenalohkot taikinan pinnalle, se käy kätevimmin pienillä pihdeillä tai haarukalla ja kaada päälle pannulla oleva haudutusliemi. Ripottele vielä pinnalle lisää kanelia, jos siltä tuntuu. Paista kakkua noin 35-45 minuuttia riippuen siitä kuinka paksu kakkusi on. Isommassa vuoassa se jää matalammaksi ja pienemmässä siitä tulee korkeampi. Kokeile kypsyyttä tikulla (töissä kokeilen aina raa'alla spagetilla, kun en muista viedä sinne kakkutikkua) ja kun tikku on tökkäyksen jälkeen kuiva, on kakku kypsä. 

Meillä oli lisäkkeenä kauppaperäisiä vaniljakastikkeita, Oatly-merkillä on kastike joka on gluteenittomuuden (jota ei nyt haettu) lisäksi maidoton, joten se sopi myös Xxxlle. Muuntelin alkuperäisen ohjeen sokerimäärää, vähensin sitä kolmanneksella, koska omenamehu oli sokeroitua. Käyttämäni omenat olivat kirpeitä ja kovia, joten pieni pannupehmitys oli niille omiaan ja siinäkin käytin sokeria, joten taikinasta saattoi hyvin vähentää hieman sokeria. Kuva ei ole häävi, mutta kakku lienee jo syötykin, joten ei sen niin väliä.