torstai 27. tammikuuta 2022

Vana Tallinn-jäätelö

Olimme muutama vuosi sitten sukulaisten kanssa Virossa ja söimme kauniiden kesäpäivien aikana paljon jäätelöä, sitä virolaiset osaavat tehdä, etenkin tikkujäätelöitä, jotka eivät ole niin kalliita kuin jotkut jäätelökioskien palloina myytävät jäätelöt. Yksi seurueestamme oli kokeiluhaluinen ja valitsi eräällä kerralla Vana Tallinn-yrttiliköörillä maustettua jäätelöä ja sitä sitten etsimmekin sen jälkeen hänelle useita kertoja. Minä en niin kovin ole Vana Tallinn-liköörin ystävä noin muuten, mutta tuossa jäätelössä se maistui oikein sopivasti. Tuli silloin jo mieleen, että pitäisi yrittää tehdä itse Vana Tallinn-jäätelöä ja ihan nyt jo, alle kolme vuotta myöhemmin sitä tein. Ja onnistuin erittäin hyvin, harmi ettei syömässä nyt ole sitä sukulaistamme. Teen sitä hänelle seuraavaksi kerraksi, kun tapaamme. 

Käytin Kitchen Aid-yleiskoneen jäätelökulhoa jäätelön vaivaamiseen ja pidimme valmista jäätelöä yön yli pakastimessa. Se on kai jotenkin henkimaailman juttu, minkä verran standardikokoisesta jäätelötaikinasta tulee jäätelöä, makuainekset vaikuttavat ja todennäköisesti kuun asentokin. Nyt jäätelöä tuli vähemmän kuin edelliskerralla, kun maustoin jäätelön mustaherukkahillolla ja -liköörillä, silloin myös jäätelö valmistui nopeammin. Nyt jäätelöä tuli noin 0,75 litraa. Jäätelön teossa on oltava aikaa, sillä massaa pitää ensin alkujäähdyttää, että kulhon kylmäseinämät eivät sula liian äkkiä vaan ehtivät pitää kylmää sen aikaa, että jäätelö valmistuu. 

Vana Tallinn-jäätelö

  • 4 kananmunan keltuaista
  • 50 g muscovadon ja leipurinsokerin seosta
  • 65 g pelkkää leipurinsokeria
  • 6 dl kuohukermaa
  • 1 tl vaniljatahnaa
  • ripaus suolaa
  • 0,5 dl Vana Tallinn-likööriä
Jäätelökulho oli ollut pakastimessa ties kuinka kauan, mutta se vaatii varmaan ainakin yön yli kylmennystä, jos se on ollut huoneenlämmössä. 

Erottelin keltuaiset valkuaisista ja mittasin sokerit samaan kulhoon keltuaisten kanssa. Perusjäätelöohjeessani käytetään vain valkoista sokeria, mutta halusin vaikuttaa sokerilla jäätelön väriin ja muscovado tuo sen lisäksi myös syvempää makua. Sekoitin keltuaiset ja sokerit tasaiseksi massaksi pienellä vispilällä. 

Mittasin paksupohjaiseen kattilaan kerman ja lisäsin mukaan vaniljatahnan. Kuumensin seoksen lähelle kiehumispistettä ja nostin siitä sitten pari kauhallista kerrallaan keltuais-sokeriseokseen ja vispilöin. Näin keltuaiset eivät lähde kypsymään ja kokkeloidu, kuten voi tapahtua, jos kaataa kaiken kuuman kerman kerralla. Kun pieni määrä on ensin sekoitettu mukaan, voi loputkin kaataa sekaan ja vispilöitä tasaiseksi. 

Kaadoin seoksen takaisin kattilaan, lisäsin mukaan ripauksen suolaa ja aloin kuumentaa seosta uudelleen niin, että se sakeutuisi samaan tapaan kuin vaniljakastike. Kun sekoituslastan selkäpuolelta pyyhkäisee sormella ja siihen jää selkeä puhdas raita, on massa riittävän paksua.  Tämä vei noin viisi minuuttia. 

Laitoin massan jäähtymään laakeaan kulhoon ulos peitettynä, eilen oli pieni pakkanen ja massa jäähtyi hyvin noin kolmessa tunnissa. Sitä voisi säilyttää jääkaapissa seuraavaan päiväänkin, jos ei ehdi tehdä jäätelöä loppuun asti samana päivänä.

Kun massa oli kylmää, laitoin yleiskoneeseen jäätelönvaivausosat, ne ovat kaksi irrallista osaa, niiden on tarkoitus kiepsahtaa irti toisistaan, jos massa jämähtää liian paksuksi. Näin ollen kone ei mene rikki. Kerran minulla kävikin niin ja luulin ensin, että vatkainosat menivät rikki. Kone vain toimi kuten pitääkin ja opin vahtimaan tarkemmin vieressä jäätelön vaivaamista. 

Tärkeä juttu on laittaa kylmäkulho ja vatkaimet ensin paikalleen ja kone päälle ennen kuin kaadetaan jäätelötaikina koneeseen. Muuten se jämähtää kulhon kylmiin reunoihin, eikä jäätelö onnistu. Kaadoin siis massan kulhoon vatkainten pyöriessä pienimmällä nopeudella, lisäsin mukaan puoli desiä Vana Tallinn-likööriä ja annoin koneen laulaa. Nyt jäätelön vaivaaminen tuntui kestävän ja kestävän, eikä siitä tullut kovinkaan ilmavaa, vaan hieman italialaisen gelaton tyylistä aavistuksen sitkasta, mutta erittäin tasaista jäätelöä. 


Annoin koneen vaivata noin 20 minuuttia ja kun jäätelön volyymi ei siitä noussut, päätin tyytyä pienempään määrään. Kaavin jäätelön kulhosta kahteen puolen litran rasiaan ja laitoin ne pakastimeen. 

Tänään söimme jäätelöä espresson ja pienen likööritilkan kanssa. Likööri maistui kyllä aivan liian vahvalta omineen, mutta jäätelössä oli erittäin hyvä maku ja rakenne oli aivan sileä. Pallon sai hyvin otettua, eikä se sulanut nopeasti annosastiassa. Hyvä kokeilu! Toinen hieman alle puolilitrainen rasiallinen on tallessa jotain toista herkuttelukertaa varten. Nuo suklaiset kahvipavut, joilla koristelin annoksen kylmenivät niin paljon, että menettivät makunsa ja Antti kysyi varovasti, että ovatko nämä syötäviä, olivat kuin muovia suussa! Ei uskaltanut puraista. 

keskiviikko 26. tammikuuta 2022

Tortellinikeitto

Näin pari päivää sitten Jotain maukasta-Marin kuvia tortellinikeitosta ja muistin, että meillähän on siirrelty sivuun jääkaapissa pussillista valmistortellineja monta kertaa, kun olemme miettineet mitä söisimme. Nyt otin asiakseni käyttää tortellinit pois ja sovelsin loput ainekset, sillä tänään ei ollut kauppapäivä. Marin aineksilla tulee aivan takuuvarmasti hyvä keitto, mutta niin tuli näilläkin. Raakamakkaroiden sijaan käytin pieniä virolaisia makkaroita pakastimesta ja fenkolin korvasin pätkällä kesäkurpitsaa. Pinaattiakaan ei ollut, mutta käytin kevätsipulinvarret, joita olin onnistuneesti saanut säilymään kostean talouspaperiarkin päällä tiiviissä rasiassa, yleensä ne lötvääntyvät muosikääressään tosi nopeasti.

Tortellinikeitto 3-4 hengelle (eli me syömme tätä huomennakin)

  • 6 pientä virolaista makkaraa 
  • oliiviöljyä
  • 2 porkkanaa
  • 1 keltasipuli
  • 2 valkosipulinkynttä
  • 10 cm pätkä kesäkurpitsaa
  • 2,5 dl valkoviiniä (käytin lopulta desin verran roseviiniä, kun sitä oli saatavilla)
  • 1 tölkki säilöttyä tomaattia (meillä oli kokonaisia kaltattuja tomaatteja)
  • 2 rkl tomaattipyrettä
  • 3 laakerinlehteä
  • suolaa ja pippuria
  • ihan pikkuisen chilihiutaleita
  • 1 l kanalientä (fondista)
  • tuoretta timjamia
  • pussillinen tuorepastatortillineja (näissä oli chilinen kikhernetäyte)
  • kevätsipulinvarsia silputtuna
  • palanen parmesaania (noin puolen tikkuaskin kokoinen)
  • 0,5 dl kermaa
Olin hieman hajamielinen tänään, enkä noudattanut valmistusohjetta ihan viimeisen tapin takaa, mutta ei se haitannut. En muistanut laittaa viiniä oikeassa vaiheessa, mutta kyllä se ehti keittoon hieman myöhemminkin. Näin minä tein:

  1. leikkasin makkarat suupalan kokoisiksi paloiksi ja paistelin niitä hetkisen oliiviöljyssä pannulla ja kippasin palaset kattilaan
  2. kuorin sipulit ja porkkanat ja leikkasin ne paloiksi, valkosipulin kynnet viipaleiksi, samoin kesäkurpitsan
  3. kuullotin sipulia, valkosipulia, porkkanoita ja kesäkurrea samalla pannulla muutaman minuutin
  4. lisäsin pannulle tomaattipyrettä (ja tässä vaiheessa viini olisi kuulunut laittaa, mutta käänteismuistin) ja chilihiutaleita, suolaa ja pippuria
  5. kaadoin vihanneksetkin kattilaan ja sekoittelin
  6. lisäsin mukaan laakerinlehdet ja timjamin sekä tomaattisäilykkeen, pienin kauhalla kokonaisia kaltattuja tomaatteja hieman pienempiin paloihin
  7. lisäsin kattilaan litran kanafondista tehtyä lientä ja palasen parmesania (tässä kohtaa minäkin muistin viinin ja laitoin sen mukaan, mutta vähän vähemmän, noin 1,5 dl) 
  8. annoin keittopohjan kiehua noin 20 minuuttia
  9. lisäsin mukaan kevätsipulin varret,  lorauksen, kermaa ja tortellinit, sekoitin ja annoin keiton kiehua lempeästi vielä noin 5 minuuttia (kokeilin kypsyyden pastasta)
  10. tarkistin liemen maun ja että pasta on kypsää, annoksen päälle ripottelin loput kevätsipulinvarret
Tämä oli kyllä maukas keitto! Chilinen kikhernetäyte pastassa oli yllättävän kipakka, onneksi en laittanut chilihiutaleita yhtään enempää. Parmesanpalanen muhentui hauskasti keittoon ja toinen meistä sai siitä mehevän makupalan. Raakamakkaran korvasin tosiaan pienillä virolaisilla makkaroilla, joita löysin pakastimesta ja ne olivatkin maukkaita nekin. 

sunnuntai 23. tammikuuta 2022

Teriyaki-lohi ja saippuakuplia


Viime päivinä olemme olleet leikkisällä päällä, puhaltaneet saippuakuplia ja toivoneet, että ne kestävät niin kauan, että ehtivät jäätyä. Muutaman kohdalla se onnistuikin. Yksi kuplista kesti aamupäivästä seuraavaan yöhön ainakin kello kolmeen, jolloin kurkistelin vielä ikkunasta. Aamulla sekin oli rikkoutunut, koska aamuyöstä satoi hieman lunta. 






Keittiössä on sitten ollut vallalla käytä pois pakastimen raaka-aineita-teema. Yksi oikein onnistunut ateria syntyi palasta lohta, riisistä ja kotitekoisesta teriyaki-kastikkeesta. Olin löytänyt keittiön laatikosta myös aterinsetit, haarukan ja veitsen yhdistelmää jotka saa yhdistettyä syömäpuikoiksi. Ne on tarkoitettu lapsille, mutta tässä asiassa olemme varmasti melkoisen aloittelijoita. Nyt kokeilimme niitä ja hyvin toimivat. Teriyaki-kastikkeen ohjeen otin täältä ja se olikin oikein helppo ja hyvä. Varmasti käytän toistekin. 

Teriyakikastike

  • 2,5 dl vettä 
  • 5 rkl tummaa sokeria 
  • 0,6 dl soijakastiketta 
  • 2 rkl vaahterasiirappia 
  • 3 valkosipulinkynttä raastettuna (lähdeohjeessa enemmän)
  • palanen raastettua tuoretta inkivääriä (noin 1 rkl, lähdeohjeessa vähemmän)
  • 1 rkl riisiviinietikkaa
  • 1 tl miriniä (oma lisäykseni)
  • ripaus chilihiutaleita
  • 2 rkl maissitärkkelystä
  • 0,6 dl vettä
Mittasin kattilaan kaikki ainekset lukuunottamatta maissitärkkelystä, sekoitin sen viimeisenä listassa olevaan veteen. Kiehautin kastikkeet ja lisäsin sitten maissitärkkelyksen vesitilkkaan sekoitettuna, seos sakeuttaa kastikkeen nopeasti. Annoin kastikkeen kiehua sopivaan paksuuteen, noin 5 minuuttia. Kaadoin kastikkeen lasivuokaan ja pariin pikkuiseen annoskuppiin jäähtymään. 

Teriyakilohi airfryerissä

  • 300 g nahatonta lohta noin 4 cm paloihin leikattuna
  • suolaa ja pippuria
  • teriyaki-kastiketta
  • seeseminsiemeniä
  • kevätsipulia silputtuna
Poistin lohesta nahkan, ruodot ja reunojen rasvat ja leikkasin fileen annospaloihin. Kun teriyaki-kastike oli jäähtynyt, nostin kevyesti suolatut ja pippuroidut kalapalat kastikkeeseen ja pyörittelin niitä niin, että ne saavat kunnon kastikekylvyn. Jätin maustumaan noin tunniksi. 

Palat voi paistaa hyvin uunissa, 200 asteessa noin 15-20 minuuttia, minä laitoin kalan paloina folioarkin päälle airfryerin koriin ja paistoin niitä 200 asteessa noin 12 minuuttia, kymmenenkin olisi riittänyt. 

Tarjosin teriyaki-lohen sushiriisin ja ennen marinointia erikseen otetun teriyaki-kastikkeen, seesaminsiementen ja kevätsipulin kanssa. 


Kastike oli kyllä ihan parasta mitä olen aikoihin saanut keittiössämme aikaan. Eikä ole vaikea keitellä retkioloissakaan, minulla on aika hyvät varastot aina mukana CampaAdriassa, erilaiset etikat ja mausteet. Maissitärkkelystä ei kyllä ole, pitääpä laittaa sitä pieneen purkkiin ensi kesän reissuja varten. Sama kastike sopisi erittäin hyvin kanan kanssa myös. Ja miksei grillatun possunkin. 

maanantai 17. tammikuuta 2022

Tuhti aamupala

En voi olla ihmettelemättä tätä auringonpaistetta, sitä oli epätavallisen paljon marraskuussa, sitä oli joulukuussa ja sitä on nyt tammikuussakin. En tietenkään valita, seuraan päivittäin valoisan ajan pidentymistä ja iloitsen jokaisesta valoisasta, vieläpä aurinkoisesta minuutista. Tänään aurinko on jo yli kuusi tuntia horisontin yläpuolella meidän korkeudella. Se on jo yli tunnin enemmän kuin joulun alla, kun päivä alkoi pidentyä. 

Aamupalalle laitoin meille paahdetut leivät kananmunalla ja graavilohella. Oli sopivasti hieman ikääntynyttä hapanjuurileipää, jolle vierailu pannulla teki hyvää. Tein kummallekin kaksi leipää, yksikin olisi kyllä riittänyt. Nyt ei tarvitse ihan heti päättää mitä pakastimesta sulamaan otettua raaka-ainetta tänään käytän päivällisellä. Meillä on perinteiset syö pakastinta tyhjäksi-viikot, jotka eivät kyllä koskaan toteudu kovin perusteellisesti. 

Tuhdit aamupalaleivät 

  • vaaleaa juurileipää viipaleina
  • voita
  • kananmunia
  • muutama siivu graavilohta (meillä Lidlin limegraavattua)
  • suolaa ja pippuria
  • pätkä kevätsipulin vihreää vartta (kun ei ollut tilliä tai ruohosipulia)
Kuumenna pannua ja sulata sillä nokare voita. Paahda leipäpaloja muutama minuutti kummaltakin puolelta ja nosta leivät lautaselle ja peitä siksi aikaa, että paistat kananmunat. Lisää hieman voita pannulle, mikäli tarpeen ja paista kananmunat makusi mukaan, häränsilminä tai molemmin puolin. Ripota päälle hieman suolaa ja pippuria. Nosta leiville ensin kananmuna, siihen päälle siivu graavilohta ja jaa kevätsipulinvarsisilppu leiville. 

sunnuntai 16. tammikuuta 2022

Päärynää ja brietä

Alkon Etiketti-lehden numerossa 4/2021 oli kiva jälkiruokaohje päärynästä ja brie-juustosta. Niin helppo ja nopea ja silti elegantti. Ja nyt ei sitten puhuta mitään mistään ulkojuustosta, brietä saa syödä talossa sisällä  ja minäkin syön sitä, ainakin näin kauniissa annoksessa.

Päärynät brien kanssa kahdelle

  • 2 kypsää päärynää
  • 2 rkl voita
  • 2 rkl muscovadon ja leipurinsokerin seosta
  • tuoretta timjamia
  • brie-juustoa (käytin noin 60 g tähän neljänä palasena)
Halkaise päärynät ja ota varovasti lusikalla siemenkota pois. Kuumenna pannu ja sulata sillä voita. Laita päärynänpuolikkaat voihin leikkuunpinta alaspäin ja paista niitä muutamia minuutteja, kunnes leikkuupinnassa on kaunis paistopinta. Käännä puolikkaat ja paista kuoripuolta muutama minuutti sitäkin. Ripota leikkuupinnoille sokeria. 

Nosta puolikkaat lautasille ja nosta niille palaset brietä. Minä laitoin vähemmän kuin Etiketin ohjeessa, en minä niin suuri homejuuston ystävä sentään ole. Koristele tuoreella timjamilla ja tarjoile heti. Tässä on syytä olla hyvin kypsä päärynä, eikä sellaista rakeista lajiketta, ovatkohan ne Conferenceja. Näitten hieman punakuoristen lajiketta en muista. Tämä olisi helppo toteuttaa myös, kun olisi (jos olisi vielä joskus) päivällisvieraita, ei olisi työläs valmistaa. 

perjantai 7. tammikuuta 2022

Sloppy Joe ja hodari/hampurilaissämpylät

Olimme näköjään kiinnostuneita vesitorneista jo ennen kuin olimme niistä kiinnostuneita!



Vuonna 2004 olimme ensimmäistä kertaa koko perheellä käymässä USA:ssa, kiertelimme 6 viikkoa pitkin poikin, mm. rannikolta toiselle ja Floridasta Niagaralle. Retken tärkeä kohde oli Antin vaihto-oppilasvuoden kotipaikka Michiganissa ja siellä hänelle (ja meille muillekin) pidettiin aikamoiset kekkerit. Ne olivat tyypilliset takapiha-bbq-bileet, jonne porukka tuli lava-autoilla ja roikottivat kuuden oluttölkin pakkausta etusormessaan. Vaikka siitä oli jo silloin verraten pitkä aika, kun Antti oli viimeksi ollut paikalla (ja nyt melken 20 vuotta lisää) hämmästyttävän moni oli tullut paikalle katsomaan, että mitä sille Euroopan Antille nyt oikein kuului. 

Meillä oli hauska ilta, 8- ja 10-vuotiaat poikamme olivat muitten lasten matkassa pitkin metsiä ja pusikoita, aikuiset grillasivat hampurilaisia ja hodareita ja rohkeimmat söivät Sloppy Joeta. Minä en tainnut uskaltaa, sillä minulla oli päälläni reissun ainoa valkoinen paita. 

Tänään meillä oli tarpeen käyttää jääkaapista pakkaus jauhelihaa ja tuli mieleen, että tehdäänpä Sloppy Joeta. Sämpylöitä ei ollut valmiiksi, joten ne piti ensin leipoa. Käytin Viimeistä murua myöten-blogissa ollutta muutaman vuoden vanhaa ohjetta, se olikin oikein toimiva. Suurensin  hieman ohjetta, sillä oli tarpeen käyttää myös kokonainen hiivapala ja loput laktoosittomasta maitojuomasta, jota oli vielä joululta. Laitan ohjeen tähän siinä koossa kuin lähdeblogissa, minun ohjeestani tuli 15 hodarisämpylää ja 9 hampurilaissämpylää, joten pakastimessa on nyt hyvä varasto taas. 

Hodarisämpylät  (12 kpl)

  • 0,5 palaa tuorehiivaa
  • 4 dl maitoa
  • 1 kananmuna
  • 2 rkl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • n. 9 dl vehnäjauhoja
  • 50g pehmeää voita

Voiteluun ja koristeluun

  • 1 kananmuna
  • 1 rkl siirappia
  • 1 rkl vettä
  • seesaminsiemeniä
  1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja sekoita siihen hiiva, sokeri ja kananmuna.
  2. Lisää mukaan jauhoja vähitellen ja sekoita yleiskoneen kulhossa pienellä nopeudella.
  3. Lisää mukaan voi ja suola ja jatka vaivaamista. Taikinan tulee olla aika tahmeaa, mutta pehmeää. 
  4. Jätä taikina kohoamaan ensin kulhossa noin 45 minuutiksi, tai kunnes se on selvästi kohonnut. 
  5. Jauhota leivinpöytä ja kumoa kohonnut taikina sille.
  6.  Alusta taikinaa hetkinen ja jaa se 12 palaan. 
  7. Kauli palat pitkulaisiksi lätyiksi ja taita niiden päät sentin parin matkalta kohti keskikohtaa. 
  8. Rullaa sitten taikinalätty pitkältä sivulta rullalle.
  9. Nosta rullat leivinpaperin päälle ja jätä peitettynä kohoamaan vielä 45 minuutiksi.
  10. Kuumenna uuni 200 asteeseen ja kun uuni on kuuma, sekoita siirappi, kananmuna ja vesi tasaiseksi seokseksi ja voitele kohonneet hodaripötkylät seoksella. Ripota päälle seesaminsiemeniä.
  11. Paista sämpylöitä noin 13-15 minuuttia, kunnes niiden pinta on nätin kullanruskea. 
  12. Jätä jäähtymään ritilälle. 


Sloppy Joe-kastike 

  • 700 g naudan jauhelihaa
  • 1 keltasipuli
  • 1 punasipuli
  • 1 iso tomaatti (ei ollut yleisesti ohjeissa käytettyä paprikaa)
  • 1 rkl voita
  • 3 rkl tomaattipyrettä
  • 1 rkl keltaista sinappia
  • 3 rkl worcester-kastiketta
  • suolaa ja pippuria
  • 2 dl lihalientä
  • 2 dl juustoraastetta
Sloppy Joe-ohjeita on sitten niin miljoona, jokaisella on omansa, joten en ollut niin tarkka autenttisuuden kanssa, voiko sellaista aivan oikeaa ollakaan? Tätä tuli huomattavasti enemmän kuin kerralla jaksoimme syödä, laitoin osan jemmaan tulevaa mielitekoa varten. 

  1. Silppua sipulit ja tomaatti pieniksi kuutioiksi. 
  2. Kuumenna pannu kuumaksi ja nosta jauhelihaköntti pannulle, älä riko sitä vielä, anna paistua alapinnaltaan muutama minuutti, kunnes paistopintaan tulee rapeutta. 
  3. Kippaa köntti toisin päin ja paahda toinenkin pinta. 
  4. Nyt riko jauheliha muruiksi, muttei mitenkään atomeiksi. Paistele jauheliha kypsäksi, mausta suolalla ja pippurilla. 
  5. Kaada jauheliha siivilään lautasen päällä ja ota talteen pari rkl jauhelihan rasvaa, loput kaada kompostiin. 
  6. Laita säästetty rasva yhdessä voinokareen kanssa pannulle ja lisää sinne sipulit ja tomaatti. Paistele muutama minuutti. 
  7. Palauta jauhelihamurut pannulle ja lisää mukaan sinappi, tomaattipyre, worcester ja lisää suolaa ja pippuria, jos tarvitsee, maistele. 
  8. Kaada mukaan lihaliemi ja sekoittele. Anna kastikkeen kiehua maltillisesti kannella peitettynä noin 15-20 minuuttia. Jos siitä meinaa tulla liian kuivaa, lisää hieman vettä. 
  9. Maistele taas, lisää vielä mausteita, jos tarvitsee. 
  10. Laita levy pannun alta pois ja lisää kastikkeen päälle pari desiä juustoraastetta. Kansi taas päälle ja anna ruoan hieman asettua. 
  11. Täytä joko hodarisämpylä tai hampurilaissämpylä juustoisella jauhelihakastikkeella ja ripota päälle hieman kuivattua sipulia. Minusta se antoi hieman liian eineksisen maun, toisen Sloppy Joen söin ilman kuivattua sipulia. 
En sotkenut paitaani! Koska en itse syönyt Sloppy Joeta USA:ssa, en tiedä kuinka oikean makuista ruoasta sain, mutta kotoinen misikaanin mies sanoi, että ihan riittävän aitoa. Jotain terveellistäkin olisi voinut lautasille laittaa, mutta enpä muistanut. 


Kävimme tuolla vuoden 2004 retkellä katsomassa myös tämän paikan. Viime talvena katsoimme elokuvan pitkästä aikaa, se oli edelleen hyvä.